1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomi odottaa kuumeisesti ensimmäistä koronarokotetta – lue uusimmat tiedot sen turvallisuudesta ja tehokkuudesta

Biontech-Pfizerin kehittämää rokotetta on tutkittu laajasti aikuisilla, mutta lasten kohdalla tarvitaan lisätutkimuksia.

rokotteet
Biontechin koronarokotetta ampullissa.
Biontechin koronarokotetta ampullissa.Biontech / EPA

Koronarokotetta odotetaan Suomessa jo kuumeisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä päästäneen rokottamaan tammikuussa, ikääntyneitä sekä riskiryhmiä helmikuussa ja loppuväestöä kevään aikana.

Ensimmäisenä Suomeen saadaan todennäköisesti Biontech-Pfizerin kehittämä RNA-rokote, joka odottaa vielä Euroopan lääkeviranomaisen eli EMA:n myyntilupaa. EMA pyrkii käsittelemään asian 29. joulukuuta mennessä.

Suomen kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän eli KRARin puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan kyseinen rokote on käynyt läpi kaikki tutkimusvaiheet, joita muutoinkin rokotusten käyttöönotolta edellytetään.

– EMA tekee päätöksensä samoilla vaatimuskriteereillä, joita ei ole madallettu turvallisuuden tai tehon kannalta. Hyvin todennäköisesti tämä rokote tulee myyntiin, koska se on jo saanut Isossa-Britanniassa luvan tulla käyttöön, ja tutkimustulokset näyttävät hyvältä.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan EMA ei ohita mitään vaihetta rokotteen arvioinnissa, vaikka se menee prosessin läpi tavallista nopeammin.

– Viiveitä yritetään minimoida. EMA:lla on ollut käytössään rullaava arviointi eli arviointia on tehty sitä mukaa, kun tietoa on kertynyt, kun normaalisti tehdään kaikki asiat kerralla.

Rokotteella on 95 prosentin suojateho

Rämet odottaa, että pääsisi pian näkemään rokotteen viimeisen eli kolmosfaasivaiheen tarkempia tutkimustuloksia. Lääkeyhtiö on jo toimittanut tiedot EMA:lle ja Yhdysvaltain lääkeviranomaiselle eli FDA:lle, mutta muu tiedeyhteisö ei ole vielä saanut tietoja käsiinsä.

Rämet on seurannut tarkasti kaiken tähän mennessä julkaistun tiedon Biontech-Pfizerin rokotteesta.

– Kolmannessa vaiheessa tutkittavia oli yli 40 000. Siinä seurattiin rokotteen suojatehoa, jonka havaittiin olevan 95 prosentin luokkaa. Turvallisuuden suhteen huojentavaa oli, että vakavia haittavaikutuksia ei ilmaantunut. Tyypillisiä haittavaikutuksia sen sijaan oli, eli pistoskohdan kipua, lievää lämpöilyä, nivel- ja lihaskipua sekä päänsärkyä. Se on merkki, että immuunivaste on käynnistynyt, Rämet kertoo.

– Tutkittavia on seurattu noin kaksi kuukautta rokottamisen jälkeen. Siten on saatu tietoa tehosta ja turvallisuudesta. Tautitapauksia on tullut selvästi vähemmän tutkitussa rokoteryhmässä kuin vertailuryhmässä, Peltola toteaa.

Rokotetta on tutkittu eniten työikäisillä aikuisilla, mutta myös yli 65-vuotiailla.

– Se on tärkeää, koska erityisesti iäkkäät ovat isossa tautiriskissä. Tiedetään, että tämä rokote saa aikaan hyviä immuunivasteita myös heille. Jos mennään hyvin kapeisiin ikähaarukoihin, tiedon määrä on luonnollisesti pienempi, Rämet sanoo.

Biontech-Pfizer on saanut FDA:lta luvan laajentaa rokotteen tutkimusta myös yli 12-vuotiaisiin lapsiin. Lasten osalta tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin lisää Rämetin ja Peltolan mukaan.

Pitkäaikaisriskeistä ei vielä käytännön tietoa

Uuden rokotteen kohdalla käytännön tietoa mahdollisista pitkäaikaisriskeistä ei ole vielä kertynyt. Siitä huolimatta Rämet pitää niiden mahdollisuutta lähes vähäisenä.

– Tämmöinen RNA-rokote on rokotteista pelkistetyin. Siinä on vain lipidikalvo, joka mahdollistaa sen, että RNA pääsee solun sisään. RNA on koodi soluille, minkä perusteella ne tuottavat viruksen tiettyä osaa. Meillä on RNA-molekyylejä soluissa muutenkin. Ne häviävät elimistöstä nopeasti, joten pitkäaikaista haittaa tähän teknologiaan liittyen en pysty näkemään.

– Tämä on uudentyyppinen teknologia, mutta periaate on sama kuin muillakin rokotteilla, eli saadaan aikaan elimistön immuunivaste virusta kohtaan. Tässä uudessa teknologiassa on se hyvä puoli, että prosessi on hyvin hallittu. En näkisi, että olisi odotettavissa mitään erityisiä haittavaikutuksia, Peltola sanoo.

Muut mahdolliset haitat, joita voi rokotteista tulla, liittyvät tyypillisesti elimistössä käynnistyneeseen puolustusreaktioon. Joskus käy niin, että tämä reaktio aiheuttaa haittaa elimistön omille kudoksille.

– RNA-rokotteessa immuunivaste on kuitenkin hyvin kapea vain tiettyä viruksen osaa eli tässä tapauksessa piikkiproteiinia kohtaan. Riski siitä, että se aiheuttaisi haittavaikutuksia, on siksi niin pieni kuin mahdollista, Rämet toteaa.

– Täytyy tietysti seurata tarkasti sen jälkeen, kun rokote on otettu käyttöön, tuleeko reaktioita tai haittavaikutuksia. Näin tehdään Suomessa ja muissakin maissa, Peltola sanoo.

Kylmäketju ei ole turvallisuusriski

Miinuspuoli Biontech-Pfizerin rokotteessa on käytännöllisyyden kannalta sen vaatima –70 asteen kylmäsäilytys, joka pitää huomioida rokotteen jakelussa.

Peltolan mukaan tämä ei kuitenkaan aiheuta riskiä turvallisuuden vaan tehon suhteen.

– Kysymys on siitä, miten hyvin rokote säilyy. Jos se tuhoutuu lämmössä, immuunivastetta ei saada. Ihmiselle ei kuitenkaan aiheutuisi vaaraa siitä, jos hän saisi liian lämpöisessä tilassa säilytettyä rokotetta, Peltola sanoo.

Hänen mielestään Biontech-Pfizerin rokote soveltuu aluksi parhaiten terveydenhuollon henkilöstön keskitettyyn rokottamiseen juuri sen vuoksi, että kylmäketjun kanssa ei tulisi ongelmia.

EU-komissio on tehnyt jäsenvaltioiden puolesta ennakkohankintasopimuksia myös AstraZenecan, Sanofi-GSK:n, Johnson & Johnsonin, Curevacin ja Modernan kanssa. Jos nämä rokotteet saavat myyntiluvan, Suomi saa niistä väkilukuunsa perustuvan osuutensa.

– Näissä kaikissa rokotteissa on eroja keskenään, ja osalla etuja muun muassa säilyvyyden suhteen, Rämet sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voit keskustella aiheesta 5.12. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pelottaako koronarokotteen turvallisuus, mietityttääkö sen tehokkuus? Lue seitsemän kysymystä ja asiantuntijan vastaukset

Koronarokotteen vaatima -70 astetta ei ole kaikille sairaala-apteekeille arkipäivää, mutta kokonaisuus on kunnossa – "Logistiikka on järjestelykysymys"

Lue seuraavaksi