1. yle.fi
  2. Uutiset

Marzi Nymanin kitarasoolo Finlandia-kappaleeseen on huipentanut monena vuotena Linnan juhlien jatkot – tänä vuonna hän luotsaa orkesteria tv-lähetyksessä

Muusikon isänmaallinen sydän läikähtää, kun hän muistelee sodan kokeneilta isovanhemmiltaan kuultuja tarinoita.

Linnan juhlat
Marzi Nyman soittaa urkuharmoonia.
– Ehkä se on siunaus, että vieläkin innostuu uusista jutuista, sanoo musiikin monitoimimies Marzi Nyman soittaessaan urkuharmonia.Mårten Lampén / Yle

Kulunut vuosi on ollut erikoinen, mutta itsenäisyyspäivänä suomalaiset saavat sentään istua kotisohvissaan tuttuun tapaan.

Se mitä he katsovat tv:stä, ei kuitenkaan ole tuttua ja perinteistä Linnan juhlien pukuloistoa ja sen pitkää kättelyseremoniaa. Pandemiasta johtuen presidenttipariskunta ei ole kutsunut Linnan juhliin tuhatpäistä vierasjoukkoa.

Tv-lähetyksessä nähdään kaikesta huolimatta ohjelmaa kuten musiikkia, tanssia ja teatteria. Ja jotain Presidentinlinnassa tapahtuu, sillä muusikko Markus "Marzi" Nyman on kutsuttu paikalle.

Nymanilla on pitkä kokemus esiintymisestä sekä itse juhlissa että juhlien jatkoilla. Hän on ollut Linnan juhlissa aiemmin kolmesti, kaksi kertaa työkeikalla ja kerran vieraana.

Vuonna 2006 hän asteli juhliin vieraana voitettuaan Teosto-palkinnon. Esiintymässä hän on ollut kitaristina, kerran Kaartin soittokunnan kanssa ja kerran Anna-Mari Kähärän jazz-kokoonpanossa.

– Siellä on ollut tosi hienoa. Tosi kirjavasti porukkaa ja tiivis tunnelma, muusikko muistelee.

Marzi Nyman kertoo kokemuksistaan Linnan juhlista ja jatkoilta.

Tänä itsenäisyyspäivänä Nyman on kutsuttu Presidentinlinnaan johtamaan kamarimusiikkiyhtyettä. Sen solisteina kuullaan ooppera- ja konserttilaulaja Aarne Pelkosta ja artisti Diandraa.

– Mitään en voi oikein paljastaa, mutta siellä on luvassa suomalaisia klassikkobiisejä ja ulkomaisia myös.

Linnan juhlista voi lukea lisää täältä.

Jos Nymanin aiemmat keikat Linnan juhlissa eivät ole jääneet mieleen, niin toisesta yhteydestä hänet kyllä tunnetaan: Nyman on esiintynyt monena vuonna Ylen Linnan jatkot -ohjelmassa hotelli Kämpissä Kalle Torniaisen yhtyeessä.

Siellä hänen kunniatehtävänään on ollut päättää televisioitu osuus. Joka vuosi vaihtuva artisti on laulanut Finlandian, ja kappaleen lopuksi Nyman on vetänyt revittelevän kitarasoolon.

– Se on etuoikeutettu paikka. Monet ovat kerääntyneet telkkarin ääreen katsomaan juhlat ja jatkot. Siinä tulee yhdistelmä herkkyyttä ja vähän myös hurmosta, Nyman kuvailee tuntojaan Finlandian esittämisestä.

Mutta mitä Suomen itsenäisyys merkitsee Marzi Nymanille? Siihen saadaan vastaus myöhemmin tässä jutussa.

Marzi Nyman  Kalliossa.
– Olen todella tyytyväinen, että korona-aikana on ollut töitä. Asia on kuitenkin sydämen päällä, sillä monella muusikkoystävällä on todella vaikeaa, sanoo Marzi Nyman.Mårten Lampén / Yle

Musiikin monitoimimies

Tuottelias on vähäpätöinen sana kuvaamaan sitä, millainen muusikko Marzi Nyman, 41, on. Hän esimerkiksi vilahtaa tuon tuosta soittamassa tv-ohjelmissa. Kuluneena syksynä hän on ollut Ylen Elämäni biisi -ohjelman bändissä.

Samaan aikaan hän toimii Espoo Big Bandin kapellimestarina ja Tapiolan Sinfoniettan taiteellisena partnerina. Sibelius-Akatemian jazzosastolta valmistunut Nyman jatkaa myös opintojaan säveltämisen parissa. Ja kaiken tämän päälle ovat vielä hänen erinäiset bändiprojektinsa.

Muusikko sanoo, että hänellä riittää aikaa kaikkeen, sillä hän on luonteeltaan impulsiivinen ja nopea omaksumaan. Ja kaiken takana on rakkaus musiikkiin.

– Jos jostain oikein innostuu ja hullaantuu, niin sitten tekeminen on tosi nopeaa. Menen ihan sekaisin joistakin jutuista, joihin saan mennä mukaan. Luulen, että se on onnistumisteni salaisuus, Nyman tuumaa.

Marzi Nyman esittämä versio Piipaukeen Konevitsan kirkonkellot -kappaleesta Elämäni biisi -ohjelmassa on saanut paljon kehuja.

Musiikki on ollut osa Marzi Nymanin elämää pikkupojasta lähtien. Hänen lapsuudenperheessään Lohjalla äiti lauloi ja isä soitti pianoa. Kansan Raamattuseurassa töissä olleet vanhemmat veivät lapsiaan tilaisuuksiin, joissa oli elävää musiikkia ja yhteislaulua.

Nyman alkoi soittaa pianoa seitsemänvuotiaana. Instrumentti vaihtui sähkökitaraan teini-iässä. Musiikkiopinnot syvenivät ensin Tapiolan musiikkilukiossa, sitten Sibelius-Akatemian jazzosastolla.

Oriveden opiston orkesterilinjalla hän tapasi Pekka Kuusiston sekä opiston orkesteria johtaneen Hannu Linnun.

– Voin paaluttaa reittini nopeasti muodostuneisiin rakkaisiin ihmissuhteisiin. On vaikea muistaa yksittäisiä konsertteja ja tapahtumia, mutta on helppo muistaa tyypit, joiden kautta päätyi jonkun orkesterin solistiksi tai vaikka Nylon Beat -bändiin.

Marzi Nyman virittää kitaraa.
Marzi Nyman alkoi teininä soittaa kitaraa piano-opintojen jälkeen. Nyt tilanne on kääntynyt toisin päin, sillä hän valitsee keikoilla mieluummin pianon kuin pääsoittimensa kitaran. – Siihen liittyy samanlaista vapautta velvollisuudesta kuin aikoinaan.Mårten Lampén / Yle

Bändikeikat tulivat Marzi Nymanin elämään 2000-luvun alussa. Hän soitti esimerkiksi Apulannan ja Maija Vilkkumaan festarikeikoilla.

Ensimmäinen ammattimainen keikka oli Samuli Edelmannin bändissä.

– Sekosin siitä ihan täysin. Soitin ystävilleni, että ette voi uskoa, että meillä on hotellihuoneet. Emme joudu nukkumaan autossa!

Bändiaikojen jälkeen Nyman on keskittynyt soolouraansa. Hän on julkaissut Marzi Nyman trionsa kanssa kaksi levyä, joista vuonna 2006 julkaistu Marzi voitti Teosto-palkinnon. Toinen albumi Kelluva katedraali julkaistiin vuonna 2018.

Ihmislähtöinen muusikko

Marzi Nymanin inspiraationa musiikin tekemiselle toimivat toiset muusikot ja ihmiset ylipäätään.

Kun korona-aika oli keväällä pahimmillaan ja kaikki välttelivät toistensa tapaamista, hän huomasi oman tekemisensä löystyneen. Siitä puuttui kitka, jota syntyy kohdatessa toisia.

– Kun pitkän eristyksen jälkeen tuli työpuheluita, huomasin oman energiatasoni laskeneen. Kaikki vaikutti työläältä. Sitten kun taas näki jonkun, tuntui kevyeltä.

Marzi Nyman  Kalliossa.
– Minua inspiroivat muusikkona hetket, joihin kuuluvat esimerkiksi tunnekokemukset kaikesta pohjattomasta merkityksettömyydestä tai suuresta merkityksellisyydestä, pohtii Marzi Nyman.Mårten Lampén / Yle

Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina ja Espoon Big Bandin kapellimestarina Nyman kokee tekevänsä sitä, mistä oli nuorena haaveillut. Tekeminen on säännöllistä, ja musiikki paranee, kun suhde orkesteriin ja ihmisiin syvenee.

– Jos vaikka kirjoitan musiikkia Sinfoniettalle, niin voin kirjoittaa vaikka Terolle enkä käyrätorven soittajalle.

Musiikki on yhä osa perhe-elämää Marzi Nymanille. Hän soittaa ja laulaa kahden pienen tyttärensä kanssa hittibiisejä. Välillä syntyy hetkessä itse keksittyjä lauluja.

– Se on ihana tapa olla yhdessä. Leikin luonne pitää tilanteen ilmavana ja leppoisana. Mutta samalla syntyy myös syvempi yhteys. Jos laulaa yhdessä, niin siinä muodostuu side, joka on aito. Sitä ei voi sanoilla toteuttaa.

Marzi Nyman ja kitara Kalliossa.
– Toivottavasti olen muusikkona kehittynyt siten, että kommunikointi yleisön ja muiden muusikoiden kanssa on syventynyt ja selkiytynyt, sanoo Marzi Nyman.Mårten Lampén / Yle

Onnellinen suomalainen muusikko

Itsenäisyyspäivän alla Marzi Nyman päätyy pohtimaan, minkälaista on olla muusikko Suomessa. Hänen mielestään Suomi on täydellisen kokoinen maa musiikintekijälle.

Hän oivalsi sen jo aikoinaan vietettyään kuukauden kierrellen musiikkipiirejä New Yorkissa. Nyman näki huonosti harjoiteltuja esityksiä. Kilpailuhenkisessä miljoonakaupungissa ei vain ole aikaa ja resursseja kaikkeen.

– Suomalaisena on oltava ylpeä siitä, että täällä on hieno apurahasysteemi. Täällä on hyvin kulttuurimyönteinen ilmapiiri, ja täällä tehdään häkellyttävän hienoa taidetta. Siihen on myös resursseja.

Mennään sitten siihen itsenäisyyspäivän suureen kysymykseen: mitä itsenäisyys merkitsee Marzi Nymanille?

– Lapsesta lähtien se on liittynyt isovanhemmiltani, eli inkerinkarjalaiselta isoäidiltäni ja rintamalla ansioituneelta vaariltani, kuultuihin sota-ajan kokemuksiin. Siellä on minun isänmaan rakkauteni ydin, Nyman vastaa selkeästi.

Marzi Nyman on usein päättänyt Linnan jatkot Finlandia-kappaleen kitarasooloon. Tyylinäyte vuodelta 2017, jolloin solistina oli Paula Vesala.

Lue myös:

"Katsotaan Suomea silmiin", sanoo tasavallan presidentti Sauli Niinistö tulevista Linnan juhlista – näin itsenäisyyttä juhlitaan poikkeusvuonna

Mitä Cheek räppäsi, mitä Tarja Halonen sanoi tennarimiehelle ja miten ilmastoteema on näkynyt Linnan juhlissa? Testaa, mitä muistat boomereiden superbileistä

Lue seuraavaksi