1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sijaisvanhemmuus

Työkyvyttömyyseläkeellä olevan perhehoitajan vaikea valinta: sijoituslapset vai eläke? Jo yhden lapsen hoito ylittää ansaintarajan ja vie eläkkeen

Perhehoitoliitto toivoo ansaintarajojen tarkastelua, koska perhehoitajuus on yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä.

Sijaisvanhemmuus
Leo Sundvik.
Leo Sundvik teki puolisen vuotta sitten valituksen eläkkeensä jäädyttämisestä Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Ratkaisua ei ole vielä kuulunut.Kalle Niskala / Yle

Kohta kolmekymmentä vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ollut Leo Sundvik on jo vuosia sijoittanut kotiinsa huostaanotettuja lapsia. Ensin yhdessä vaimonsa kanssa ja muutaman vuoden yksinhuoltajana.

Sundvikin oma tytär on jo muuttanut kotoa pois.

Kokkolalaisen perhehoitajan luona asuu vielä teini-ikäinen poika. Hänen täysi-ikäinen sisarensa siirtyi kesällä 2020 jälkihuollon piiriin ja muutti kokeilemaan siipiään kaupungin vuokra-asuntoon.

– Pidämme säännöllisesti yhteyttä, Sundvik sanoo ja näyttää ylpeänä sijaisisälle tuotua isänpäiväkorttia.

Perhehoitajan luona asuu myös pari vuorokautta kuukaudessa tukisuhteessa oleva 10-vuotias poika.

Nyt Sundvik on joutunut tilanteeseen, jossa on mietittävä kummasta on luovuttava, lasten sijoittamisesta vai omasta eläkkeestä.

Kiitoskortti sijoituslapselta.
Jo omilleen muuttaneella sijoituslapsella ja Sundvikillä on lämpimät välit. Itsenäistyviä nuoria tuetaan jälkihuololla 25 ikävuoteen asti. Kalle Niskala / Yle

Vaikeaan selkärankareumaan jo nuorena aikuisena sairastunut Sundvik kertoo, ettei pysty kokopäivätyöhön, vaikka tekee jonkin verran vuodessa audiovisuaalisen alan töitä. Yle on nähnyt Sundvikin terveydentilaa koskevia dokumentteja.

Eläkkeen loppuminen muuttaisi asuntovelkaisen perhehoitajan elämän selviytymistaisteluksi.

Työeläkeyhtiön ja Kelan erilainen tulkinta samasta laista

Leo Sundvik törmäsi uuteen tilanteeseensa 2019 avatun kansallisen tulorekisterin myötä. Kansaneläkelaitos keskeytti runsas vuosi sitten miehen työkyvyttömyyseläkkeen maksun, ja vaati palautukset takautuvasti seitsemältä kuukaudelta. Syynä oli ansaintirajojen ylitys.

Tieto yllätti miehen täysin. Jäljelle jäi vain työeläke, joka on jäänyt pieneksi varhaisen sairastumisen takia.

– Tulorajoihin oli yhtäkkiä otettu huomioon sijoitettujen lasten hoitopalkkiot, ja jo yksi sijoituslapsi ylittää ansaintarajan, hän kertoo.

Siinä vaiheessa hänellä oli vielä kaksi sijoituslasta kotona. Perhehoitajana toimiminen ei ollut koskaan aikaisemmin uhannut eläkettä, vaikka Sundvikin luona asui parhaimmillaan kolme sijoitettua lasta.

– Siihen (2019) asti työeläkeyhtiö oli linjannut asian niin, että sijoituslasten hoitopalkkioita ei oteta huomioon tulorajaani, vaan ainoastaan kaikki muu työ, jota voi siinä ohella tehdä.

Leo Sundvik saa tienata työkyvyttömyyseläkkeensä päälle reilut 800 euroa kuukaudessa. Se on lähes sama summa kuin yhden sijoitetun lapsen kuukausittaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä.

Hoitopalkkio on lain mukaan verotettavaa tuloa. Lapsesta maksetaan kuukausittain myös kulukorvausta, jonka vähimmäismäärä on reilut 420 euroa. Se on kokonaan vähennyskelpoista.

Miksi samaa lakia voi tulkita eri tavoin?

Kelalla on ollut ennen reaaliaikaista tulorekisteriä käytettävissään tieto vahvistetusta verotuksesta, josta on jo vähennetty tulonhankkimiskulut.

Työeläkeyhtiön väljemmän laintulkinnan on mahdollistanut Eläketurvakeskuksen eläkeyhtiöille antama sovellusohje, joka sallii harkintavaltaa perhe- ja omaishoitajien kohdalla. Sen mukaan eläkeyhtiö voi harkita tapauskohtaisesti, millaisia toimenpiteitä ansiorajan ylittäminen aiheuttaa, kun se on aiheutunut omaishoidon tuesta tai perhehoitajan hoitopalkkiosta.

– Tarkoitus ei ole estää henkilökohtaisista syistä tehtävää hoivatyötä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa, linjaa eläkepalveluiden asiakaspalvelupäällikkö Maija Ojala Sundvikille työeläkettä maksavasta Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elosta.

Kela puolestaan tulkitsee lakia, kuten se on kirjoitettu. Hoitopalkkio on työkyvyttömyyseläkkelläkin olevan perhehoitajan työansiota.

Sama koskee myös heitä, jotka saavat työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen ohella takuueläkettä tai takuueläkettä työkyvyttömyyden perusteella.

Leo Sundvik imuroi.
– Olen ymmärtänyt, että jos olisin työtön perhehoitaja, hoitopalkkio ei vaikuttaisi työttömyyskorvaukseen, mutta työkyvyttömyyseläkkeellä se vei eläkkeeni, Sundvik kertoo.Kalle Niskala / Yle

Sijotuslasten ylläpitoon tarkoitettua kulukorvausta ei huomioida ansiona. Kulukorvaus ja perhehoitajan palkkio eivät myöskään pienennä vanhuuseläkkeen määrää, koska siihen eivät vaikuta työtulot.

– Harmillinen tilanne, mutta etuuspäätöksemme perustuvat voimassaoleviin lakeihin. Tapauskohtainen harkinta ei valitettavasti ole mahdollista yhdenvertaisuusperiaatteen johdosta, sanoo Kelan työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen vastaava suunnittelija Heidi Heikura.

Työkyvyttömyyyseläkkellä olon aikaista työntekoa säätelee laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä.

– Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään eli jätetään lepäämään, jos ansioraja ylittyy vähintään kolmena peräkäisenä kalenterikuukautena. Sen saa maksuun takaisin, jos ansioraja ei ylity kahden vuoden lepäämisen jälkeen, toteaa Heikura.

Leon Sundvikilla täyttyy kaksi vuotta huhtikuussa 2021.

– Silloin minulta katkeaa myös työeläke. Jos sen saisi jossakin vaiheessa takaisin, laskentaperusteet katsottaisiin tämän hetken ansaintakertymän mukaan, jolloin minulle ei jäisi eläkettä oikeastaan minkään vertaa, Sundvik kertoo.

Perhehoitajista jatkuva pula Suomessa

Leo Sundvik on huolissaan, että yhteiskunta menettää hänen kaltaisiaan perhehoitajia, jos hoitopalkkioita verotetaan tiukimman mukaan, eikä ansaintarajojen ylityksiä sallita yhtään.

Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta.
– Yksin perhehoitajana toimivalla ei ole eläkkeensä ansaintarajan tasapainossa pitämisessä edes sitä mahdollisuutta, että jakaisi hoitopalkkiot toisen kanssa, kuten parisuhteessa olevalla. Sijaisperheessä molemmat puolisot ovat automaattisesti perhehoitajia, kertoo Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta.Perhehoitoliitto

Myös Perhehoitoliitto on Sundvikin kanssa samoilla linjoilla. Perhehoitaja ei ole työ- vaan toimeksiantosuhteessa sijoituksen tehneen tahon kanssa.

– Perhehoitaja hoitaa julkista hallintotehtävää, eli on suotavaa, että näitä (ansainta) rajoja tarkasteltaisiin uudelleen. Koko perhehoitajan tulokäsite tulisi selkeyttää. Myös perhehoitajien sosiaaliturva on suuri huolenaihe, sanoo kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta.

Hänen mukaansa liitto vie nyt vahvasti viestiä eteenpäin, koska Marinin hallituksen ohjelmassa on sosiaaliturvan uudistaminen.

Perhehoito on määritelty lastensuojelulaissa huostaanotetun lapsen ensijaiseksi sijoitusmuodoksi.

Vuonna 2018 Suomessa oli 10 861 huostaanotettua ja kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta. Heistä reilu 55 prosenttia oli sijoitettu toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon.

Perhehoitajista on pulaa koko maassa. Perhehoitoliiton mukaan moni on kiinnostunut tehtävästä, mutta taloudellinen epävarmuus mietityttää.

Perhehoitoliitto tai Kela eivät tiedä, kuinka paljon Suomessa on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia perhehoitajia, ja kuinka usein työeläkeyhtiöiden ja Kelan menettelyt heidän kohdallaan poikkeavat toisistaan.

– Lasten etu on tärkeintä. Olen pojalle sanonut, että hoidan hänet, tapahtui mitä tapahtui. Kaupungille ilmoitin, että haluaisin mielelläni ottaa lapsia hoidettavakseni edelleen, mutta miten pystyn, jos tällainen tärkeä ansainta (eläke) jää kokonaan pois, Sundvik murehtii.

Lue seuraavaksi