1. yle.fi
  2. Uutiset

Kotihälytysten määrä on kasvanut jopa neljänneksellä korona-aikana

Koronarajoitusten aikana kotihälytysten määrä on lähtenyt kasvuun, sillä ihmiset ovat enemmän kotona kuin aiemmin.

Ylen aamu
Turvakodin yksi huoneista, perhehuone, Pääkaupungin Turvakoti ry.
Koronarajoitusten vuoksi poliisin hälytystehtävät ovat siirtyneet yhä enemmän yksityisasuntoihin, ja kotihälytysten määrä on selvästi suurempi kuin esimerkiksi viime vuonna.

Poliisihallituksen tilastojen mukaan kotihälytysten määrä tulee nousemaan arviolta noin neljänneksen viime vuoteen verrattuna. Kasvu on ollut tasaista keväästä asti.

– Silloin kun poikkeusolot julistettiin keväällä ja ravintolat menivät kiinni, niin näkyi heti piikki kotihälytysten kasvussa, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen Ylen aamun haastattelussa.

Eniten kasvua on ollut häiritsevästä metelistä ja häiriökäyttäytymisestä tehdyissä hälytyksissä. Häiritsevää meteliä on tyypillisesti juhlinnan äänet ja kovalla soitettu musiikki. Ilmoituksen tekee yleensä naapuri.

– Kun ravintolat ovat rajoitetusti auki, niin siellä kotona on joko etkot tai jatkot, ja siitä sitten aiheutuu meteliä.

Poliisin mukaan taustalla on useimmiten päihteet ja erityisesti lisääntynyt alkoholin käyttö.

Myös turhautuminen ja epävarmuus muun muassa oman työn jatkumisesta voivat lisätä häiriökäyttäytymistä.

Poliisi arvioi tilastojen kuitenkin olevan vain jäävuoren huippu, sillä paljon jää tapauksia myös ilmoittamatta.

Poliisin kotihälytykset vuodesta 2016 vuoteen 2020. Tämän vuoden luku on arvio.
Tommi Pylkkö / Yle

Jatkuva kotona oleskelu on ajanut monet väkivallan uhrit ahtaalle

Myös perheväkivalta on kasvanut poliisin tilastojen mukaan noin kuusi prosenttia. Tämä näkyy ensi- ja turvakotien lisääntyneissä yhteydenotoissa.

Avopalveluissa kasvua on ollut noin 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Chat-palveluissa ylitettiin viime vuoden yhteydenottojen kokonaislukumäärä jo toukokuussa ja nyt yhteydenottoja on tullut jo seitsenkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Turvakotien kävijämäärät ovat sen sijaan tippuneet.

– Yksi tärkeä syy tälle on se, ettei kotoa ole päästy lähtemään. Turvakotiin lähdetään kun väkivaltaisesti käyttäytyvä kumppani on vaikkapa töissä ja pääsee lähtemään turvallisesti. Nyt ollaan oltu kaikki siellä neljän seinän sisällä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton Riitta Särkelä Ylen aamussa.

Särkelä kuitenkin kiistää poliisin näkemyksen siitä, että useimmissa tapauksissa olisi taustalla alkoholi tai muut päihteet.

– Alkoholi ei ole missään tapauksessa mukana kaikissa tapauksissa. Sellaista harhaa ei saa olla, että väkivalta liittyisi vain päihteiden käyttöön.

Apua voi olla vaikea hakea

Noin joka kolmas suomalainen nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa arjessaan. Monet tapauksista jäävät kuitenkin myös ilmoittamatta.

Syitä ilmoittamatta jättämiseen on monia. Muun muassa henkistä väkivaltaa voi olla uhrina vaikea tunnistaa ja siksi osa uhreista ei osaa hakea apua ollenkaan. Pitkittynyt väkivalta voi myös hämärtää uhrin käsitystä siitä, kuka tilanteeseen on syyllinen. Lisäksi väkivaltaa voidaan hävetä niin, että siitä halutaan mieluummin vaieta.

Särkelä nimeää pelon tunteen hyväksi mittariksi sille, pitäisikö hakea apua.

– On tärkeää että erotetaan tavalliset riidat ja lähisuhdeväkivalta. Silloin jos pelkää ja kokee olonsa uhatuksi niin se on hyvä signaali sille, että nyt pitäisi hakea apua.

Katso koko Ylen aamun keskustelu klikkaamalla pääkuvaa.

Lue seuraavaksi