1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuhansilta savolaisilta vaihtuu uudenvuodenyönä maakunta – kysyimme asukkailta, miltä se tuntuu: “Savolaisiahan myö ollaan”

Maakuntien rajoja siirrellään pian Itä-Suomessa: Etelä-Savosta siirtyy Joroinen Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalaan.

maakunnat
Kolme eteläsavolaista ihmistä, joiden maakunta vaihtuu uudenvuoden jälkeen.
Eteläsavolaisten Mirva Kervisen, Matti Issakaisen ja Joonas Hännisen maakunta vaihtuu ensi vuonna.Ari Tauslahti / Yle, Esa Huuhko / Yle, Kuvanmuokkaus: Toni Pitkänen / Yle

Vuodenvaihteessa Etelä-Savosta lähtee kaksi kuntaa, kun Joroinen liittyy Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalaan. Yle kyseli Joroisissa ja Heinävedellä, mitä mieltä asukkaat maakunnanvaihdoksesta ovat

Martti Issakainen, kirjailija, Heinävesi
Martti Issakaiselle läheinen paikka Heinävedellä on 1800-luvun lopulla rakennettu puukirkko, jossa hän on soittanut urkuja lomittajakanttorina yli 60 vuotta.Ari Tauslahti / Yle

Savolainen selviytyjä taipuu järkiratkaisuun

Heinäveteläinen kirjailija Martti Issakainen on kotiseutuihminen, jonka käsitystä omasta heimosta ei voi paperilla muuttaa.

– Savolaisiahan myö ollaan, ei identiteettiä millään kunnallisilla päätöksillä muuteta, Issakainen tuumaa.

Heinäveden ja seurakunnan asioita voi kuitenkin Issakaisen mielestä hoitaa Pohjois-Karjalan suuntaan.

– Se on järjen sanelema ratkaisu. Jos yhteiset asiat sillä lailla hoituu paremmin, pitää olla myötämielinen, Issakainen pohtii.

Hän uskoo, että ympäristö ja maisema muokkaa ihmistä. Itselle rakkain paikka Heinävedellä on Kermajärvi, jonka rannalla hän on asunut suuren osan elämästään.

Kirjailijalta löytyy nopsasti määritelmä savolaiselle.

– Savolainen on selviytyjä, kun se on kolunnut kosket, soutanut mutkaiset järvet ja kyntänyt kiviset kaskipellot, Issakainen maalailee.

Maakuntien rajapitäjän asukkailla on kautta historian ollut yhteyksiä Karjalan suuntaan.

– Oma suku Issakaisetkin on idästä. Venäjän Karjalasta tulleita ortodoksisukuja on monta muutakin täällä Heinävedellä, kirjailija muistuttaa.

Joroisten kunnanjohtaja Joonas Hänninen.
Lapista kuusi vuotta sitten Joroisiin muuttanut Joonas Hänninen kokee savolaisuuden olevan henkinen tila olipa sitten Etelä-Savossa tai Pohjois-Savossa. Esa Huuhko / Yle

Toiveissa yksi yhteinen Savo

Joroisissa maakuntavaihdos ei tunnu herättävän juurikaan tunteita. Asiaa on ensinnäkin valmisteltu ja puitu jo vuosia, toisekseen siirtymistä savosta toiseen ei koeta niin isona asiana.

– Se ollaanko Etelä-Savosta vai Pohjois-Savosta, ei minulle ainakaan ole niin iso identiteettikysymys kuin se, että ollaan Savosta, Joroisten kunnanjohtaja Joonas Hänninen pohtii.

Hän nostaa esimerkiksi keskustelun eteläsuomalaisten kanssa.

– Pääkaupunkiseudulla meitä kutsutaan savolaisiksi yhtä kaikki, sitä kautta se identiteettikin rakentuu. Näkisin että voisi ollakin parempi, että meillä olisi vain yksi yhteinen Savo.

Hänninen on itse muuttanut Joroisiin kuutisen vuotta sitten, kun vastaanotti kunnanjohtajan viran. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän on viettänyt Lapissa, mutta kertoo viihtyneensä Savossa hyvin. Savolaisuuden hän ei myönnä vielä tarttuneen, vaikka savonmurretta ihaileekin.

– Harmittaa kun en osaa murretta viäntää niin kuin paikalliset sen osaa.

Joroisissa maakunnan vaihtamista on puuhattu likimain siitä asti, kun Joonas Hänninen astui kunnanjohtajan virkaan kuusi vuotta sitten. Hän kertoo maakuntasiirron olevan luontevaa, koska Joroinen on jo pitkään suuntautunut naapurikaupunki Varkauteen.

– Joroisista käy noin 600 ihmistä Varkaudessa töissä. Myös iso osa palveluista hankitaan sieltä, Hänninen sanoo.

Hännisen mukaan kuntalaisille maakunnan vaihtuminen ei suuresti tule näkymään arjessa. Sotepalvelut on jo pitkään tehty yhteistyössä Varkauden kanssa, ja valinnanvapaus säilyy sairaalapalveluissa.

– Kuntalaiset voivat päättää käyvätkö sairaalassa Mikkelissä vai Kuopiossa edelleen. Suurin osa joroislaisista on viime vuosina siirtänyt hoitonsa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Suurin näkyvä muutos kuntalaisille tulee tapahtumaan parin vuoden kuluttua eduskuntavaaleissa. Joroinen vaihtaa maakuntavaihdoksen yhteydessä vaalipiiriä.

– Me olemme jatkossa Savo-Karjalan vaalipiirissä ja ainakin mitä kuntalaisten ja ehdokkaiden kanssa olen keskustellut, niin monesti koetaan että Joroinen on jo aiemmin kuulunut siihen vaalipiiriin. Itse asiassa viime vaaleissa kävi niin, että Savo-Karjalan edustajat kävivät Joroisissa kampanjoimassa tietämättä, että tämä oli Kaakkois-Suomen vaalipiiriä, Hänninen nauraa.

.

Mirva Kervinen, yrittäjä, Palvelu väkkärä Ky
Yrittäjä Mirva Kervinen tuntee olevansa puoliksi savolainen ja puoliksi karjalainen.Ari Tauslahti / Yle

Yrittäjän arki ei muutu

Heinäveden kirkonkylässä kahvila Väkkärää pyörittävä Mirva Kervinen pitää Pohjois-Karjalaa luontevana yhteistyösuuntana, koska Heinävesi on jo vuosia kuulunut Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin.

Paluumuuttaja tuntee itsensä heinäveteläiseksi, mutta suhtautuu maakunnan vaíhtumiseen ilman suuria tunteita.

– En usko, että mikään äkkiä muuttuisi – ihan samanlaista elämää, Kervinen arvelee jatkosta.

Itsensä Kervinen tuntee molempien maakuntien ihmiseksi, sillä sukujuurista puolet on savolaista, puolet karjalaista.

– Juuret on jossakin paikassa, on se sitten mitä lääniä tai kuntaa tahansa, se ei vaikuta. Mutta Savon murre on täällä kovempi, Kervinen naurahtaa.

Caroline Grotenfelt-Fyhr
Famifarm Oy:n toimitusjohtaja Caroline Grotenfelt-Fyhr on viettänyt Joroisissa lapsuutensa sekä myöhemmin kaikki koulujen lomat. – Minulla on 1970- ja 1980-luvun Joroisista lämpimiä muistoja, kesien uimakouluista ja päiväleireiltä, kirkonkylän sen aikakauden tunnelmasta sekä kauppa-autoista, jotka kiersivät kuntaa. Nina Kaverinen

Napanuora katkeaa, mutta historia säilyy

Yhden Suomen suurimman salaattifirman, Järvikylä-tuotemerkillä yrttejä ja salaatteja tuottavan Famifarm Oy:n , toimitusjohtaja Caroline Grotenfelt-Fyhr katsoo maakunnan vaihtumista muun muassa historiallisesta näkökulmasta. Hän sanoo Järvikylän kartanolle koittavan uuden ajanjakson, kun napanuora Etelä-Savoon katkeaa.

– Järvikylän kartanon historia Joroisissa ulottuu 1600-luvulle, ja 1700-luvun Rantasalmen kadettikouluun, joka vilkastutti pikku-Pariisin, eli Joroisten seuraelämää.

Salaattifirmalle maakuntavaihdos ei tuo suuria muutoksia, sillä Joroinen on ollut jo pitkään osa Varkauden talousaluetta. Famifarm on tehnyt tiivistä yhteistyötä varkautelaisten yritysten kanssa ja suurin osa työntekijöistä asuu Varkaudessa.

– Ainoa konkreettinen muutos tule ely-keskuksen vaihtumisesta Mikkelistä Kuopioon. Olen vakuuttunut, että Famifarm löytää roolinsa ja paikkansa myös uudessa maakunnassa. Yhteydet Kuopioon ovat erinomaiset, Grotenfelt-Fyhr sanoo.

Omat juurensa Grotenfelt-Fyhr kokee olevansa kahtaalla. Joroinen on hänen isänsä suvun kotipaikka, ja vanhemmat asuvat siellä edelleen. Hän on viettänyt lapsuutensa sekä kaikki nuoruutensa lomat Joroisissa. Toisaalta elämä pääkaupunkiseudulla on muokannut identiteettiä.

– Vaikka olen helsinkiläinen ja perheeni asuu Helsingissä, henkinen identiteettini koostuu tietysti osittain sukuni historiasta, joka historiallisista syistä on tiiviisti Savon mullassa.

Sillä, onko Joroinen osa Etelä-Savoa vai Pohjois-Savoa, ei Grotenfelt-Fyhrin mukaan ole suurtakaan merkitystä.

– Joroinen lähikuntineen on osa minun DNA:ta, ei eteläsavolaisuus tai pohjoissavolaisuus, eli en koe sillä olevan merkitystä. Poikani oli koulutehtävässä kirjoittanut tuntevansa itsensä osittain savolaiseksi. Eli tunneside Savoon näköjään periytyy, vaikkei Savossa elämänsä aikana asuisikaan.

Arkkimandriitta Sergei, Valamon luostarin johtaja
Arkkimandriitta Sergei tunnustautuu karjalaiseksi ja pitää Pohjois-Karjalaa luostarille luontevana suuntana.Ari Tauslahti / Yle

Luostari katsoo jo itään päin

Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei Heinävedeltä on mielissään muutoksesta, sillä hän on kotoisin Pohjois-Karjalasta.

– Minä olen ihan karjalainen juuriltani ja siirtokarjalaisen jälkeläinen. Se on henkinen tunne, että kuuluu tiettyyn alueeseen, Sergei toteaa.

Yrjö Rajapolvi -nimisenä hän vietti lapsuutensa Viinijärven Viinirannan kylässä, jonka maisemat ovat jääneet mieleen.

– Ihmisellä säilyy varmasti läpi elämän kotipaikkarakkaus: lämmin tunne sitä paikkaa kohtaan, missä on syntynyt, Sergei uskoo.

Johtaja pitää maakunnan vaihdosta luostarin kannalta järkevänä, sillä munkit asioivat jo nykyisin Joensuussa eikä matkailupuolellekaan tule muutoksia.

– Olemme olleet jo vuosien ajan olleet yhteistyössä Pohjois-Karjalan Matkailun kanssa; tämä on ihan tervetullut siirtymä, luostarin johtaja toteaa.

Lue seuraavaksi