Maailmanjärjestö YK:lla on koronan hellittämistä odottavalle maailmalle synkkä sanoma. Hädänalaisten määrä tulee epidemian vuoksi kasvamaan voimakkaasti.
YK:n vuotuisen "Globaalin humanitaarisen katsauksen" mukaan ensi vuonna 235 miljoonaa ihmistä on tavalla tai toisella avun tarpeessa. Raportti julkaistiin tiistaina New Yorkissa.
Tämänvuotiseen nähden autettavien määrä lisääntyy 40 prosentin verran.
– Tilanteesta nyt antamamme kuva on kaikkein synkin koskaan esittämämme näkymä ihmiskunnan tarpeista, sanoi YK:n hätäavun järjestön OCHA:n johtaja Mark Lowcock uutistoimisto AP:n mukaan.
– Tämä johtuu koettelemuksesta, jonka pandemia on aiheuttanut maailman hauraimpien ja helpoimmin haavoittuvien maiden joukossa.
COVID-19-pandemia on romahduttanut heikkojen yhteiskuntien taloutta ja muita rakenteita.
Hädässä köyhimpien maiden köyhimmät
– Vaikutukset iskevät pahimmin köyhimpien maiden köyhimpiin asukkaisiin. Heille toipuminen pandemista tulee olemaan pitkä ja vaikea, muistuttaa Lowcock.
YK:ssa pelätään, että laajojen nälänhätien aika alkaa uudestaan.
Ihmiskunta ehti jo luulla lohduttomien nälkäkriisien jääneen viime vuosituhannelle. Somalia on toistaiseksi ainoa maa, jota on 2000-luvulla koetellut laajamittainen nälkäkatastrofi.
Tämä tilanne uhkaa muuttua. Nyt YK arvioi, että kriisejä on odotettavissa jopa useissa maissa. Kansainvälinen apu voi auttaa, mutta ennuste on huono.
Lowcockin mukaan vaikein tilanne on Jemenissä, jota uhkaa laaja nälkäkriisi Persian lahden maiden vähennettyä apuaan.
Avustusrahoja nielee myös Syyria, jonka yhdeksän vuotta kestänyt sisällissota on ajanut miljoonia ihmisiä pakolaisuuteen.
YK:n listalla kipeimmin apua tarvitsevista on kymmenkunta maata. Euroopan maista on mukana Ukraina.
Hoitovelka niittää kuolemaa
Koronakriisi heijastuu synkällä tavalla muiden sairauksien hoitoon:
– Ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun äärimmäinen köyhyys lisääntyy, eliniän odote kutistuu ja vuosittain kuolleisuus HIV:n, tuberkuloosin ja malarian vuoksi kasvaa, sanoo Lowcock.
Koronan aiheuttama hoitovelka ei köyhissä maissa merkitse vain hoidon viivästymistä, vaan myös ennenaikaisia kuolemia.
Nälän ja sairauksien seurauksia voidaan lievittää kansainvälisellä avulla. Sen kustannusten mittaluokkana ovat kymmenet miljardit dollarit.
Nälkäisten määrä voi lähes kaksinkertaistua
Tänä vuonna YK:n käyttöön on luvattu 17 miljardia dollaria avustuksiin. Lowcock arvioi kuitenkin, että YK:n nyt julkaisema vetoomus auttaa nostamaan apuohjelmien rahoituksen ennätykselliseen 20 miljardiin dollariin tänä vuonna.
Myös Yhdysvaltain vaihtuvaan hallintoon asetetaan toivoa. Nykyinen presidentti Donald Trump on suhtautunut maailmanjärjestöön karsaasti. YK:n arvostuksen odotetaan kohenevan, kun Joe Biden saa Valkoisen talon isännyyden.
Ensi vuonna on välttämättömän avun tarpeessa kuitenkin peräti 160 miljoonaa ihmistä.
Näiden auttamiseen tarvittaisiin nykyiseen verrattuna lähes kaksinkertainen tukimäärä – 35 miljardia dollaria. Tähän ei lahjoittajien uskota yltävän.
YK pyrkii huolehtimaan hädänalaisten valtaosasta. Kolmasosa jää Punaisen ristin ja muiden kansainvälisten järjestöjen vastuulle.
Korona-pandemian aiheuttaman kurjuuden kierteen vuoksi kuilu auttajien mahdollisuuksien ja maailman köyhien tarpeiden välillä tulee joka tapauksessa kasvamaan.
Lue myös: