1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ihmissuhteet

Oletko joutunut taistelemaan maskeista ja muista suosituksista läheistesi kanssa? Omista rajoista kannattaa pitää kiinni, sanoo asiantuntija

Toisen välinpitämättömyys voi herättää voimakkaan tunnereaktion, vaikka ristiriitatilanteessa tulisikin pitää pää kylmänä.

ihmissuhteet
Kasvomaskiin pukeutunut nuori.
Kasvomaskin käytöstä on kiistelty tänä vuonna monessa perheessä.Tiina Jutila / Yle

Oletko sinäkin ajautunut keskusteluun maskien tarpeellisuudesta? Oletteko olleet läheisesi kanssa eri mieltä siitä, voiko nyt mennä ravintolaan, illanistujaisiin tai harrastusten pariin? Et ole ainoa.

Vaikka koronasuositukset ja -rajoitukset koskevat meitä kaikkia, toiset suhtautuvat ohjeisiin ehdottomammin kuin toiset. Se saattaa aiheuttaa ristiriitoja läheistenkin ihmisten välille.

Ei ole mitenkään tavatonta, että ihmiset ovat asioista eri mieltä. Ristiriita syntyykin siitä, kun tällaisessa pandemiatilanteessa oma turvallisuus vaarantuu, kun toinen ei noudata samoja periaatteita, sanoo terveyden edistämisen dosentti ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Pilvikki Absetz.

– Silloin siihen voi olla vaikeampi suhtautua. Se, joka taas ei halua noudattaa rajoituksia, voi kokea, että toinen haluaa rajoittaa minun vapauksiani.

Absetzin mukaan ihmisillä on synnynnäinen tarve löytää samanmielisiä ihmisiä. Ristiriitainen tilanne saattaa herättää vahvoja tunteita. Samalla saattaa herätä halu perustella omaa näkemystään.

Mutta kannattaako se?

Pää kylmänä ja avoinna keskustelulle

Ihminen pystyy vaikuttamaan omaan käyttäytymiseensä, mutta muihin vaikuttaminen on huomattavasti vaikeampaa.

– Ainakaan moralisoimalla toista. Moralisointi nostaa puolustusreaktiota, sanoo tutkimusjohtaja Pilvikki Absetz.

Jos toinen haluaa pitää kiinni suosituksista, joille toinen ei juuri korvaansa letkauta, jonkinlainen keskustelu aiheesta on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan syytä käydä.

Absetz suositteleekin miettimään, mitkä ovat ne omat rajat ja toimet, joista ei suostu tinkimään.

– Omista rajoista on hyvä pitää kiinni ja tehdä itselle selväksi, mitkä ne minun rajani ovat. Silloin niistä voi olla avoin myös toiselle.

Oma mielipide kannattaakin tuoda esiin ja osoittaa toiselle, että arvostaa hänenkin näkemystään. Silti voi olla tarpeen sanoa, että kun minä olen paikalla, toimitaan jatkossa näin.

Psykologi Ville Ojasen mukaan tilanteissa tulisi kuitenkin muistaa, että maskittomuuden ja muiden suositusten rikkomisen takana saattaa olla myös inhimillinen syy. Maskit ovat saattaneet esimerkiksi jäädä toisen takin taskuun.

Vaikka toista ei kannata ryhtyä sättimään, on tilanteenmukainen reagointi Ojasen mukaan kriisitilanteessa jopa kansalaisvelvollisuus.

– On oikein reagoida, tuoda omat näkemykset ja tunteet esiin sekä ottaa asioita puheeksi.

Toisen suhtautuminen tuntuu kehossa

Jos toisesta huokuu, ettei tämä välitä rajoituksista, tilanne saattaa herättää voimakkaankin reaktion ja tunteet saattavat nousta pintaan.

– Jos toinen uhkaa itselle tärkeitä arvoja, kuten terveyttä tai hyvinvointia, meidän aivomme reagoivat siihen voimakkaasti, tunnepohjaisesti, Ojanen sanoo.

Ristiriitatilanteessa, jossa tunteet kuumenevat, tulisi kuitenkin pyrkiä arvostavaan keskusteluun, jossa molemmat osapuolet tulisivat kuulluiksi. Helpommin sanottu kuin tehty.

Ojasen mukaan ristiriitatilanteissa helposti unohtuu, että pohjimmiltaan kanssakäymisessä on kyse arvostuksen, luottamuksen ja turvallisuuden tunteista ja toissijaisesti itse asioista, joista kiistellään.

– Kyky ottaa vaikeita asioita käsittelyyn – se vaatii kypsyyttä.

Kun tunteet nousevat pintaan, tulee toisen ajatusmaailmaa kenties kyseenalaistettua. Miks toi toinen on noin tyhmä? Harvoin kyse on kuitenkaan siitä, että toinen olisi oikeasti tyhmä tai pahantahtoinen, Ojanen sanoo.

– Usein emme vain kykene, ei ole tietoa, edellytyksiä tai olosuhteet estävät. Välinpitämättömällä ihmisellä ei ole sellaista suhdetta tähän kriisin, mikä motivoisi toimimaan.

Ihmiset ovat erilaisia, ja pandemian aikana ilmenee erilainen suhtautuminen riskinottoihin: toiset pyrkivät välttämään riskejä viimeiseen asti, toiset eivät.

– On ihmisiä, jotka eivät pelkää tai huolestu. Joskus se on hyvä ominaisuus, joskus huono, sanoo Pilvikki Absetz.

Pelko katosi – mitä tilalle motivaatioksi?

Ojanen ja Absetz kuuluvat valtioneuvoston kanslian asiantuntijaryhmään, joka etsii koronakriisin hoitoon apua käyttäytymistieteistä.

Syksyllä on puhuttu koronaväsymyksestä, ja osittain sillä on myös selitetty sitä, miksi suosituksia ei noudateta enää samassa mittakaavassa kuin keväällä. Esimerkiksi kännykkädatan perusteella on voitu osoittaa, että ihmiset liikkuvat nyt lähes yhtä paljon kuin ennen koronaa.

Joitakin muutoksia asiantuntijat näkevätkin suomalaisten käyttäytymisessä.

– Voi olla, että tartutaan helposti oljenkorsiin ja mahdollisuuksiin ajatella, että ehkä tämä on jo paremmalla tolalla. Sitten voi olla hankalaa toisen aallon kohdalla noudattaa ohjeita, Ojanen miettii.

– Aluksi ihmiset pelkäsivät. Kun joku tuli metsässä vastaan, hypättiin ojan penkalle ja käännettiin selkä. Nyt kuulee enemmän vähättelevää puhetta. QAnon-tyyppistä puhetta kuulee monenlaisista ihmisryhmistä, sanoo Absetz.

Absetzin mukaan julkisessa keskustelussa on keskitytty liikaa ihmisten motivaatiotekijöihin: siis pyritty antamaan ihmisille syitä, miksi heidän tulisi noudattaa suosituksia. Koska motivaatiotekijöitä on monia, käyttäytymisen muutos on hidasta.

Sen sijaan suojautumiskeinojen tulisi olla helpommin saatavilla ja niihin tulisi kannustaa monenlaisille tavoilla, Absetz sanoo. Käsidesin käytön pitäisi olla vielä helpompaa ja jopa hauskempaa, maskit voisivat olla houkuttelevampia ja roolimalleja tulisi olla useammista taustoista, kuten duunarijärjestöistä.

Pelottelupuhe ei myöskään Absetzin mukaan auta.

– Se voi johtaa myös vastareaktioon.

Lue myös:

Koronarajoituksia rikkovia ja heitä paheksuvia ajavat samat ihmislajin syvimmät tarpeet – molempian käytökselle löytyy selitys sosiaalipsykologiasta

Yksi salaa kampaajakäyntejään, toinen harkitsee eroa puolisostaan – näin erimielisyydet koronarajoituksista repivät ihmissuhteitamme

Kuuntele Yle Areenassa: Tiedeykkönen: Psykologian tutkijalle koko maailma on nyt iso koeasetelma - kolme tapaa selvitä pandemiasta järjissään

Oletko sinä ollut eri mieltä rajoitusten noudattamisesta läheistesi kanssa? Ovatko mielipiteenne aiheuttanut ristiriitatilanteita? Voit keskustella aiheesta alla.

Lue seuraavaksi