1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakennukset

Sopimattomat seinämaalaukset peitettiin ammattikoulussa 37 vuodeksi – nyt väkeä pyrkii sisään jatkuvasti: "Halutaan nähdä, mitä kummaa niissä on"

Valtakunnallisesti merkittävä Kymin entinen ammattikoulu kätkee sisälleen koristeellisen juhlasalin ja lämpiön, jotka odottavat parhaillaan ely-keskuksen suojelupäätöstä.

Kymin entistä ammattikoulua pidetään valtakunnallisesti merkittävänä rakennuskulttuurikohteena. Kuva: Antro Valo /Yle

Valtava, jugend-tyylinen talo seisoo aukealla paikalla, kerrostalojen ympäröimänä. Sen keltapunaisia seiniä rytmittävät lukuisat ikkunat.

Osa ikkunoista erottuu edukseen värikkäiden lasimaalausten ansiosta. Niiden läpi valo siivilöityy rakennuksen sisälle suureen lämpiöön, jonka seiniä kiertävät sisällissotaa esittävät maalaukset. Tilasta pääsee edelleen koristeelliseen juhlasaliin, jossa on arvokas tunnelma.

Kuusankoskella Kouvolassa sijaitsevaa Kymin entistä ammattikoulua pidetään valtakunnallisesti merkittävänä rakennuskulttuurikohteena. Sellaisena se halutaan myös säilyttää.

Siksi rakennuksen omistava kiinteistökehitysyhtiö Redeve on yhdessä UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kanssa esittänyt ely-keskukselle juhlasalin ja lämpiön suojelua.

– Ymmärrämme rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon. Emme omista kiinteistöä ikuisesti. Elämä on rajallinen, ja seuraavat omistajat tulevat jossain vaiheessa. Haluamme varmistaa, että juhlasali ja lämpiö säilyvät nykyisessä asussaan, Redeven toimitusjohtaja Jari Lahtinen sanoo.

Juhlasalin lämpiön seiniä kiertää kahdeksan sisällissota-aiheista freskoa, jotka on suunnitellut Eric O. W. Ehrström. Kuva: Kaius Hedenström

Sota keskeytti rakennustyöt

Ammattikoulun rakentaminen aloitettiin vuonna 1916, ja lopulliseen muotoonsa se valmistui 1930-luvun alussa.

Rakennuksen valmistuminen pitkittyi monen eri sattuman kautta. Ensin sisällissota pysäytti rakennustyöt vuonna 1918. Seuraavana vuonna perustettiin Kuusankosken seurakunta, ja seuratalo muutettiin väliaikaiseksi kirkoksi. Tämä johti siihen, että ammattikoulun keskiosa rakennettiin puolestaan väliaikaiseksi seurataloksi.

Koulutalon lopullinen rakentaminen aloitettiin talon länsisiivestä vuonna 1927. Itäisen siiven rakennustyöt käynnistyivät seuraavana vuonna, ja keskiosan laajennus- ja muutostyöt vuonna paria vuotta myöhemmin. Rakennuksen pääsisätilat, juhlasali ja lämpiö valmistuivat viimeisinä vuonna 1933.

Koulutoiminnot muuttivat rakennukseen vuonna 1930. ** **

Juhlasalissa on kaksi taidemaalari Eero Järnefeltin alkuperäistä maalausta, jotka esittävät marsalkka Mannerheimia ja presidentti Svinhufvudia. Kuva: Anne Tonteri

Talvi- ja jatkosotien aikana ammattikoulu toimi sotasairaalana. Rakennus oli niin sanottu evakuointisairaala. Rintamalta tuotiin potilaita ja katsottiin, miten he voivat. Heille annettiin ensiapua, ja vaikeammat tapaukset lähetettiin eteenpäin.

– Touhua kuvaa se, että sodan loppuvaiheessa vuonna 1944 sairaalaan saattoi tulla 700 potilasta päivässä. Se ei ollut ihan pientä puuhaa. Juhlasali oli suuri potilashuone, joka oli täynnä sänkyjä, UPM-Kymmenen kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Eero Niinikoski sanoo.

Lopulta rakennuksessa toimi ammattikoulu vuoteen 2006 asti.

Rakennusta käytetään yhä alkuperäiseen tarkoitukseensa

Tällä hetkellä rakennus tarjoaa tilat Pohjois-Kymen musiikkiopistolle,kolmelle päiväkodille ja steinerkoululle.

– Aika paljon toiminta pyörii koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ympärillä. Rakennus on siis siinä käytössä, mihin se aikanaan on rakennettu, kiinteistökehitysyhtiö Redeven toimitusjohtaja Jari Lahtinen sanoo.

Rakennuksen vuokralaiset ovat järjestäneet juhlasalissa esimerkiksi joulujuhlia ja konsertteja.

Juhlasalin sisätilan suunnitteli Sigurd Frosterus, joka tunnetaan esimerkiksi Helsingin Stockmann-tavaratalon suunnittelijana. Kuva: Anne Tonteri

Entinen ammattiopisto siirtyi Redeven omistukseen viime vuonna, kun yhtiö osti Voikkaan tehdasalueen.

Lue lisää: UPM myy entisen Voikkaan tehdasalueen – ostaja kerää vanhoja tehdasalueita Kymijoen varrelta

Ennen yrityskauppoja juhlasali lämpiöineen oli pääasiassa rakennuksen aiemman omistajan UPM:n ja yhtiön edeltäjän Kymin Osakeyhtiön omassa käytössä. Satunnaisesti sali on annettu myös paikallisten seurojen käyttöön.

Ensi vuonna siellä on tarkoitus järjestää Kuusankosken 100-vuotisjuhlat.

Kokonaisvaltainen taideteos

Redeve Oy:n ja UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön ely-keskukselle toimittamassa suojeluesityksessä todetaan, että juhlasali ja sen lämpiötila ovat kokonaistaideteos, joka on voitava suojella sellaisenaan tuleville polville.

– Se on säilynyt vuodesta 1933 alkuperäisenä ja hyvässä kunnossa, koska sitä on hoidettu hyvin tarkasti. Siellä ei ole ollut mitään sellaisia tilaisuuksia, joissa paikkoja olisi voitu sotkea, UPM-Kymmenen kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Eero Niinikoski sanoo.

Suojeluesityksen mukaan juhlasalin ja lämpiön sisämiljöön tekee erityiseksi ja samalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi se, että tilassa olevat kalusteet ja taideteokset ovat alkuperäiset ja hyvin säilyneet huolellisen hoidon johdosta.

Lämpiön ikkunoita koristavat lasimaalaukset. Kuva: Kaius Hedenström

Salin arvoa lisäävät Niinikosken mukaan parvella olevat konserttiurut, jotka ovat vastaavissa tiloissa hyvin harvinaisia. Alun perin urkujen paikalle oli suunniteltu elokuvakoneita.

– Parvella on edelleen elokuvakoneita varten tehdyt aukot. Oma teoriani on se, että koska samoihin aikoihin 1930-luvulla Kuusankosken uuteen kirkkoon hankittiin urut, rahoittajat olivat sitä mieltä, että myös ammattikoululle voisi tulla urut. Salia pidettiin jo siihen aikaan niin arvokkaana, Niinikoski kertoo.

Juhlasalin rakenteiden koristeaiheista ja taidekäsityöstä vastasivat useat aikakauden merkittävimmät käsityöläiset. Salin sisustukseen kuuluu esimerkiksi kaksi suurikokoista, taidemaalari Eero Järnefeltin maalaamaa muotokuvaa. Ne esittävät marsalkka Mannerheimia ja presidentti Svinhufvudia.

– Heidät valittiin sillä perusteella, että elettiin 1930-lukua. Muotokuvat haluttiin henkilöistä, jotka olivat ratkaisevasti vaikuttaneet Suomen itsenäistymiseen, Niinikoski kertoo.

Kävijöitä riittää

Eero Niinikosken mukaan Järnefeltin maalaamista teoksista ei ole kopioita mistään, ja ne herättävät paljon kiinnostusta. Ne eivät kuitenkaan pääsääntöisesti ole ihmisten nähtävillä, sillä tilat eivät ole yleisölle avoinna.

– Taideihmisiä ja arkkitehteja olisi jatkuvasti tulossa, jos vain jaksaisimme ottaa heitä vastaan. Kuukausittain joku kysyy, pääsisikö tiloja katsomaan. Kyllä kyselijöitä riittää. Jos ei muuten, niin kadulla yksi jos toinenkin kysyy, että koskas sinne pääsisi, Niinikoski sanoo.

Juhlasalissa ja lämpiössä on järjestetty ajoittain avoimien ovien päiviä ja konsertteja, jolloin tiloihin on päässyt tutustumaan. Eero Niinikoski on pyrkinyt järjestämään asiantuntijaryhmille erillisen opastuksen tiloissa aina pyydettäessä. Ennen koronaa kävijöitä olikin viikottain.

Tiloihin tutustumassa on käynyt esimerkiksi eri korkeakoulujen professoreja ja viimeisimpänä Suomen sinfoniaorkestereiden yhdistys.

– Puheenjohtajana toimiva Suomen pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen oli vaikuttunut paikasta musiikkisalina. Puolustusministeri Antti Kaikkonen puolestaan ihmetteli käydessään, että miten jossain täällä maalla voi olla tällainen talo, Niinikoski kertoo.

Myös veteraanit ovat Niinikosken mukaan kiinnostuneita juhlasalista ja lämpiöstä, osittain sisällissota-aiheisten seinämaalausten ja taideteosten ja toisaalta rakennuksen sotasairaalahistorian vuoksi.

– Vielä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat olleet sairaalassa jossain roolissa.

Seinämaalaukset peitettiin lähes 40 vuodeksi

Kadulla kyselijöiden kiinnostus rakennusta kohtaan kumpuaa Niinikosken mukaan sen historiasta kouluna. Ammattikoulun on käynyt noin 10 000 paikallista.

Kouluaikoina juhlasalissa ei Niinikosken mukaan juurikaan käyty muuten kuin esimerkiksi kevätjuhlissa. Lisäksi seinämaalaukset olivat peitettyinä vuosina 1946-1983, koska niitä pidettiin Moskovan välirauhan kannalta sopimattomina.

– Niitä halutaan tulla katsomaan, että mitä kummaa niissä oikein on, kun ne on täytynyt peittää. Eihän niissä mitään sen kummempaa ole, ne vain liittyvät aiheeltaan vapaussotaan, Eero Niinikoski sanoo.

Niinikosken mukaan olisi mahdollista, että pelkän juhlasalin ja lämpiön sijasta koko rakennus suojeltaisiin samalla kertaa. Asia on tarkoitus ottaa esille, kun ely-keskuksen edustajat alkuvuodesta saapuvat katsomaan rakennusta.

Kymin entisen ammattikoulun juhlasali ja lämpiö halutaan säilyttää nykyisessä asussaan myös tulevaisuudessa. Kuva: Anne Tonteri

Taustalla merkittäviä nimiä

Kymin entisen ammattikoulun on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist.

– Hän on yksi tärkeimmistä suomalaisista jugend-arkkitehdeista. Erityisesti Helsingissä on hänen hienoja monumenttejaan. Ammattikoulu on tosi komea jugend-rakennus, kaikin puolin tyylipuhdas, UPM-Kymmenen kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Eero Niinikoski sanoo.

Lindqvist oli Kymin Osakeyhtiön hoviarkkitehti, ja hän teki Kuusankoskelle kaikkiaan 28 suunnitelmaa.

Viimeisenä valmistuneen juhlasalin sisätilan puolestaan suunnitteli toinen merkittävä arkkitehti, Sigurd Frosterus. Hänet tunnetaan esimerkiksi Helsingin Stockmann-tavaratalon suunnittelijana. Frosteruksen apuna juhlasalin suunnittelussa oli koristetaiteilija Eric O. W. Ehrström.

– Hän oli suomalaisen koristetaiteen isä. Ehrström teki saliin komeat vapaussotafreskot ja hienot lasimaalaukset. Lisäksi hän suunnitteli sisustusta, Niinikoski sanoo.