1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sähkönsiirto

Sähkönsiirto saattaa maksaa enemmän kuin sähkö itse – katso tästä miten siirtoyhtiö käyttää parjatun maksun

Järvi-Suomen Energia voisi valvontamallin perusteella periä vielä nykyistäkin korkeampia taksoja.

sähkönsiirto
Jaakko Hänninen esittelee grafiikkaa mihin kuluttajan siirtohinnat käytetään.
Jaakko Hänninen esittelee Järvi-Suomen Energian kulurakennetta vuodelta 2019.Petri Vironen / Yle

Keskustelu sähkön siirtohinnoista on kuumentunut syksyn aikana. Erilaisissa vertailuissa kärkipaikoilla keikkuu jatkuvasti eteläsavolaisen Suur-Savon Sähkön tytäryhtiö Järvi-Suomen Energia.

Konserni on pääasiassa kuntien omistama 100 000 asiakkaan yhtiö, jonka asiakkaissa on paljon myös vapaa-ajanasuntoja. Vuonna 2019 se oli Suomen toiseksi kallein siirtoyhtiö.

Silti Järvi-Suomen Energia (JSE) nosti siirtohintojaan jälleen lokakuun alussa. Kiinteän kuukausitaksaan tuli 3,56 euron korotus, joten jokainen maksaa reilut 37 euroa käytti sähköä tai ei.

Mihin asiakkaiden maksamat siirtoeurot lopulta menevät? Yle selvitti JSE:n rahavirtoja ja pyysi asiantuntijaa, LUT:n sähkötekniikan professori Jarmo Partasta arvioimaan laskelmaa.

JSE kerää siirtomaksuja asiakkailtaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Sen kustannukset ovat yhteen laskettuna suoraan samaa tasoa.

Sähkön siirtohinnasta kolmasosa menee veroihin, viidennes käyttökustannuksiin ja kaksi viidennestä investointeihin.investointehin.
Rea Lemström / Yle

Järvi-Suomen Energian veroina maksama 30 miljoonaa euroa koostuu 24 prosentin arvonlisäverosta ja sähköverosta, joka on vajaat kolme senttiä kilowattitunnilta.

Jäljelle jäävästä 70 miljoonasta operatiiviset eli verkon ylläpitämiseen käytettävät kustannukset ovat 22 miljoonaa euroa vuodessa. Summalla korjataan muun muassa katkojen aiheuttamat viat ja maksetaan mahdolliset keskeytyskorvaukset asiakkaille. Kantaverkkoyhtiö Fingridille JSE maksaa reilut 5 miljoonaa euroa korvauksena valtakunnallisen kantaverkon käytöstä.

Investointieurot emoyhtiölle vuokrana ja avustuksena

Järvi-Suomen Energian käyttämän sähköverkon omistaa konsernin emoyhtiö Suur-Savon Sähkö, jolle JSE maksoi viime vuonna vuokraa 24 miljoonaa euroa.

Lisäksi JSE maksoi emoyhtiölleen konserniavustusta 17 miljoonaa euroa. Kaikkiaan JSE maksaa siis verojen jälkeen jäävistä siirtomaksuista 60 prosenttia konsernin emoyhtiölle.

Paitsi että ei maksa.

JSE toteuttaa investoinnit, maksaa ne ja laskuttaa ne emoyhtiöltä vuoden lopulla. JSE:lle isot investoinnit ovat siis läpikulkuerä, josta jää vaivan palkkaa muutamia satoja tuhansia euroja.

– Tosiasiallisesti emoyhtiö maksoi meille päin kuusi miljoonaa euroa, jotta saimme investoinnit maksettua, Järvi-Suomen Energian hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen korostaa.

Hänninen on yhden omistajakunnan Juvan kunnanhallituksen puheenjohtaja ja pitkän linjan luottamushenkilö Suur-Savon Sähkössä. Haukkuja "rosvohinnoista" on saanut kuunnella korvat punaisina kyllästymiseen asti.

– Jokaikinen sentti meni siis viimekin vuonna verkon rakentamiseen, eikä edes riittänyt, Hänninen tuskailee.

Konserniavustuksia voidaan käyttää ja käytetäänkin myös kirjanpidolliseen kikkailuun, jonka tarkoituksena on kauniisti sanottuna verosuunnittelu.Sähkötekniikan professori Jarmo Partanen LUT:n sähkömarkkinalaboratoriosta kehottaa kuitenkin tässä kohti vetämään henkeä.

– Tässä tapauksessa sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä tytäryhtiö vai ei. Sekä verkkovuokra että konserniavustus käytetään verkkoinvestointeihin, eivätkä ne tämän yhtiön kohdalla edes riitä, Jarmo Partanen muistuttaa.

Verkkoinvestoinnit maksettava ja poistettava joka vuosi

Sähkönsiirto on monopoli, jossa hinnat määräytyvät Energiaviraston laatiman valvontamallin perusteella. Monimutkaisella kaavalla määritellään kunkin siirtoyhtiön verkon jälleenhankinta-arvo, ikävähennyksillä korjattu nykyarvo ja sille kohtuullinen tuottoprosentti sekä operatiiviset kustannukset.

– Verkon poistoikä on 40 vuotta ja JSE:n tapauksessa vuosipoisto on 24 miljoonaa euroa. Näin yhtiö joutui rahoittamaan loput 47 miljoonan euron investoinneista eli 23 miljoonaa omalla ja vieraalla pääomalla eli konserniavustuksella ja lainoilla, Jarmo Partanen selvittää.

Energiavirasto määrittelee valvontamallin avulla enimmäissumman, jonka siirtoyhtiö voi kerätä asiakkailtaan.
Rea Lemström / Yle

Valvontamalli siis antaisi JSE:lle mahdollisuuden periä asiakkailta siirtomaksuja 72 miljoonaa euroa. Se on kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin yhtiö tällä hetkellä perii. JSE:n verkon jälleenhankintahinta on 930 miljoonaa euroa ja nykyinen käypä arvo noin puolet siitä.

Jarmo Partasen mukaan Järvi-Suomen Energia on korkeista hinnoistaan huolimatta tehokas yhtiö Suomen mittakaavassa.

– Energiaviraston tehokkuusmittauksen perusteella JSEn tehokkuusluku on 111 %, kun tehokkaan yhtiön tavoiteluku 100 %. Yhtiö on valtakunnallisesti kymmenen parhaan joukossa, Partanen sanoo.

Normaalisti yritys maksaa investoinnit niiden käyttöiän kuluessa, esimerkiksi 10 vuoden aikana. Sähköverkossa investoinnit pitää maksaa pois saman tien.

– Verkkoyhtiöiden on uusittava verkkoa joka vuosi, kun verkkoa vanhenee koko ajan toisesta päästä. Jos tätä ei saisi periä asiakkailta, velkaantuisi yhtiö pysyvästi ilman kykyä maksaa niitä takaisin, Jarmo Partanen sanoo.

Miksi siirto maksaa JSE:llä niin paljon

Järvi-Suomen Energia oli vuonna 2019 Suomen toiseksi kallein siirtoyhtiö Kuoreveden Sähkön jälkeen. Tasaisen kärkikolmikon kolmantena oli pohjoissavolainen Savon Voiman Verkko.

– JSE:n kohdalla korkeita siirtomaksuja selittää kaksi tekijää. Ensimmäinen on verkkopituus asiakasta kohden, joka on JSE:llä valtakunnallisesti erittäin korkea. Toinen on energian käyttö asiakasta kohden, joka on erittäin pieni, pienimpiä Suomen verkkoyhtiöistä. Nämä kaksi asiaa johtavat korkeaan perusmaksuun ja energiamaksuun, Jarmo Partanen summaa.

Järvi-Suomen Energialla on sähköverkkoa keskimäärin 270 metriä jokaista asiakasta kohti. Esimerkiksi Mikkelin kaupunkialueella toimivalla ESE:llä on verkko reilut 30 metriä asiakasta kohti. Siellä kiinteä kuukausitaksa on vain neljäsosa naapurin hinnoista.

Laki sähkön toimitusvarmuudesta on lähes tuplannut haja-asutusalueella toimivien verkkoyhtiöiden investointitahdin vuosiksi eteenpäin. Kun iso maakaapelointiurakka on pääosin tehty, investointitahdin on määrä palata normaalivuosien tasolle.

Käytännössä Järvi-Suomen Energian investointitahti puolittuu nykyisestä lähes 50 miljoonasta eurosta 24 miljoonaa euron tasolle vuoden 2028 jälkeen.

Järvi-Suomen Energian hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen, laskevatko hinnat sen jälkeen sen 25 prosenttia, joka nyt joudutaan asiakkailta "yli-investointien" takia perimään?

– Näinhän sen pitäisi mennä, ellei mitään yllätyksiä tule vastaan. Ja riippuu tietysti myös siitä, miten paljon joudumme ottamaan velkaa investointiohjelman läpiviemiseen. Nekin täytyy maksaa, Hänninen sanoo.

Laki ja valvontamalli saavat ammattilaiselta kiitosta

Siirtohintakeskustelun tuoksinassa eduskunnan 2010-luvun puolivälissä säätämää lakia sähkön toimitusvarmuudesta on moitittu liian tiukaksi.

Arvostelijoiden mielestä liian tiukalle viritetty laki pakottaa yhtiöt investoimaan verkkoon liikaa. Vuoden 2028 jälkeen taajamassa sähkökatko saa kestää enintään kuusi ja haja-asutusalueella enintään 36 tuntia.

Professori Jarmo Partasen mielestä laki on hyvä.

–Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään tätä. Koko yhteiskunnan toiminta perustuu sähköön ja katko pysäyttää kaiken, sulkee kaupat ja lopettaa maksamisen.

Partasen mielestä esimerkiksi vuoden 2020 myrskyt ovat osoittaneet, miten tärkeitä jo tähän mennessä tehdyt verkkoinvestoinnit ovat olleet.

– Tämä on myrskyisä vuosi, mutta viat on saatu korjattua pääosin vuorokaudessa. Ilman näitä investointeja jotkut olisivat olleet ilman sähköjä viikon tai jopa useampia, Jarmo Partanen sanoo.

Partanen puolustaa myös Energiaviraston valvontamallia, joka määrittelee siirtoyhtiöille sallitun enimmäisliikevaihdon verkon arvon ja siitä laskettavan kohtuullisen pääoman tuoton avulla.

– Lyhyesti sanottuna se ei salli ryöstöhinnoittelua. Jos joku kerää liikaa siirtomaksuja, se joutuu palauttamaan ne asiakkaille.

Lakimuutos voi hidastaa investointitahtia

Sähkömarkkinalakia ollaan muuttamassa ja yksi syy taustalla on siirtohintojen nousun hillitseminen. Esillä ovat olleet vuotuisen hintakorotuskaton laskeminen 12,5 prosenttiin nykyisestä 15 prosentista.

Mahdollinen valvontamallin muutos koskisi sähköverkon arvon määräytymistä tai kohtuullisen pääoman tuottoprosentin laskemista. Viime vuonna tuottoprosentti oli 6,2 ja kuluvana vuonna 5,7 prosenttia.

– Pahin vaihtoehto on tietysti se, että laki kiristäisi molempia. Silloin voisimme kerätä asiakkailta vähemmän ja velkaantuisimme nopeammin. Toinen vaihtoehto olisi hidastaa investointitahtia, joka näkyisi huonompana sähkön laatuna haja-asutusalueella, Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen sanoo.

Hallituksen esitys hintojen nousua hillitseväksi sähkömarkkinalaiksi on tulossa eduskuntaan vuoden 2021 alkupuolella.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12.12.2020 kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille

Analyysi: Sähköverkkoyhtiöiden valvonnasta paljastui sokea piste

Lue seuraavaksi