1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaali- ja terveyspalvelut

Kymenlaakso vetoaa hallitukseen: keskussairaalaan saatava laaja, ympärivuorokautinen päivystys – helpottaisi uusien lääkäreiden rekrytointia

Muutoksen myötä kardiologian, neurologian ja radiologian päivystys paranisi Kymenlaakson keskussairaalassa.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Kymenlaakson keskussairaala
Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa.Pyry Sarkiola / Yle

Kymenlaakso vetoaa hallitukseen, että maakunnan keskussairaala saisi laajan, ympärivuorokautisesti päivystävän keskussairaalan aseman.

Vetoomuksessa ovat mukana Kymenlaakson kunnat, maakuntaliitto ja Kymsote.

Vetoomuksen mukaan Kymenlaakson keskussairaalan tulee olla vuoden 2023 alusta laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala.

Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti ja välittömästi, ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen.

Tällä hetkellä lähimmät laajan päivystyksen sairaalat ovat Lappeenrannassa ja Lahdessa.

Päivystys laajenisi

Vetoomuksen mukaan uusi asema turvaisi alueen erikoissairaanhoidon palvelut ja Kymenlaakson kilpailukyvyn itsenäisenä maakuntana. Se myös takaisi alueen asukkaille tehokkaimman tavan päästä nopeasti hoitoon sekä tarvittaessa jatkohoitoon yliopistolliseen keskussairaalaan.

Muutoksen myötä Kymenlaakson keskussairaalaan tulisi uutena kardiologian, neurologian ja radiologian ympärivuorokautinen päivystys. Tällä hetkellä erityisaloilla ei ole virka-ajan ulkopuolista päivystystä.

Muutos vaatisi lisää henkilökuntaa ja maksaisi vuositasolla noin kaksi miljoonaa euroa. Kymsoten mukaan kustannukset laskisivat verrattuna nykytilanteeseen, jossa asiakkaita joudutaan ohjaamaan ostopalveluihin.

Rahoitus ei uudessa sote-mallissa kulje enää kuntien kautta, vaan valtio rahottaa suoraan hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset.

Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen mukaan asiasta on käyty HUS:n kanssa keskustelua, ja HUS näkee muutoksen kannattavana.

Kymenlaakson vetoomus on toimitettu hallitukselle, eduskunnalle ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesjohdolle tiistaina.

Apua lääkäreiden houkutteluun

Kymenlaakson keskussairaalan uudella asemalla katsotaan olevan merkitystä myös uusien lääkäreiden houkuttelussa.

Kymsotella on ollut vaikeuksia lääkäreiden rekrytoinnissa, ja sote-kuntayhtymä on joutunut ostamaan lääkäripalveluja terveysalan yrityksiltä.

Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalana Kymenlaakson keskussairaala olisi vetoomuksen mukaan erikoislääkäreille houkutteleva erikoistumis- ja erikoislääkärin työpaikka.

– Laajan päivystyksen keskussairaalan statuksen saaminen on ehkä kaikkein tärkein Kymenlaakson tulevista hankkeista, Kymsoten hallituksen puheenjohtaja Seppo Rintamo sanoo.

Kouvolasta puuttuu keskussairaala

Vetoomuksessa todetaan, että Kymenlaakson tulevan hyvinvointialueen erityispiirteenä on kaksi vahvaa kaupunkikeskusta, Kotka ja Kouvola.

Kouvola on vetoomuksen mukaan Suomen suurin kaupunki, jossa ei ole omaa keskussairaalaa, ja Kouvolan asukkaiden palveluiden turvaaminen vaatii laajaa ympärivuorokautista päivystystä maakunnan alueella.

– Kyse on perustuslaillisesta oikeudesta ja ratkaisusta, jolla voidaan huolehtia koko maakunnan, myös Kouvolan alueen sotepalveluista. Tässä ei ole kyse pelkästä päivystyksestä, vaan koko maakunnan vetovoiman säilyttämisestä, Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalan saavutettavuusalueen sisällä asuu lähes 200 000 suomalaista. Alueen kahden vahvan kaupunkikeskuksen asukkaille tulee vetoomuksen mukaan tulevaisuudessa turvata tehokas hoitoon pääsy.

– Nykymalli ei vastaa niitä yhdenvertaisuusvaatimuksia, jotka pääministeri Marinin hallitusohjelma on sote-uudistukselle asettanut. Kymenlaakson kaltaista tilannetta ei ole muualla, Annikki Niiranen sanoo.

Kouvolaan rakennetaan parhaillaan uutta Ratamo-sairaalakeskusta, joka korvaa valmistuessaan nykyisen Pohjois-Kymen sairaalan. Kymenlaakson keskussairaalan asema laajan päivystyksen keskussairaalana tukisi Niirasen mukaan myös Ratamon toimintaa.

Lue lisää: Kouvolan Ratamo-sairaalakeskus on noussut jo liki täyteen korkeuteensa, myös Kotkassa uuden keskussairaalan laajennus jatkuu

Matka-ajat liian pitkiä

Kymsoten mukaan nykyisten palvelujen saavutettavuus ei ole riittävällä tasolla. Kohtuullisena matka-aikana lähimpään laajan päivystysyksikön sairaalaan pidetään yleisesti 50 minuuttia, ja Kymsoten mukaan vain pienellä osalla Kymenlaakson asukkaista on mahdollisuus päästä päivystykseen tässä ajassa.

– Kymenlaakson keskussairaalan saavutettavuusalueella asuu enemmän asukkaita kuin esimerkiksi Etelä-Karjalan keskussairaalan alueella, jolla on ympärivuorokautisen päivystyksen status, Annikki Niiranen sanoo.

Kymsoten teettämän saavutettavuusanalyysin mukaan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala helpottaisi palvelujen saatavuutta yli 150 000 kymenlaaksolaisen osalta. Suunnitelma ei Kymsoten mukaan ole päällekkäinen muiden hyvinvointialueiden tarjoaman laajan päivystyksen kanssa. Lisäksi sillä voitaisiin tukea Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen kasvavia potilasvirtoja.

– Kymenlaakson asiointisuunta on Uusimaa, ei esimerkiksi Etelä-Karjala. Näen vaikeana sellaisen ajatuksen, että alueemme väestö hakisi laajamittaisesti palveluita esimerkiksi Lappeenrannasta. En näe, että tämä ratkaisu olisi pois Etelä-Karjalasta tai Päijät-Hämeestä. Ratkaisulla vahvistettaisiin se, että Kymenlaakson asukkailla olisi samanlainen mahdollisuus päivystyspalveluihin.

Kymenlaakson valmius vastata laajan ympärivuorokautisen päivystävän keskussairaalan kriteereihin on vetoomuksen mukaan jo nykyään vahvalla pohjalla. Keskussairaala täyttää vaadituista 13 erikoisalan kriteereistä suoraan kymmenen.

Tällä hetkellä Kymenlaakson keskussairaalassa ei ole neurologian, kargiologian ja radiologian päivystystä. Niiden osalta Koks on tehnyt pitkään yhteistyötä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa.

– Meillä on kyky ja halu järjestää laaja ympärivuorokautinen päivystys. Tämä turvaa koko alueen kilpailukykyä, ja erityisesti vanheneva väestönosa tulee näitä palveluita tarvitsemaan. Ratkaisu, joka parantaa merkittävästi palvelujen saatavuutta isolle joukolle Kymenlaakson alueella ja samalla tukee HUSin toimintaa, on yhteiskunnallisesti iso voitto, Niiranen sanoo.

Sote-uudistusta valmistellaan

Kymenlaakson vetoomus liittyy Suomessa valmisteilla olevaan isoon sote-uudistukseen.

Uudistuksen perusajatus on, että sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.

Hallitus esittää uudeksi sote-ratkaisuksi mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat 21 sote-maakuntaa ja Helsinki. Lisäksi mallissa olisi viisi yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

Tarkoituksena on, että uudet sote-maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Lue lisää: Hallitus sai askelmerkkejä sote-uudistuksen korjaamiseen: vaikutukset julkiseen talouteen, yrityksiin ja Uudellemaalle kaipaavat lisäpohdintaa

Lue seuraavaksi