1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tornionjoki

Stressaantunut Tornionjoen lohi voi muuttaa vaellustaan radikaalisti ja jättää jopa kutemisen väliin

Radiolähetintutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että Tornionjoen lohen joutuminen ihmisen käsittelyyn häiritsee merkittävästi sen vaellusmatkaa ja kutemista.

Tornionjoki
Luonnovarakeskuksen tutkija Riina Huusko laittaa loheen radiolähettimen seurantatutkimusta varten.
Luonnonvarakeskus ja Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto ovat seuranneet radiolähettimillä varustettujen lohien vaelluskäyttäytymistä Tornionjoella vuodesta 2018 lähtien.Ville Vähä / Luonnonvarakeskus

Normaalisti lohet eivät palaa kotijokeensa saapumisen jälkeen merelle ennen kuin ovat kuteneet. Tornionjoen radiolähettimillä merkityt lohet ovat kuitenkin käyttäytyneet toisin.

Vuosina 2018-2019 radiolähettimillä merkitystä 275 lohesta suurin osa palasi lähettimen saatuaan pian takaisin merelle eikä kutenut ollenkaan.

Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston radiolähetintutkimus antaa siis vahvoja viitteitä siitä, että stressaantunut Tornionjoen lohi voi muuttaa vaelluskäyttäytymistään radikaalisti.

– Radiolähettimen asennuksessa lohet ovat pyydystettynä ja nukutettuna. Ne eivät ole täysin häiriöttömästi voineet vaeltaa ja varmasti merkintä ja lisästressi aiheuttavat kaloille käyttäytymisen muutoksia, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Romakkaniemen mukaan havaittu käyttäytyminen kertoo siitä, että huonokuntoisuudesta ja terveysongelmista muutoinkin kärsinyt Tornionjoen lohi kestää ylimääräistä ihmisen käsittelyä nyt huonosti, oli sitten kyse tutkimuksesta tai esimerkiksi rysistä vapauttamisesta.

– Esimerkiksi rannikkokalastuksessa, kun lohta ei saisi pyytää ja sitä kuitenkin tulee rysiin, kaloja joudutaan vapauttamaan suuria määriä. Sama pätee kaikessa kalastuksessa, pienemmässä mittakaavassa pyydä ja päästä -kalastuksella on sama vaikutus. Näköjään Tornionjoen lohi on nyt herkkä kaikelle käsittelylle ja sitä pitäisi ehdottomasti välttää.

Romakkaniemi korostaa, että kaikuluotainseurannan mukaan Tornionjokeen on noussut lohta hyvin, joten kutematta jättäminen ei yleisimmin vaivaa Tornionjoen lohta samalla tavalla kuin radiolähetinmerkittyjä kaloja.

Vastaavanlaista ei ole havaittu muilla tutkimusalueilla

Atso Romakkaniemen mukaan vastaavanlaisia vaikutuksia lohien vaelluskäyttäytymiseen ei ole havaittu toistaiseksi muualla.

Takavuosina ja vuosikymmeninä vastaavilla tavoilla on tehty lähetinmerkintöjä muun muassa Itämeren lohelle ja Pohjois-Atlantille laskevien jokien lohille.

– Näissä tapauksissa lohien ei ole havaittu käyttäytyneen kovin oudosti eikä varsinkaan näin suuressa mittakaavassa kuin Tornionjoella nyt. Myös Simojoella on tehty vastaavanlaista merkintää eikä siellä myöskään todettu outoa käyttäytymistä.

Luonnonvarakeskus ja Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto ovat seuranneet radiolähettimillä varustettujen lohien ja taimenten käyttäytymistä Tornionjoella vuodesta 2018 alkaen. Tavoitteena on tutkia vaelluskäyttäytymistä ja kartoittaa kutualueita. Nyt tutkimuksesta kerrottiin väliaikatuloksia.

Meritaimenilla havaittiin erilaisia käyttäytymismalleja. Osa syksyisin jokeen saapuvista taimenista ei jatka kutuvaellusta seuraavana keväänä, vaan ne tulevat jokeen vain talvehtimaan ja palaavat keväällä takaisin merelle.

Ne taimenet, jotka eivät palaa merelle, jatkavat keväällä matkaansa lisääntymisalueille ja jäävät kudun jälkeen talvehtimaan jokeen.

Lue seuraavaksi