1. yle.fi
  2. Uutiset

Onko yritysten huoli palkoista ja kilpailukyvystä sittenkin turhaa? Raportti paljastaa Suomen kilpailukyvyn olevan hyvässä iskussa – Ruotsikin jää taakse

Suomen heikkous löytyy työmarkkinoilta paljastaa tuore tuottavuusraportti.

Kansallinen kilpailykyky
Rekkojen perävaunuja Hangon satamassa.
Kilpailukyky syntyy monista seikoista, mutta jos sitä ei ole vienti ei vedä ja kontit jäävät satamaan. Petteri Bülow / Yle

Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkisti keskiviikkona vuosittaisen raporttinsa. Lautakunta seuraa Suomen talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä ja tuottaa siitä riippumattoman arvion vuosittain.

Raportista selviää muun muassa se, että Suomen rakenteellinen kilpailukyky on erinomainen, mutta puutteitakin löytyy.

Mutta ensin kertaus siitä mistä puhutaan.

Tuottavuus on lukuisten tekijöiden tulos ja Suomessa se on ollut laskusuunnassa jo pitkään.

– Suomen tuottavuuden notkahdus ei johdu koronasta. Tuottavuuden alamäki on lähtöisin finanssikriisistä ja sarjasta muita shokkeja joita taloudelle 10 vuoden aikana tullut. Ne ovat pudottaneet tuottavuutta. Tuottavuuden varassa on talouskasvu, kustannuskilpailukyky, elintaso ja palkkojen kasvu pitkällä aikavälillä, sanoo lautakunnan jäsen, kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessori ja myös Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Mika Maliranta.

Kilpailukyvyllä tarkoitetaan puolestaan usein kustannuskilpailukykyä.

– Kustannuskilpailukyky, palkkojen ja panosten suhde tuottavuuteen ja miten nämä suhteutuu kilpailijamaihin. Tämän hallinta on pienelle avoimelle taloudelle tärkeää. Jos esimerkiksi palkat ovat liian korkeita suhteessa tuottavuuteen, niin siitä tulee ongelmia kuten työttömyyttä ja investointien putoamista ja siksi joissakin tilanteissa tarvitaan maltillisia palkankorotuksia, Maliranta jatkaa.

Tasaisen talouskehityksen kannalta on siis tarpeellista, että kustannuskilpailukyky säilyy riittävän hyvällä tasolla. Jos se heikkenee merkittävästi, vienti voi laskea ja talouskasvu hidastua. Tämä merkitsee työpaikkojen vähentymistä vientisektorilla ja kohonnutta työttömyyttä.

Suomessa hyvä sijaita ja yrittää

– Ongelma on se, että tuottavuuden, kilpailukyvyn ja politiikkatoimijen välinen yhteys on pitkä ja epävarma. Ei ole politiikkavipua, jolla näitä voitaisiin kohentaa, sanoo tuottavuuslautakunnan puheenjohtaja finanssineuvos Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä.

Mutta yritetään. Raportissa on mainittu tuore tutkimus, jossa Suomi on monella mittarilla mitaten sijoittunut kokonaisindeksissä korkealle.

Uusi rakenteellisen kilpailukyvyn IMD:n mittari tarkastelee maiden kykyä luoda ja ylläpitää yritysten kilpailukykyä tukevaa ympäristöä. Keskeinen ajatus on, että kansallisen tason toimintaympäristö voi joko edistää tai vaikeuttaa yritysten kykyä kilpailla markkinoilla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomella meneekin sen perusteella hyvin, mutta tämä ei kerro vielä mitään siitä missä mahdollisesti piilee ongelmakohtia, jotka jarruttavat talouden kehitystä.

Tässä kuviossa edellinen kokonaisindeksi on purettu osioihin. Suomi sijoittuu useimmissa osioissa kärkijoukkoon. Päätekijöitä on neljä eli taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri. Nämä päätekijät on kukin jaettu viiteen alatekijään. Kilpailukykyindeksi jakaantuu siis 20 alatekijään.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Rakenteellisen kilpailukyvyn alatekijöissä etenkin työmarkkinat on Suomen heikkous. Suomi on vasta 23. sijalla. Suomi jää siten työmarkkinoiden osalta kauas kärkimaista, peränpitäjien joukkoon.

– Monet asiat on Suomessa erittäin hyvässä jamassa, mutta sitten alisuoriudutaan talous- ja tuottavuuskasvussa. Varmasti näiltä aloilta, jotka eivät ole meillä maailman kärkeä, voisi löytyä alhaalla roikkuvia hedelmiä, joita kohentamalla voitaisiin saada parempaa kehitystä jatkossa, Stenborg sanoo.

Suomen heikkouksia työmarkkinoilla ovat alhainen työvoima-aste, korkea pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osuus sekä joustamattomat palkkaus- ja irtisanomiskäytännöt. Erityisen heikosti Suomi sijoittuu palkanmuodostuksen joustavuudessa.

Paremmin Suomi sijoittuu osaavan työvoiman saatavuudessa ja irtisanomiskuluissa.

– On paljon työmarkkinoita, joilla on korkea ansiotaso, korkea työllisyys ja korkea tuottavuus. Sveitsi ja Tanska esimerkiksi pärjää näissä meitä paremmin. Niistä olisi varmaan meilläkin opittavaa, Stenborg sanoo.

Myös luovaa uudistumista tarkastelevassa alaindeksissä Suomi sijoittuu vasta sijaluvulle 14.

Tämän indeksin sisällä Suomi sijoittuu verrattain hyvin tarkasteltaessa uusien yritysten markkinoille tuloa tukevaa lainsäädäntöä.

Suomi sijoittuu kuitenkin vain keskinkertaisesti, kun tarkastelussa on taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten tarpeellisuuden ymmärtäminen ja niihin sopeutuminen, pk-yritysten tehokkuus kansainvälisessä mittakaavassa, aloittavien yritysten osuus ja johtajien yrittäjyys.

Työmarkkinat silti vain osa kokonaisuutta

Millaisia politiikkatoimia raportin perusteella siis suosittelette?

– Luultavasti palkat ovat Suomessa jäykempiä kuin paremmin toimivissa maissa. Silloin hyvinä aikoina ja hyvissä yrityksissä palkat olisivat korkeammat ja huonoina aikoina ja huonoissa yrityksissä alhaisemmat. Luultavasti enemmän paikallista sopimista ja vähemmän keskusjärjestösopimista saattaisi olla yksi avain, Stenborg sanoo.

Tarvitaan myös osaajia ja toimivaa taloutta.

– Enemmän tarvitaan panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan. Kilpailupolitiikkaa tarvitaan, jotta tuet eivät vääristä kilpailua ja voidaan varmistaa että kilpailu toimii. On myös valtavan tärkeää saada kolmannen asteen tutkinnon suorittajia enemmän, vaikka lähivuosien tuottavuuskasvua he eivät ehdi pelastamaan, Maliranta sanoo.

Iltapäivällä pidettyä netti-infoa kommentoinut Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä nosti myös esiin tutkimuksen ja tuotekehityksen tehostamisen. Myös investointeja pitäisi saada lisää, jotta tuottavuutta tulisi lisää.

Pohdiskelu itse pääkysymyksen ympärillä eli miksi tuottavuus ei parane, vaikka monella mittarilla ollaan jo huipputasoilla silti jatkuu.

– Jää vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin ei tämän raportin pohjalta pysty vastaamaan, Vihriälä sanoi.

Täsmennetty 16.25 rakenteellista kilpailukykyindeksiä ja lisätty Vesa Vihriälän kommentti.

Lue lisää:

Hinnoitteleeko Suomi itsensä ulos, jos palkat laskevat kilpailijamaissa? Yritysten pudotuspeli kovenee koronan kurittamilla markkinoilla

UPM:n Jussi Pesonen: Uuden biopolttoainelaitoksen paikka pohdinnassa – “Meillä on vaihtoehtoina Keski-Eurooppa tai Suomi”

Yle seuraa: Neste harkitsee Naantalin jalostamon sulkemista, koska fossiilisten öljytuotteiden kysyntä laskee ja kilpailukyky ei riitä

Lue seuraavaksi