1. yle.fi
  2. Uutiset

Eläkeputki putosi takaisin hallituksen pöydälle – Saarikko: "Eläkeputki on poistettava", Andersson: "Kokonaisuus ratkaisee"

Hallituksen johtoviisikko neuvottelee yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista keskiviikkona.

työllisyys
Sanna Marin, Annika Saarikko ja Li Andersson.
Sanna Marin, Annika Saarikko, Li Andersson ja muut hallituksen puoluejohtajat joutuvat tekemään ratkaisut eläkeputkesta.Leila Oksa, Arttu Timonen, Henrietta Hassinen / Yle

Päätökset yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista siirtyvät nyt hallitukselle, kun työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut kariutuivat maanantaina.

Järjestöjen suurimmat erimielisyydet koskivat työntekijöiden muutosturvan parannuksia ja työnantajien omavastuumaksua (siirryt toiseen palveluun).

Hallituksen johtoviisikko kokoontuu neuvottelemaan toimista keskiviikkona. Päätöksiä pitäisi saada aikaan joulukuussa. Päätös eläkeputken poistosta on erityisesti SDP:lle ja vasemmistoliitolle epämieluisa. Kuntavaalit ovat keväällä ja eläkeputkesta luopuminen tuskin lisää vasemmistopuolueiden suosiota. Keskusta taas on ollut vastahakoinen kaikille toimille, jotka kasvattaisivat yritysten kustannuksia.

Työmarkkinajärjestöjen piti miettiä keinoja yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi. Neuvotteluista odotettiin esitystä vähintään 10 000 lisätyöllisestä tässä ikäryhmässä.

Asiantuntijoiden mukaan asetetun tavoitteen saavuttaminen vaatii eläkeputken poistamista, mutta tarvitaan myös muita toimia.

Keskusta pitää selvänä eläkeputken poistoa

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin vakuuttaa, että hallitus on sitoutunut tekemään ratkaisun yli 55-vuotiaita koskevasta kokonaisuudesta. Hän uskoo, että huominen neuvottelu käydään hyvässä hengessä.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo, että hallitus sopi syksyn budjettiriihessä hyvin selvät suunnitelmat ja reunaehdot, nyt vain toimitaan niiden mukaan.

– Vastuuta ei voi väistää. Lienee selvää, että tuo kokonaisuus pitää sisällään eläkeputken, muutoin tavoitteeseen ei päästä. Käytännössä se tarkoittaa, että eläkeputki on poistettava.

– Pallo on nyt hallituksella. Suomi tarvitsee lisää työllisiä. Yli 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantaminen on yksi avain siihen. Hallituksen on syytä ryhtyä nyt ripeästi toimeen, jotta toimet saadaan valmiiksi ennen joulua, Saarikko jatkaa.

Vasemmistoliitto haluaa poistolle siirtymäajan

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Anderssonin mukaan puolue on sitoutunut hallituksen tavoitteeseen 10 000:sta lisätyöllisestä.

– Mutta kokonaisuus ratkaisee. Saadaanko siihen aidosti elementtejä, joilla parannetaan iäkkäämpien työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan eläkeputken poisto on sidottu muutosturvaan tehtäviin parannuksiin, muuten siitä luopuminen johtaisi vain toimeentulon heikentymiseen. Työttömäksi joutuvien iäkkäiden työntekijöiden on muita vaikeampaa löytää uutta työtä.

– Meille on kaikkein oleellisinta tehdä tasapainoinen neuvotteluratkaisu, jossa huomioidaan ikäsyrjintä ja tarve parantaa yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemaa ja muutosturvaa, hän toteaa.

Andersson pitää siirtymäaikaa välttämättömänä, jos hallituksen neuvotteluissa päädytään eläkeputkesta luopumiseen. Erityisesti nyt koronan aiheuttaman taloudellisen ja terveydellisen kriisin keskellä.

– Ihmiset ovat jo valmiiksi vaikeassa asemassa ja on paljon epävarmuutta, miten tilanne taloudessa ja työmarkkinoilla kehittyy. Tässä suhdanteessa ei ole järkevää poistaa putkea, Andersson sanoo.

Myös Saarikko korostaa reilua kokonaisratkaisua.

– Mitkä ovat poistoon liittyvät tasapainottavat elementit ja kenen vastuulla on niiden rahoitus? Tämä äärellä hallitus nyt sitten istuu, Saarikko sanoo.

Kulut valtion vai työnantajan piikkiin?

Työnantajia edustava EK piti työntekijäpuolen ehdotuksia liian kalliina. EK:n mukaan ehdotukset lisäisivät yritysten kustannuksia 100 miljoonaa euroa vuodessa. EK:n omat ehdotukset maksaisivat yrityksille kymmeniä miljoonia euroa.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kuitenkin laskee, että palkansaajapuolen ehdotusten kustannukset ovat 20–30 miljoonan euron luokkaa. Kaukorannan mukaan EK:n arvioon on laskettu vain muutosturvan parannukset, mutta ei esimerkiksi sitä, että työllisyyden parantumisen kautta yritysten työnantajamaksujen kulut alentuisivat. Kun tämä otetaan huomioon, yritysten lisäkustannukset olisivat tuo 20–30 miljoonaa euroa vuodessa.

EK taas ehdotti, että kaikki työnantajat maksaisivat omavastuumaksua, eivät vain suuret yritykset. Työntekijäpuoli pitäisi nykyjärjestelmän. Heistä korkeampi maksu kohdistuu nyt suurille työnantajille, jotka irtisanovat paljon iäkkäitä työntekijöitä.

Miten työllisyystoimien kustannusten sitten tulisi jakautua? Sanna Marin korostaa, että toimien pitää olla myös julkisen talouden kannalta kustannustehokkaita.

Myös Annika Saarikko huomauttaa, että kokonaisuutta tehdään veronmaksajan etua katsoen. Hänestä hallituksen ei pidä edustaa mitään työmarkkinaosapuolta vaan rakentaa kompromissi, joka täyttää sovitut reunaehdot lisätyöllisistä.

– Tämä on Suomen etu koronan jälkeisessä ajassa, mutta muutos pitää tehdä reilulla ja turvallisella tavalla yli 55-vuotiaiden näkökulmasta, Saarikko sanoo.

Li Anderssonin mukaan valtion pitää ottaa vastuu työttömäksi joutuvan työvoimapoliittisista toimenpiteistä, koulutuksesta tai osaamisen päivittämisestä, mutta myös työnantajan on kannettava vastuu työntekijöiden muutosturvasta.

Järjestöjen esitykset luovat pohjan

Löytyykö työmarkkinajärjestöjen esittämistä ehdotuksista toimivia keinoja?

Annika Saarikon mielestä hallituksen lähtökohdat neuvotteluihin ovat hyvät, koska kaikki sopuun tarvittavat palaset ovat olleet jo esillä työmarkkinapöydässä. Hallitus tuskin löytää aivan uusia keinoja. Yksittäisiin ehdotuksiin Saarikko ei halua ottaa vielä kantaa.

– Hallituksen on hyvä jatkaa keskustelua niiden pohjalta. Kun eläkeputki poistuu, syntyy myös reiluja elementtejä työntekijöille, jotka tuovat turvaa muutokseen. Uskon, että ratkaisut löytyvät niiden ympäriltä, Saarikko sanoo.

– Siellä on monia keinoja, joita hallitus tulee vakavasti punnitsemaan ja arvioimaan. Tämän pohjalta pystymme luomaan tasapainoisen ratkaisun niin työllisyysasteen kuin turvan näkökulmasta, Sanna Marin uskoo.

– Tässä on nyt elementtejä, josta lähteä neuvottelemaan. Työmarkkinaosapuolten esitykset ovat tiedossa ja hallituspuolueilla on myös omia ehdotuksia muutosturvaan, Li Andersson toteaa.

Andersson oli yllättynyt EK:n ehdotuksesta, jolla 58 vuotta täyttäneiden työttömyysturvaa olisi leikattu sadalla päivällä 400 päivään eläkeputken poiston lisäksi.

– Tämä olisi ollut selvä heikennys tämän ikäisten työttömyysturvaan. Sellainen ei kyllä meille käy. Yllättävän kova linjaus heiltä, Andersson sanoo.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23 saakka.

Lue lisää:

Hallituksen pitää itse ratkoa eläkeputken kohtalo – tehtävä ei ole helppo, koska kysymys on siitä, kenellä on ”eläkevalta” Suomessa

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut eläkeputkesta kaatuivat – SAK:n Eloranta: Muutosturvasta ei päästy sopuun

Ministeri Haatainen lupaa päätöksiä yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista joulukuussa – "Tämä on ykkösasia hallituksen listalla"

Miten saadaan yli 55-vuotiaat töihin? Työnantajilta ehdotus: Työkyvyttömyyden kustannukset tasattava nykyistä paremmin

Lue seuraavaksi