1. yle.fi
  2. Uutiset

Matti Mörttisen kolumni: Olisipa myös populismia vastaan keksitty rokote

Se, että Britannia hyväksyi ensimmäisenä covid-rokotteen, voi estää pelätyn kovan brexitin, kirjoittaa Matti Mörttinen.

Brexit
Matti Mörttinen
Jani Aarnio / Yle

Koronaa vastaan on keksitty rokote. Useitakin rokotteita. Kohta niitä aletaan pistää ihmisiin ympäri maailmaa.

Ensimmäisinä länsimaissa piikille pääsevät britit. Onneksi olkoon, congratulations!

Mistä ajatus kantautuukin taas brexitiin.

Britannian ero Euroopan unionista on ollut COVID-19-kriisiä selvästi pidempi poikkeusolotila. Se sai alkunsa kansanäänestyksestä kesällä 2016 ja sinetöityi muodollisesti viime helmikuun ensimmäisenä kello 1 Suomen aikaa.

Silti se on edelleen kesken. Mitään sopimusta muun muassa kalastusoikeuksista ja Irlannin saarta halkovasta rajasta ei ole saatu aikaan yli neljässä vuodessa.

Jos sopimusta ei ole pian koittavassa vuodenvaihteessakaan, ajautuu kaupankäynti unionin ja kuningaskunnan välillä kaaokseen. Toteutuu niin sanottu kova brexit.

Kovakaan brexit ei suoraan tapa ketään, mutta sen taloudelliset tuhoseuraukset (siirryt toiseen palveluun) olisivat samaa luokkaa koronapandemian kanssa.

Koronassa ja brexitissä on sekin yhteinen piirre, että kumpikin on työllistänyt. Toisen tapauksessa hoitajia ja toisen kohdalla virkahenkilöitä. Syntynyt työ on kuitenkin lähinnä vahinkojen rajoittamista pakon edessä – ei työtä, joka rakentaisi yhteiskunnan tulevaisuutta.

Ero on siinä, että brexitiä vastaan ei ole rokotetta. Se kiusaa meitä epidemian tavoin monta vuotta tästä eteenpäin, eikä sen kanssa auta käsien peseminen.

Brexit on ihmisen tuottama tartuntatauti, joka saa ihmiset paikoin käyttäytymään eläinten tavoin.

Korona siirtyi villieläimistä ihmisiin. Brexit sen sijaan on ihmisen tuottama tartuntatauti, joka saa ihmiset paikoin käyttäytymään eläinten tavoin.

Sanotaanhan eräästä isokokoisesta jyrsijästä, että se poistuu vesiliikennealuksesta siinä vaiheessa, kun haaksirikko alkaa näyttää ilmeiseltä.

Brexit-paatista poistui ensimmäisenä retkikunnan alkuperäinen perustaja, pääministeri David Cameron. Sitten lähti hänen seuraajansa Theresa May, kun ei muuta voinut.

Viimeisin rannalle siirtyjä (siirryt toiseen palveluun) on Dominic Cummings,nykyisen pääministerin Boris Johnsonin takapiru.

Johnson itse on poistunut, palannut, poistunut ja palannut. Palatessaan hän on palannut aina entistä kirkkaamman parrasvalon alle pelaamaan pokeriaan.

Vuodenvaihteen kalmanlinjan lähestyessä hän on vain kiihdyttänyt bluffiaan toivoen, että Brysselin pelaajat kääntävät korttinsa ensin.

Onneksi koronarokote voi avata Johnsonille tien kunnialliseen ulospääsyyn brexit-sotkusta eli jonkinlaiseen brexexitiin.

Hyväksymispäätös näet synnytti mielikuvan, että rokote saadaan saarivaltakunnassa myyntiin haistattamalla piutpaut EU-säännöillä, jotka periaatteessa yhä sitovat Britanniaakin.

Johnson saa voiton, jonka varjossa hän voi antaa periksi Brysselille monessa kauaskantoisemmassa asiassa.

Nykytodellisuudessa nopeasti luotu mielikuva voittaa tuhat sen jälkeen tulevaa oikaisua.

Jos kansalaisten huomio saadaan pysymään siinä, että ”brexit pelasti Britannian koronalta”, Johnson voi näytellä voittajaa jälkikäteen jopa uskottavammin kuin vanha hengenheimolaisensa Donald Trump Atlantin toisella puolen.

Tarkkaan ottaen brexit ei nopeuttanut rokotteen pääsyä jakeluun (siirryt toiseen palveluun), mutta sellainen yleinen käsitys jäi. Ja nykytodellisuudessa nopeasti luotu mielikuva voittaa tuhat sen jälkeen tulevaa oikaisua.

Brexitiä vastaan tarvittaisiin rokote, koska brexit voi tarttua. Erityisesti rokote tarvittaisiin torjumaan kansallismielistä populismia, joka saa kuvittelemaan, että keskinäisen riippuvuuden maailmassa voisi elää välittämättä naapureista. Koronankin luulisi avanneen silmiä tajuamaan tätä.

Suomessa brexit-tartunta näkyy siinä, että monet suurimman oppositiopuolueen poliitikot ovat perustaneet puolivirallisen ihailijakerhon (siirryt toiseen palveluun) sellaisille ulkomaiden johtajille, jotka kampittavat kukin omalla tavallaan EU:ta – olivat nämä sitten Puolasta, Unkarista, Englannista tai Amerikasta.

Juuri nyt moni toivoo, että koronavuosi 2020 olisi pian ohi.

Sitä ennen pitäisi kuitenkin saada kauhujen vuosi 2016 loppumaan.

Amerikkalaiset tekivät jo osansa. He paikkasivat neljän vuoden takaisen erehdyksensä passittamalla istuvan presidentin pihalle Valkoisesta talosta.

Briteille ei valitettavasti annettu samaa tilaisuutta. Heidän brexit-hairahduksensa mallia 2016 pysyy voimassa, koska rokotetta tai lääkettä populismia vastaan ei ole.

Onneksi oireita on mahdollista lieventää.

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on eurooppalainen toimittaja ja tietokirjailija Pirkanmaalta.

Kolumnista voi keskustella 5.12. klo 23:00 asti.

Lue seuraavaksi