1. yle.fi
  2. Uutiset

Ylen toimittajat eivät syyllistyneet rikokseen – syyttäjä lopetti Aku Louhimiehen tekemän rikosilmoituksen tutkinnan

Louhimies teki tutkintapyynnön Ylen julkaisemasta jutusta, joka koski hänen toimintaansa ohjaajana.

Aku Louhimies
Aku Louhimies elokuvan kuvauksissa Suomenlinnassa.
Aku Louhimies Tuntematon Sotilas -elokuvan kuvauksissa Suomenlinnassa lokakuussa 2016.Pasi Murto / AOP

Syyttäjä on lopettanut esitutkinnan Ylen vastaavaan päätoimittajaan ja toimittajaan liittyvässä asiassa, joka koskee ohjaaja Aku Louhimiehestä julkaistua juttua. Asiassa ei syyttäjän mukaan ole näyttöä rikoksesta eikä sellaista saataisi, vaikka tutkintaa jatkettaisiin.

Louhimies teki 3. joulukuuta 2018 poliisille tutkintapyynnön jutusta, joka oli julkaistu Ylen verkkosivuilla 19. maaliskuuta 2018. Juttu kertoi Aku Louhimiehen poikkeuksellisesta vallankäytöstä ja siitä, kuinka Louhimies alisti ja nöyryytti ihmisiä.

Louhimies väitti, että jutussa oli useita virheitä. Hänen mukaansa ne loukkasivat hänen kunniaansa. Yle vastasi jo huhtikuussa 2018 Louhimiehen oikaisupyyntöön ja totesi, että jutussa ei ole oikaistavaa.

Louhimiehen rikosilmoituksen jälkeen poliisi aloitti asiassa esitutkinnan epäillystä törkeästä kunnianloukkauksesta ja päätoimittajarikkomuksesta.

Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä jutun kirjoittanutta toimittajaa Sara Rigatellia, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavaa päätoimittajaa Jouko Jokista sekä juttuun haastateltua näyttelijä Pihla Viitalaa. Asianomistajana kuultiin Aku Louhimiestä sekä todistajana kuutta henkilöä.

Lokakuussa 2020 tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Teemu Jokinen esitti syyttäjälle, että esitutkinta lopetetaan. Tutkinnanjohtaja perusteli esitystään sillä, että Ylen osalta jutussa ei tulla saamaan näyttöä tahallisuudesta, joten todennäköisiä syitä syytteen tueksi ei ole. Viitalaa kohtaan Louhimiehellä ei ollut vaatimuksia, joten hänenkään osaltaan esitutkintaa ei jatkettu.

Aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen teki asiassa esitutkinnan rajoittamispäätöksen 3. joulukuuta 2020. Rajoittaminen tarkoittaa, että esitutkinta lopetetaan.

Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kommentoi päätöstä vain lyhyesti:

– Olemme tehneet normaalia, hyvin huolellista ja perusteellista journalistista työtä, jolla on ollut suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Yle ei ole tavoittanut Aku Louhimiestä kommentoimaan päätöstä.

Väitteet arvioitiin kohta kohdalta

Tutkinnanjohtajan mukaan Ylen jutusta välittyy Louhimiehestä kuva kunnianhimoisena, uhrautuvana ja muilta uhrauksia vaativana, nöyryyttävänä, alistavana ja improvisoivana elokuvaohjaajana.

Louhimiehen käsityksen mukaan juttu sisälsi valheellisia väitteitä, ja ne olivat omiaan aiheuttamaan hänelle suurta vahinkoa ja kärsimystä. Louhimies väitti esitutkinnassa, että juttu oli tarkoitushakuinen ja että siinä oli "selvä vahingoittamis- ja loukkaamistarkoitus".

Tällaisesta ei esitutkinnassa saatu näyttöä.

Esitutkinnassa Louhimies nosti esiin jutusta 16 kohtaa, jotka olivat hänen mielestään kaikkein merkityksellisimmät kunniaa loukkaavat väitteet.

Poliisi teki viidestä Louhimiehen esittämästä kohdasta erillisen päätöksen, jonka mukaan kyse ei ole rikoksesta. Syyttäjän ratkaistavaksi menivät loput yksitoista kohtaa.

Louhimies esitti esitutkinnassa Ylestä useita väitteitä, jotka eivät päätoimittaja Jokisen mukaan pidä paikkaansa. Väitteille ei löytynyt näyttöä myöskään esitutkinnassa.

Syyttäjän arvioitavaksi saatetuissa kohdissa oli tutkinnanjohtajan mukaan kyse kunnianloukkausrikoksen vaatiman tahallisuuden arvioimisesta.

Kyse on siitä, että esitetyn väitteen täytyy joko olla tosi tai väitteen esittäjällä täytyy olla perusteltu syy pitää väitettä totena. Journalismissa olennaista on myös lain tulkinnan kannalta se, että väitteiden paikkansapitävyys on pyrittävä varmistamaan useammasta kuin yhdestä lähteestä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan olennaista on lisäksi se, miten toimittaja on pyrkinyt varmistamaan lähteiden luotettavuutta, minkälaisia tutkimuksia toimittaja on itse tehnyt ennen jutun julkaisua ja onko jutun kohteelle annettu mahdollisuus puolustautua väitteitä vastaan.

Esitutkinnassa ei ollut tarkoituskaan saada selville, olivatko kaikki alkuperäisen jutun yksityiskohdat totta. Tällaista arviointia poliisi ei olisi kaikkien lähteiden osalta edes voinut tehdä, sillä lähdesuojan murtaminen ei ole mahdollista törkeän kunnianloukkauksen tutkinnassa.

Tutkinnajohtajan esityksestä ilmenee, että olennaisilta osin jutun väitteet pitävät paikkansa myös poliisin käsityksen mukaan. Poliisin mukaan Yle oli pyrkinyt selvittämään Louhimiehen kiistämiä väitteitä useista lähteistä. Louhimies sai jutussa myös kommentoida hänestä esitettyjä väitteitä.

Lisänäyttöä ei mahdollista saada

Rikosasian kannalta oli tutkinnanjohtajan mukaan olennaista se, saataisiinko tutkinnan jatkamisella lisää näyttöä siitä, että Ylen olisi täytynyt pitää vähintään "varsin todennäköisenä, että lähteiden kertomat asiat ovat kokonaan tai osittain valetta".

Tällaista näyttöä ei tutkinnassa saatu, eikä sellaista tutkinnanjohtajan arvion mukaan saataisi tutkinnan jatkamisellakaan.

Esitutkinnan lopettaminen ei tutkinnanjohtajan mukaan ollut vastoin tärkeää yleistä tai yksityistä etua eikä sille ollut muutakaan estettä.

Aluesyyttäjä Hämäläinen perehtyi tutkinnanjohtajan perusteluihin sekä esitutkinta-aineistoon ja hyväksyi tutkinnanjohtajan esityksen esitutkinnan lopettamisesta.

Näyttöä rikoksesta ei ollut, joten syyttäjän mukaan esitutkinta tuli lopettaa.

Päivitys 3.12.2020 klo 15.55: Lisätty juttuun Jouko Jokisen kommentti sekä tieto, että Louhimiestä ei ole tavoitettu.

Lue lisää:

Tuntematon ohjaaja – Elokuvatähdet kertovat Aku Louhimiehen poikkeuksellisesta vallankäytöstä: Hän alistaa ja nöyryyttää ihmisiä

Lue seuraavaksi