1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Kokoomuksen alamäki luo SDP:lle mahdollisuuden kuntavaalivoittoon – Perussuomalaisten Jussi Halla-aho opposition selvä johtohahmo

Sanna Marin -efekti ja koronaetu SDP:n kannatuksessa laantuu, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

puolueiden kannatus
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä järjestetyssä yleisötapahtumassa Hansatorilla Turussa 26. elokuuta 2020.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (kolmas vasemmalta) on kiertänyt ahkerasti maakuntia parantaakseen puolueen kuntavaalimenestystä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous Hansatorilla Turussa elokuussa.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Puolueiden kannatusluvuissa näkyvät nyt ne asetelmat, joista puolueet lähtevät toreille räntäsateeseen kuntavaalitaisteluun. Moni eri suuntaan kulkeva politiikan kehityskaari vahvistuu Ylen marraskuun puoluekannatuskyselyssä.

Aloitetaan kokoomuksesta.

Jos kokoomus häviää kuntavaaleissa, Orpon lähtölaskenta alkaa

Kokoomuksen alamäki antaa SDP:lle mahdollisuuden kuntavaalivoittoon. SDP on ollut kuntavaaleissa suurin viimeksi vuonna 2004. Kokoomus on voittanut kuntavaalit sen jälkeen kolmasti vuosina 2008, 2012 ja 2017.

Ja nyt kyse on valtakunnallisesta ääniosuudesta eli prosenteista, ei valtuustopaikoista. Valtuustopaikoissa laskettuna perinteisesti keskusta on ollut suurin puolue, koska puolueen asema pienissä kunnissa on ollut niin vahva.

Jos kokoomus menettää kuntavaaleissa ykköspaikkansa ja kannatuksen nousua ei senkään jälkeen näy, Petteri Orpo voi todennäköisesti alkaa hyvästellä asemaansa puolueen puheenjohtajana.

Kokoomuksen kannatus on pudonnut tasaisesti syksyn ajan. Samaan aikaan perussuomalaisten kannatus on tasaisesti noussut. Taloustutkimuksen tausta-aineiston perusteella kokoomuksen kannattajia on siirtynyt perussuomalaisten tukijoiksi, marraskuussa aiempaa enemmän.

Kokoomuksen kannatuksessa ei juuri näy niin sanottua oppositiolisää. Kannatus nyt samalla tasolla kuin ennen eduskuntavaaleja vuonna 2019.

Oppositiolisää ei näy, vaikka kokoomus lopetti korona-ajan poliittisen linnarauhan syksyllä.

Kokoomus äänestytti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) luottamuksesta koronaviruksen torjuntaan liittyvistä kasvomaskisuosituksista. Talouspuolueen mainettaan kokoomus yritti kohentaa koko opposition yhteisessä välikysymyksessä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta.

Uusi ilmiö kokoomuksen kannatuksessa marraskuussa on, että tausta-aineistossa perusteella suosion pudotusta tulee myös alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä.

Ja sitten se perinteinen muistutus. Huhtikuun kuntavaaleihin on vielä matkaa, paljon voi tapahtua. Mutta nyt tilanne näyttää kokoomuksen näkökulmasta huonolta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

SDP: mikä menee ylös, tulee myös alas

SDP menetti marraskuussa suosituimman puolueen paikkansa kyselyssä perussuomalaisille. SDP:n kannatuskäyrä on ollut syksyn laskussa, perussuomalaisten nousussa.

SDP:n kohdalla toistuukin vanha puoluekannatushokema: mikä menee ylös, tulee jossakin vaiheessa alas. Puolueiden kannalta tärkeää on kannatuskunnon ajoitus: nousukauden olisi syytä huipentua vaaleihin.

Sanna Marinin (sd.) valinta pääministeriksi vuosi sitten tempaisi SDP:n kannatuksen nousuun. Nousulle antoi lisävauhtia Marinin hallituksen onnistuminen keväällä koronaviruksen torjunnassa.

Koronan toinen aalto näyttäisi ainakin marraskuun näkökulmasta aiheuttavan käänteisen vaikutuksen SDP:n kannatukseen. Vaikka tilanne on hyvä verrattuna muihin Euroopan maihin, ihmiset alkavat väsyä tautiin.

Valistuneena arvauksena voisi ajatella, että pääministerin koronatomeruudella ei ole enää samaa myönteistä vaikutusta SDP:n kannatukseen kuin keväällä ja kesällä. Marinin uutuudenviehätyskin saattaa alkaa hiipua.

Kannatuksen laskusta huolimatta SDP:llä on mahdollisuus nousta kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Tulos vaatii toki onnistuneen ehdokashankinnan ja onnistumia niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti vaalikampanjoinnissa.

Jos kokoomuksen kannatusluvut säilyvät yhtä heikkoina kevään vaaleja kohti, SDP:llä on paljon voitettavaa ja kokoomuksella hävittävää.

Sanna Marin aikoo olla ehdolla Tampereella keräämässä puolueelleen ääniä. Sen sijaan Helsingissä kokoomuksen viime kuntavaaleissa pelastanut pormestari Jan Vapaavuori ei ole enää ehdolla.

Marraskuun 2020 puoluekannatus. Perussuomalaiset on noussut SDP:n ohi suurimmaksi puolueeksi.
Ilkka Kemppinen / Yle

Perussuomalaiset: nousu jatkuu, kuinka pitkään ja korkealle?

Perussuomalaisten kannatus on ollut nousussa koko syksyn. Marraskuussa puolue palasi niukasti kyselyn kärkipaikalle.

Koronakriisin alusta alkanut pääministeripuolue SDP:n kausi kyselyn suosituimpana puolueena on päättynyt. Nyt nämä kaksi puoluetta kamppailevat ykköspaikasta.

Jos vertaa perussuomalaisten kannatuskäyrää kokoomukseen (kuvio jutun yläosassa), käyrät ovat syksyn osalta toistensa peilikuvat: perussuomalaiset nousussa, kokoomus laskussa. Perussuomalaisiin tulee kannattajia etenkin kokoomuksesta ja keskustasta.

Perussuomalaiset on syksyn kannatusmittausten perusteella vakiinnuttanut paikkansa ykkösoppositiopuolueena ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ykkösoppositiojohtajana.

Puolue on kerännyt ahkerasti ehdokkaita kuntavaaleihin ympäri maata. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on pormestariehdokkaana Helsingissä.

Halla-ahon pormestarius vaatisi suuren ihmeen, mutta puolueen näkyvyyttä ehdokkuus parantaa. Perussuomalaisten kannatus on kohentunut ympäri maata, näin myös Helsingissä ja Uudellamaalla.

Perussuomalaisten puoluesihteerin Simo Grönroosin mukaan puolueella on nyt tiedossa noin 3 100 ehdokasta. Määrä lähestyy jo samaa lukemaa (3 831) kuin puolueella oli lopulta ehdokkaita viime kerralla vuonna 2017. Kuntavaaleissa suurella ehdokasmäärällä on myönteinen vaikutus puolueen vaalitulokseen.

Vuoden 2017 kuntavaalit menivät perussuomalaisilta penkin alle. Puolue sai 8,8 prosentin kannatuksen, 3,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2012.

Tuolloin perussuomalaisia johti Timo Soini. Puolue oli keskustan Juha Sipilän johtamassa hallituksessa, joka oli ennen vaaleja leikannut valtion menoja ja patistanut työntekijäjärjestöt kilpailukykysopimukseen, joka pidensi työaikoja ja leikkasi julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja.

Seuraavana kesänä Soini luopui puheenjohtajuudesta ja tilalle nousi Jussi Halla-aho. Puolue jakaantui perussuomalaisiin ja sinisiin. Keskusta ja kokoomus potkaisivat perussuomalaiset ulos hallituksesta.

Todennäköisesti perussuomalaisten kuntavaalikannatus paranee. Kysymys on siitä, kuinka paljon.

Keskustan nousu Annika Saarikon johdolla tyssäsi

Keskustan kannatusnousu näyttää marraskuun tilanteen perusteella päättyvän lyhyeen. Kannatuksen muutos on toki pieni, -0,3 prosenttiyksikköä.

Keskusta on menettänyt syksyn aikana kannattajia perussuomalaisille. Kuntavaaleissa perussuomalaiset haastaakin keskustaa siellä, missä keskusta on perinteisesti ollut vahvin eli pienissä, maaseutumaisissa kunnissa.

Keskustan kannatuksen kohdalla kannattaa katsoa vielä joulukuun kysely ennen kuin tekee pidemmälle meneviä arvioita. Puolueen kannatus tuntuu hakevan edelleen suuntaansa puheenjohtajavaihdoksen jäljiltä.

Itse asiassa kaikkien puolueiden kannatusmuutokset olivat marraskuussa pienempiä kuin kyselyn virhemarginaali. Siksi kannattaa katsoa mieluummin kannatuksen suuntaa kuin yksittäisen kuukauden tulosta. Varsinkin perussuomalaisten, SDP:n ja kokoomuksen kannatukset ovat jo useamman kuukauden kulkeneet omiin suuntiinsa.

Voit keskustella puolueiden kannatuskehityksestä perjantaihin 4.12.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset nousi SDP:n ohi suosituimmaksi puolueeksi – kokoomus vajoaa edelleen

Tutustu puolueiden pitkän aikavälin kannatusmuutoksiin täällä

Lue seuraavaksi