1. yle.fi
  2. Uutiset

Ympäristöministeri tunnustaa saamelaisten oikeudet tuulivoimahankkeissa: "Tarvitsemme lisää tuulivoimaa, mutta se ei sovi kaikkiin paikkoihin"

Pohjois-Norjan Rastigaisan tunturierämaahan kaavailtua tuulipuistohanketta vastustetaan nyt laajasti.

tuulienergia
Krista Mikkonen, Vihr., Ympäristö- ja ilmastoministeri
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mielestä saamelaisten kuuleminen tulee olla keskiössä saamelaisten kotiseutualueelle suunniteltavissa hankkeissa.Antti Kolppo / Yle

Norjan ja Suomen saamelaiset käyvät taistelua kotiseudulleen suunniteltuja tuulivoimaloita vastaan.

Pohjois-Norjan Rastigaisan suurtunturialueelle lähelle Suomen rajaa kaavailtu hanke on kohdannut jo laajempaakin vastustusta, ja esimerkiksi ympäristöjärjestöt ja Saamelaisneuvosto ovat kertoneet vastustavansa hanketta. Suomalainen energiayhtiö St1 on pääosakas Grenselandet AS -yhtiössä, jonka suurhanke Davvi-tuulivoimala on.

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen näkee, että saamelaisten kotiseutualueelle suunniteltavissa hankkeissa keskiössä tulee olla saamelaisten kuuleminen ja oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan.

– Tunturi, johon tätä tuulipuistoa on suunniteltu, on saamelaisille pyhä paikka. Se on myös heidän elinkeinon kannalta tärkeä. Vaikka hanke sijaitsee Norjassa, Tenojoen laakso on eri maiden puolella hyvin yhtenäistä ja yhteen liittynyttä aluetta.

–Suomi on ilmoittanut osallistuvansa hankkeen YVA-menettelyyn ja odottaa parhaillaan Norjalta arviointiselostusta kommenteille.

Tenojoki, taustalla kohoaa Rastigaisan tunturi Norjan puolella.
Rastigaisan alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden huoltamista varten täytyisi alueelle rakentaa tieverkosto.Vesa Toppari / Yle

Mikkonen sanoo, että Suomessa tarvitaan lisää tuulivoimaa, mutta tuulivoima ei sovi kaikkiin paikkoihin esimerkiksi ympäristö- ja maisema-arvojen tai alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien vuoksi.

– Tuulivoimakartoitusten mukaan Suomesta löytyy onneksi paljon hyvätuulisia alueita, joissa nämä asiat eivät ole ristiriidassa. Suomen tuulivoimatuotannon kannalta lisäämistarvetta on nimenomaan etelässä, missä myös suurin osa sähköstä kulutetaan.

"Yksi Euroopan viimeisimpiä rakentamattomia suurtunturialueita"

Saamelaisneuvoston mukaan (siirryt toiseen palveluun) Rastigaisa on saamelaisten pyhä tunturi, ja Rastigaisan alue on luontoarvoiltaan, kulttuurillisesti ja saamelaisten perinteisten elinkeinon kannalta mittaamattoman arvokasta aluetta.

–Tuulivoima, huoltotieverkosto ja uudet sähkölinjat eivät sovi alueelle, joka on yksi Euroopan viimeisimpiä rakentamattomia suurtunturialueita.

Aslak Holmbergin taustalla näkyy Rastigaisa-tunturi.
Saamelaisneuvoston Suomen jaoston puheenjohtaja Aslak Holmberg on jo aiemmin tuonut esiin huolensa Rastigaisan tunturialueen puolesta.Vesa Toppari / Yle

Saamelaisneuvosto painottaa, että Davvi-tuulivoimalahanketta vastustetaan laajasti pohjoismaisella tasolla yli rajojen.

Hanketta vastustavat Saamelaisneuvoston, Norjan ja Suomen Saamelaiskäräjien sekä alueen useimpien poronhoitoyhteisöjen lisäksi Tanan, Kaarasjoen ja Utsjoen kunnat, lukuisat paikalliset yhdistykset, luonnonsuojelujärjestöt, yritykset, maanomistajat sekä kymmenet yksityishenkilöt Norjasta ja Suomesta, kertoo Saamelaisneuvosto.

Ympäristöjärjestöt: tuhoaisi erämaan ja uhkaa alueen eläimiä

Ympäristöjärjestö WWF:n Norjan ja Suomen osastot sekä Norjan ornitologiyhdistys NOF (siirryt toiseen palveluun) ovat lähettäneet Norjan suurkäräjien energia- ja ympäristökomitealle kirjeen, jossa vaaditaan, että tuulipuistoa ei saa rakentaa. Kirjeestä on lähetetty kopio myös öljy- ja energiaministeri Tina Brulle, vesiväylä- ja energiajohtaja Kjetil Lundille sekä Norjan saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalolle.

– Me tarvitsemme enemmän uusiutuvaa energiaa korvaaman hiilen, öljyn ja kaasun, mutta samalla meidän on kyettävä suojaamaan arvokasta luontoa. Davvin tuuliturbiinit tuhoavat erämaan ja uhkaavat haavoittuvaisia villieläimiä. Siksi sitä ei pidä rakentaa, sanoo WWF:n ympäristöjohtaja Else Hendel.

WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen on huolissaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista.

– Olemme vakavasti huolissamme tuulipuiston vaikutuksista uhanalaisiin arktisiin lajeihin myös Suomen puolella. Olemme panostaneet paljon kansainväliseen yhteistyöhön kiljuhanhi- ja naalipopulaatioiden pelastamiseksi. Tuuliturbiini uhkaa positiivista kehitystä, sanoo Tolvanen.

St1: Kunnioitamme ihmisoikeuksia sekä alkuperäiskansojen oikeuksia

Grenselandet AS -yhtiön osakas St1 kertoo (siirryt toiseen palveluun), että energiayhtiönä he tunnistavat, että heidän toimillaan on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yhtiön mukaan sen hankkeiden sosiaalinen vastuullisuus on heille erittäin tärkeä asia.

– Kunnioitamme ihmisoikeuksia sekä alkuperäiskansojen oikeuksia. Arvioimme jatkuvasti koko arvoketjumme vaikutuksia ihmisiin ja ihmisoikeuksiin sekä käymme vuoropuhelua hankkeidemme yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Grenselandet AS on jättänyt Davvi-tuulipuiston lupahakemuksen käsittelyyn.

– Lupahakemusta varten Grenselandet AS on teettänyt hankkeesta puolueettoman vaikutusten arvioinnin sekä ympäristön että yhteiskunnankin osalta mukaan lukien vuoropuhelu poronhoitoyhteisön ja paikallisten ihmisten kanssa niin Suomessa kuin Norjassa, kirjoittaa St1 tiedotteessaan.

Karttagrafiikka Rastigaisan tuulivoimala-alueen sijainnista.
Norjan lupaviranomaisen verkkosivulla hankkeen kooksi ilmoitetaan 78 neliökilometriä. St1:n Mika Ahon mukaan hankealue on kuitenkin pienentynyt 63 neliökilometriin. Lasse Isokangas / Yle

Erimielisyyttä alueen luonnonlajiston laajuudesta

St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Aho kertoi vastikään, että Rastigaisan alue on valittu hankkeeseen tuulisuuden vuoksi ja siksi, että se on luonnonlajistoltaan vähäinen.

Lue lisää: Suomalaisyhtiö ajaa jättimäistä tuulipuistohanketta tunturierämaahan Pohjois-Norjassa – Aslak Holmberg: "Se olisi maitten riisto"

Protect Sápmi -säätiö on tehnyt vaikutusten arviointia Rastigaisalle suunnitellusta Davvi-tuulivoimalahankkeesta jo vuonna 2017. Vanhempi neuvonantaja Anders Eira sanoo, että Ahon väite Rastigaisan alueen vähälajisuudesta ei pidä paikkaansa.

Myös Norjan luonnonsuojeluliito on aiemmin todennut, että yhtiön väite alueen vähälajisuudesta on virheellinen, koska alueen lajiston monimuotoisuutta on tutkittu vähän.

Saamelaisneuvoston mukaan lajiston lukumäärä ei suinkaan ole ainoa tai tärkein mittari.

– Todellisuudessa Rastigaisan alueelta löytyy vajaat kaksisataa kasvilajia, jotka ovat erikoistuneet elämään tunturien tuulisissa ja jäisissä oloissa ja ovat riippuvaisia viipymälumialueista. Lisäksi Rastigaisan alue on tärkeä muun muassa uhanalaiselle naalille ja kiljuhanhelle niin Norjan kuin Suomen kannalta.

Alue on tärkeä poronhoidolle

Anders Eiran mukaan alue on hyvin tärkeä erityisesti poronhoidolle, ja sen liikkumatilan tuhoaminen on yksi pahimmista asioista, mitä alueen valtaaminen ja tuulivoimalat voisivat tehdä.

– Maankäytön liikkumatila tulee olemaan tulevaisuudessa hyvin keskeinen asia ja ylipäätään edellytys sille, miten poronhoitoa täytyy pitää yllä ilmastonmuutoksen johdosta.

Myös Saamelaisneuvosto painottaa Rastigaisan alueen olevan tärkeä monelle saamelaiselle poronhoitoyhteisölle.

– Tutkimusten mukaan tuulivoimalla on negatiivisia vaikutuksia poroihin ja poronhoitoon, sillä porot säikkyvät tuulimyllyjen välkkyviä valoja, varjoja ja ääniä ja kiertävät tuulimyllyn jopa kymmenen kilometrin päästä. Poronhoitajille tämä aiheuttaa paljon lisätöitä ja -kuluja sekä vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen.

Anders Eira odottaa myös Norjan hallitukselta samanlaista linjaa, mitä Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri tuo esille.

– Vaikuttaa järkevältä kommentilta, että pitää suojella saamelaisten alueita ja maita, joissa saamelaista elinkeinoa harjoitetaan. On myös järkevää, että voimala rakennetaan lähemmäs sähkönkulutuspaikkoja, eikä porojen laidunmaille kauas pohjoiseen, toteaa Eira.

Lue seuraavaksi