1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallituksen pitää itse ratkoa eläkeputken kohtalo – tehtävä ei ole helppo, koska kysymys on siitä, kenellä on ”eläkevalta” Suomessa

Pöydällä on toinen toistaan vaikeampia ongelmia.

työllisyys
Ihmiset osoittivat mieltään aktiivimallia vastaan Helsingin Senaatintorilla helmikuussa 2018.
Työttömyyden vähentämiseksi suunniteltu aktiivimalli sai aikaan isoja mielenosoituksia kaksi vuotta sitten. Aika näyttää, käykö eläkeputken kanssa samoin, kun hallitus saa esityksensä valmiiksi.Mauri Ratilainen / AOP

Työmarkkinajärjestöjen epäonnistuminen niin sanotun eläkeputken uudistamisneuvotteluissa on johtanut siihen, että vyyhti on nyt maan hallituksen kerittävänä.

Toimeen aiotaan ryhtyä jo keskiviikkona, kun hallituspuolueiden puheenjohtajat käyvät teemasta ensimmäisen neuvonpidon. Valmista pitäisi syntyä vielä tänä vuonna.

Eläkeputki ei varsinaisesti ole eläkekysymys, vaan jatkettua työttömyysturvaa ennen varsinaista eläköitymistä, kun ikääntynyt työntekijä on irtisanottu.

Ihmisten pitäminen töissä mahdollisimman pitkään on puolestaan tärkeää hallitukselle, koska ilman työurien pidentämistä tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta voidaan käytännössä unohtaa.

Eläkeputken poistaminen

Tosin työllisyysasteen nosto on jäämässä haaveeksi aivan muista syistä kuin siitä, että eläkeputkelle ei saada tehtyä mitään. Hyödytöntä eläkeputken poistamien ei kuitenkaan olisi.

– Eläkeputken poistaminen on niitä harvoja konkreettisia toimenpiteitä, joka on millään tavoin relevantti [hallituksen] työllisyystavoitteiden kanssa. On hyvin vähän mitään muita toimenpiteitä, joilla olisi tutkitusti yhtä selkeä ja merkittävä työllisyysvaikutus, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo sanoo.

Ikärajojen rukkaaminen

Jos putken poistaminen ei onnistu, hallitukselle olisi kenties helpointa jatkaa samalla tiellä kuin aiemminkin eli rukata ikärajoja taas kerran lähemmäs eläkeikää.

– Ikärajojen rukkaaminen hyödyttäisi kyllä, mutta johdonmukaista olisi poistaa tämä lisäpäiväjärjestelmä kokonaan. On totta, että aiemmista ikärajojen siirroista on ollut hyötyä, mutta nämä siirrothan eivät nyt ole se juttu, jota tässä on tavoiteltu, professori Roope Uusitalo muistuttaa.

Ikärajojen ohella hallitus voisi pidentää työntekijöiden työuria tekemällä ikääntyneiden irtisanomisesta nykyistä kalliimpaa työnantajalle.

Irtisanomisille kova hinta

Varsinkin työntekijäjärjestöt ovat usein viitanneet tässä asiassa Ruotsiin, jossa viimeksi töihin tullut lähtee ensin.

– Ruotsin malli on varmaan liian jäykkä, ja sitä mieltä he ovat siellä itsekin. Pelkästään ikään perustuvissa sakoissa on riskinsä, koska ne vaikeuttavat työntekijöiden rekrytointeja. Sen sijaan työsuhteen kestoon liittyvä irtisanomiskorvaus olisi johdonmukainen vaihtoehto, Uusitalo sanoo.

Hallituksella on toki tukku muitakin työkaluja, joilla voi yrittää pitää ihmiset töissä sen sijaan, että heille tarjottaisiin eläkeputken kaltaisia väyliä siirtyä työttömyyden kautta vanhuuseläkkeelle.

Näitä keinoja ovat muun muassa osa-aikatyön hyödyntäminen nykyistä laajemmin sekä erilaiset koulutus- ja kuntoutusratkaisut.

Kenellä on eläkevalta?

On helppo ennustaa, että hallituksen taival eläkeputken poistamiseksi ei ole kuopiltaan tasoitettu.

Suomessa lainsäädäntövalta on eduskunnalla ja toimeenpanovalta hallituksella, mutta eläkkeistä ja työttömyysturvasta on tavattu sopia kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Kenellä siis on eläkevalta? Sitä on pohdittu kirjoiksi asti, ja niistä yhden kanteen (siirryt toiseen palveluun) on rakennettu eräs näkemys vallanjaosta.

Lue myös:

Iäkkäät työttömät on suljettu omaan kannustinloukkuunsa, Suomen järjestelmä työntää heidät ulos työelämästä – Tutkimusjohtaja: "Suomi on työllisyydessä on-off-yhteiskunta"

Lue seuraavaksi