Koronatesteissä tärkeä aine riittää paikoin enää vain muutamaksi viikoksi – testilaboratorioissa varaudutaan jo miettimään, keitä kaikkia pystytään testaamaan

Sairaanhoitopiirit ovat joutuneet hankkimaan alihankintana apua näytteiden analysointiin yksityiseltä sektorilta.

Vaikka tiettyjen tarvikkeiden saatavuus uhkaa olla kiven alla, eri laboratoriot ovat tehneet Suomessa yhteystyötä ja auttaneet toisiaan tarpeen tullen, kertoo HUSLABin ylilääkäri Maija Lappalainen. Kuvassa koeputkia Helsingin Messukeskuksen drive-in-koronavirustestausasemalla. Kuva: Silja Viitala / Yle

Koronavirustestin tuloksen valmistumisaika vaihtelee eri puolilla Suomea. Myös testinäytteiden analysointiin tarvittavien reagenssien ja tarvikkeiden riittävyydessä on eroja.

Pirkanmaalla koronanäytteitä analysoiva laboratorioyhtiö Fimlabin ylilääkäri Tapio Seiskari kertoi Yle Uutisille tiistaina, ettei koko laboratoriokapasiteettia pystytä käyttämään tällä hetkellä, sillä tarvikkeista on pulaa. Näytteitä on paljon ja testituloksen saa tällä hetkellä kahdessa päivässä, mikä on tavallista pidempi aika. Tilannetta hankaloitti myös laiterikko.

Johtava lääkäri Tuija Männistö Pohjois-Suomessa näytteitä analysoivasta Nordlabista jakaa Seiskarin huolen.

– Siinä mielessä jaan hänen huolensa, että nopeimmista pcr-reagensseista on kyllä pulaa. Tilanteet vaihtelevat ja saatavuushaasteet saattavat tulla hyvin yllättäen, Männistö sanoo.

Tällä hetkellä Nordlabissa reagenssit näyttäisivät Männistön mukaan riittävän kahdeksi–kolmeksi viikoksi eteenpäin.

– Mutta en tiedä, millainen näkymä on kolmen viikon kuluttua.

Fimlabin Seiskari pohti tiistaina, että taudin edelleen levitessä joudutaan miettimään nykyistä tarkemmin, keitä testataan. Samaa pohtii myös Nordlabin Männistö.

– Toivon, että siihen tilanteeseen ei tarvitse mennä, mutta onhan se mahdollista ellei esimerkiksi yksityistä laboratoriokapasiteettia valjasteta laajemmin käyttöön.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriossa, HUSLABissa on tällä hetkellä kaikkea tarvittavaa, mutta itsestään selvää tarvikkeiden saaminen maailmalta ei ole, kertoo HUSin kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Maija Lappalainen.

– Tilanne on ollut ihan samanlainen keväästä asti. Olipa kyseessä yksityinen tai julkinen laboratorio, niin kaikki me olemme samalla hunajapurkilla.

Lappalaisen mukaan monikansalliset yhtiöt toimittavat tarvikkeita muun muassa sen mukaan, kuinka paha epidemiologinen tilanne kussakin maassa on. Suomi ei siis ole kilpailussa kärkipäässä.

Tuloksen saa pohjoisessa myöhemmin, yksityissektorilta apua alihankintana

HUSin alueella testituloksen saa Lappalaisen mukaan tällä hetkellä alle vuorokaudessa. Pohjoisessa aikaa pcr-testin tuloksen saamiseen voi kulua parikin päivää, Nordlabin Männisto kertoo.

Viivettä on alkanut Männistön mukaan tulla esimerkiksi Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan leviämisvaiheen vuoksi. Jotta tulos valmistuisi vasteajassa, Nordlab päätyi ostamaan analysointiapua alihankintana Synlabilta.

– Olisihan se edullisempaa tehdä työ itse. Näimme silti parhaaksi käyttää alihankkijaa siihen saakka, kunnes saamme omaa kapasiteettia kasvatettua, Männistö toteaa.

Synlab analysoi Kivihaan laboratoriokeskuksessaan muun muassa Terveystalon, Pihlajalinnan ja lääkärikeskus Aavan koronavirusnäytteitä sekä osan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin näytteistä, kertoo toimitusjohtaja Aarne Aktan.

Myös yksityinen Vita Laboratoriot analysoi alihankintana näytteitä sairaanhoitopiireille. Yhteydenottoja on alkanut tulla koronatilanteen pahentumisen myötä. Vitan laboratoriolla näkyvät tilapäiset tartuntaryppäät ja tilanteet, joissa sairaanhoitopiirin laboratoriossa on tullut esimerkiksi laiterikko, kertoo Vita Laboratorioiden toimitusjohtaja Jukka Hurme.

HUSLABissa on ylilääkäri Maija Lappalaisen mukaan takataskussa keinoja, joilla voidaan taklata mahdollsita reagenssipulaa. Nordlabissa on pohdittu vaihtoehtoisia toimintatapoja, jos esimerkiksi pipetin kärjistä tulisi pulaa. Kuvituskuva. Kuva: Markku Rantala / Yle

Pienet ja isot eri asemissa markkinoilla

Pulaa on uhannut tulla etenkin pienistä kertakäyttömuovisista tarvikkeista, kuten pipettien kärjistä. Sen toteavat niin Nordlabin Männistö kuin HUSLABin Lappalainen. Käsirysyä ei Lappalaisen mukaan Suomessa laboratoriotoimijoiden välille ole kuitenkaan syntynyt kilpailusta huolimatta.

– Jos apua pyydetään, apua annetaan. Yhteistyötä on tehty yleisissä tarvikkeissa, kuten pipettien kärkien hankinnassa, joista on ollut paikoin pulaa.

Lappalainen korostaa, että koko ajan tarvikkeita on kuitenkin saatu, määrät ovat vaan sattuneet joskus olemaan niukempia.

– Iloinen asia on myös se, että kotimaistakin tuotantoa on alkanut syntyä testireagensseissa ja laitteissa. Laitevalmistajat ovat tosin riippuvaisia komponenteista, joista maailmalla kilpaillaan.

Pohjoisessa tilannetta helpottavat pikatestit, joita tehdään paikoin esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa terveysasemilla. Tuloksen saa paikan päällä, eikä näytettä tarvitse kiikuttaa laboratorioon. Niiden luotettavuus ei tosin ole aivan yhtä varmaa kuin pcr-testien.

Synlabissa meinasi keväällä tulla reagensseista pulaa, mutta nyt Aktanin mukaan sellaista ei ole näkyvissä. Synlabin etuna on toisaalta iso koko. Useissa maissa laboratorioita pyörittävän yhtiön tilausvolyymit ovat isoja.

Synlab investoi oikeaan aikaan

Kesäkuussa Synlab otti riskin ja hankki useamman miljoonan euron hintaisen automatisoidun pcr-testien prosessointilinjaston Kivihaan laboratoriolleen vaikka pandemiatilanne näytti hetkellisesti laantumisen merkkejä.

– Se oli oikeastaan sattuma ja onni, sillä elokuussa tilaus olisi ollut liian myöhäistä ja nyt voisimme olla samanlaisessa pullonkaulassa näytetulosten valmistumisajoissa kuin elokuussa koulujen alettua, Synlabin Aktan toteaa.

Keväällä näytteitä kuljetettiin lautalla Suomenlahden yli Viroon Synlabin laboratoriolle analysoitavaksi. Nyt sille ei ole tarvetta, sillä Kivihaassa kyetään nyt ajamaan läpi yli 14 000 koronavirusnäytettä päivässä. HUS vuokrasi syksyllä osan laboratoriotilasta käyttöönsä.

Vita Laboratoriot on puolestaan hankkinut kahden eri valmistajan analysointilaitteistot välttääkseen pattitilanteita, joissa yhden valmistajan laitteeseen sopivat reagenssit sattuisivat loppumaan. Toimitusjohtaja Hurmeen mukaan pääsääntöisesti reagenssit ovat nimittäin laitesidonnaisia.

– Olemme miettineet sillä tavoin huoltovarmuutta, että meillä on laitteita kahdelta valmistajalta ja Suomessa valmistetut reagenssit, jotta ne eivät suomalaisilta lopu.

Lue lisää: