1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. avohakkuut

Avohakkuiden kieltämistä vaativa kansalaisaloite repi kiistan maaperän sitomasta hiilestä – Luonnonvarakeskuksen professori vetoaa tutkimustulokseen, jota ei ole julkaistu missään

Luken tutkimusprofessorin mukaan avohakkuut eivät pienennä maaperän hiilivarastoa.

avohakkuut
Avohakkuu yksityismetsässä Rovaniemellä lokakuussa 2018. Puron rannat on säästetty hakkuulta  metsälain mukaisesti erityisen arvokkaana elinympäristönä.
Avohakkuissa puusto poistetaan kokonaan ja uusi metsä kasvatetaan taimista.Antti Mikkola / Yle

Avohakkuiden kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen käsittely on herättänyt jälleen keskustelua.

Kansanedustajat käsittelevät aloitetta parhaillaan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että avohakkuut kiellettäisiin lailla Metsähallituksen mailla eli valtion omissa metsissä.

Käynnissä on kuuleminen, jonka aikana pyydetään lausuntoja tutkijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Valiokunta laatii niiden perusteella kantansa, joka on pohjana, kun koko eduskunta myöhemmin äänestää aloitteesta.

Luontojärjestöt arvostelivat (siirryt toiseen palveluun)jo käsittelyn alkumetreillä, että valiokunnan ensimmäiseen, avoimeen kuulemiseen ei ollut kutsuttu yhtään metsien jatkuvapeitteistä kasvatusta tutkinutta asiantuntijaa.

Jatkuvapeitteinen kasvatus on vaihtoehto avohakkuille. Siinä metsästä poimitaan hakkuissa vain suurimmat puut sen sijaan, että poistettaisiin kerralla koko puusto.

Järjestöjen arvostelu osoittautui myöhemmin vääräksi, mutta Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Harri Höltän mukaan huoli aloitteen käsittelystä on yhä olemassa.

– Jatkuva kasvatus on jakanut metsäntutkijoita hyvin voimakkaasti vuosikausia. Se [kansalaisaloitteen käsittelyn lopputulos] riippuu aivan hurjasti siitä, ketä valiokuntaan kutsutaan, Hölttä sanoo.

Nyt huoleen aloitteen käsittelystä on yhtynyt myös metsäntutkijoita, jotka ovat kummastelleet Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemen tutkimuksia.

Julkisuudessa on kerrottu Ilvesniemen tutkimuksesta, jonka mukaan avohakkuut eivät pienentäisi maaperän hiilivarastoa vaan se pysyisi keskimäärin samana hakkuista riippumatta.

Tutkimuksesta ovat uutisoineet muun muassa Metsälehti (siirryt toiseen palveluun)ja Maaseudun tulevaisuus. (siirryt toiseen palveluun)

Greenpeace / metsähakkuut / avohakkuu/ Kirkkonummi 27.02.2020
Metsän hiilestä suurin osa on sitoutunut puuston sijaan maaperään.Jouni Immonen / Yle

Hakkuutavan vaikutus hiilen määrään on kansalaisaloitteen käsittelyssä keskeinen kysymys, sillä allekirjoittajat perustelevat avohakkuiden kieltämistä muun muassa luonnon monimuotoisuudella ja ilmastotavoitteilla.

Aloitetta ovat olleet laatimassa järjestöt, muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi ja Natur och Miljö.

Heidän mukaansa niin sanottu jatkuvapeitteinen kasvatus säilyttäisi metsän hillivaraston paremmin kuin avohakkuut, joissa koko puusto poistetaan.

Maaperällä taas on metsän sitomassa hiilen määrässä tärkeä rooli, sillä suurin osa hiilestä sijaitsee puuston sijaan maassa.

Maaperä on jopa puustoa suurempi hiilivarasto.

Ilvesniemi on toimittanut valiokunnalle asiantuntijalausunnon, jossa referoidaan mediassa esillä ollutta tutkimushavaintoa.

Arvostelua on herättänyt erityisesti se, että Ilvesniemen tutkimustulosta hakkuiden vaikutuksesta maaperän hiileen ei ole julkaistu missään. Siitä ei ole olemassa kirjallista materiaalia.

– Ei [ole] semmoista, mihin voisi laittaa viitteen, että katso tästä. Nämä on lukuina olemassa tuossa koneella, Ilvesniemi vahvistaa haastattelussa Ylelle.

Tutkimustulosta ei ole myöskään vertaisarvioitu. Vertaisarviointi on tiedemaailman tapa varmistua tutkimuksen laadusta.

Ilvesniemi kertoo, että tuloksia on kuitenkin esitelty tutkimusseminaareissa ja ne on arkistoitu Luken tietokantaan.

Hänen mukaansa kyse on useita vuosia vanhasta BioSoil-nimisestä tutkimushankkeesta, jossa ei varsinaisesti tutkittu maaperän hiilivarastoa, vaan kuvattiin eurooppalaisia metsiä ja niiden maaperän ominaisuuksia yleensä.

BioSoil-tutkimukseen kokonaisuudessaan liittyvä, eurooppalaisten tutkijoiden yhteistyössä syntynyt artikkeli on sen sijaan julkaistu ja myös vertaisarvioitu.

Ilvesniemi sanoo, että havainto maaperän hiilivarastosta syntyi muun tutkimuksen ohessa. Metsien maaperästä otettiin näytteitä, ja joukossa sattui olemaan avohakattuja kohteita.

Ilvesniemen mukaan tutkimukset on toteutettu noin 630 kohteessa ympäri Suomen. Kohteet ovat olleet valtakunnan metsien inventoinnin pysyviä koealoja. Valtakunnan metsien inventointi on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä.

– Parinkymmenen vuoden jälkeen [hakkuista] maaperän hiilivarasto oli avohakatuissa kohteissa pysynyt samana, hän sanoo.

Grafiikka.
Hannu Ilvesniemi toimitti Ylelle kuvan mittaustuloksista. Kuvassa näkyy maaperän hiilivaraston muuton eri-ikäsissä metsissä. Nuorissa, 0-20 vuotiaissa metsissä hiilivaraston muutos on ollut 2 grammaa hiiltä neliömetrillä, eli lähellä nollaa. Se tarkoittaa Ilvesniemen mukaan, että maaperän hiilivarasto ei ole juurikaan muuttunut kahden mittauskerran välillä. Hän huomauttaa, että aineistossa on suurta kasvupaikasta ja muista metsän kasvuun vaikuttavista tekijöistä johtuvaa vaihtelua.Luonnonvarakeskus Luke

Lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle Ilvesniemi kirjoittaa, että jatkuvan kasvatuksen käyttöönotto voisi pienentää maaperään kertyvän hiilen määrää, mutta lisää, ettei tätä havaintoa voida mittauksiin perustuvilla havainnoilla todistaa.

Ilvesniemen ja muiden asiantuntijoiden lausunnot eivät ole maa- ja metsätalousvaliokunnassa vielä julkisia, mutta Luonnonvarakeskus on toimittanut pyynnöstä omansa Ylelle.

Valiokuntaan toimitettaville asiantuntijalausunnoille ei ole määritelty tieteellisiä kriteereitä. Tutkijoilta pyydetään kuitenkin lausuntoja siksi, että valiokunta saa päätöksensä pohjaksi mahdollisimman paikkaansapitävää tietoa.

Myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK viittaa Biosoil-tutkimukseen ja Ilvesniemen tietoihin maaperän hiilivarastosta omassa lausunnossaan valiokunnalle (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on kommentoinut julkisesti (siirryt toiseen palveluun) tuloksia.

– Hyvä, että on nyt tutkittu ja että kumotaan hurjimmat väitteet siitä, kuinka dramaattisia ovat avohakkuun vaikutukset, ministeri sanoi Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa.

Greenpeace / metsähakkuut / avohakkuu/ Kirkkonummi 27.02.2020
Avohakkuissa kaadetaan paljon puuta kerralla.Jouni Immonen / Yle

Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti Yrjö Norokorpi arvostelee sitä, että tieto julkaisemattomasta tuloksesta leviää kansalaisaloitteen käsittelyn aikana.

– Hiilikysymys on yhteiskunnassa kiperä kysymys. On valitettavaa, että tällainen tieto leviää pätevänä tutkimustietona.

Norokorven mukaan pelisääntö tiedeyhteisössä on, että jos poikkeava tieto julkistetaan mediassa, sen pohjalla pitäisi olla perusteellinen tutkimus.

Hän sanoo, että aiemmat tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että maaperän hiilivarasto pienenee, kun maaperä avohakkuun myötä lämpenee.

– Hiiltä katoaa avohakkuissa ilman muuta ja aina. Jos väitetään, että se ei vaikuta maan hiileen, tutkimuksessa täytyy olla virhe.

Norokorpi viittaa tutkimuksiin, joissa on seurattu avohakattua ja hakkaamatonta maaperää. Hiilen hajoamisnopeus on hänen mukaansa jopa nelinkertainen voimaperäisesti muokatuilla avohakkuualoilla metsään verrattuna. Voimaperäinen muokkaus on esimerkiksi maan aurausta.

Norokorpi on tutkijataustansa lisäksi metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silvan jäsen. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä tietoa jatkuvasta metsänkasvatuksesta.

Myös Helsingin yliopiston metsätieteen professori Heljä-Sisko Helmisaaren mukaan avohakkuiden vaikutus maaperään tunnetaan varsin hyvin.

– Kun puusto poistetaan, sen jälkeen maaperä toimii hiilen päästölähteenä muutaman vuosikymmenen ajan, Helmisaari sanoo Ylelle.

Kun uusi aluskasvillisuus alkaa kasvaa takaisin, metsä muuttuu hiljalleen uudelleen hiilinieluksi, Helmisaari kuvaa.

Myös Helmisaari tutkimusryhmineen on kertonut näkemyksiään valiokunnalle osana Helsingin yliopiston lausuntoa. Lausunnossa ei kuitenkaan käsitellä juuri hakkuutavan vaikutusta maaperän hiileen.

Helmisaari painottaa, että vaikka avohakkuiden vaikutus tunnetaankin, jatkuvan kasvatuksen vaikutusta maaperään ei ole Suomessa tutkittu vielä lainkaan. Helsingin yliopistossa metsätieteiden osastolla on tosin hiljattain aloitettu aihetta käsittelevä tutkimus.

Helmisaari ei halua kommentoida Hannu Ilvesniemen tuloksia maaperän hiilestä, koska ei ole nähnyt julkaisua.

Ilvesniemi kertoo työstävänsä tieteellistä artikkelia yli kymmenen vuotta vanhasta tutkimuksesta parhaillaan. Hän aikoo tarjota sitä tieteellisiin julkaisuihin, mikä on tapa vertaisarvioida tutkimus.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat jättäneet valiokunnalle neljä muutakin lausuntoa. Niissä kaikissa arvioidaan, että jatkuva kasvatus on riski metsän uudistumiselle tai hiilensidonnalle.

Luke on maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa oleva tutkimuslaitos.

Yliopisto: Jatkuvasta kasvatuksesta ei ole tarpeeksi tutkimusta

Avohakkuiden täyskieltoon tulee olemaan paikoin haastavaa muodostaa kantaa valiokunnassa, sillä laajamittaisen jatkuvan kasvatuksen vaikutuksesta metsien hiilensidontaan ei ole konsensusta myöskään akateemisessa tutkimuksessa.

Esimerkiksi Helsingin yliopisto on päätynyt lähettämään valiokunnalle laajan, 30 sivuisen lausunnon, johon on koottu yhteensä 11 tutkijan tai tutkimusryhmän näkökulmaa aiheeseen.

Suurimmassa osassa niistä tuodaan esiin kielteinen tai varauksellinen kanta aloitteeseen.

Metsätieteiden professori Pasi Puttosen mukaan metsätieteellisen tiedekunnan tutkijoiden yhteinen lopputulema on, että jatkuvasta kasvatuksesta ei ole toistaiseksi riittävää tutkimusnäyttöä. Puttonen kävi esittelemässä Helsingin yliopiston lausunnon valiokunnalle.

Tämä avohakkuukielto Metsähallituksen metsien käytön kohdalla olisi radikaali muutos. Tiede on konservatiivinen ja siksi näyttöä pitää olla riittävästi ennen laajoja suosituksia ja muutoksia, Puttonen sanoo haastattelussa.

Helsingin yliopisto kuitenkin suosittaa lausunnossaan, että jatkuvaa kasvatusta lisättäisiin nykyisestä ja kokeiltaisiin eri kasvupaikoilla ja puulajeilla. Näin myös tutkimuksen lisääminen olisi mahdollista.

Yliopiston lausuntoon osallistunut metsäekonomian professori Olli Tahvonen sen sijaan katsoo, että jatkuvapeitteinen metsätalous on osoittautunut selvästi avohakkuisiin perustuvaa menetelmää paremmaksi vaihtoehdoksi muutamastakin näkökulmasta.

Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää sekametsien lisäämistä, Tahvonen kirjoittaa lausunnossa. Jatkuvassa kasvatuksessa eri puulajit metsässä ovat yleisempiä kuin avohakkuisiin perustuvassa kasvatuksessa, jossa yhden puulajin metsät ovat tavallisia.

Tahvonen esittää myös, että taloudellis-ekologiset optimointimallit voivat joissain tapauksissa tuottaa tuloksen, että jatkuvapeitteisyyteen perustuva metsänhoito on kannattavampi vaihtoehto kuin avohakkuut.

Kannattavuus määräytyy kuitenkin muun muassa metsätyypin ja taloudellisten tekijöiden perusteella. Avohakkuita voi Tahvosen mukaan olla välttämätöntä tehdä esimerkiksi silloin, jos luontainen uudistuminen on metsässä liian hidasta.

Tahvosen lausunnossa noteerataan, että lakialoite ei nimestään huolimatta esitä avohakkuiden täyskieltoa. Hänen mukaansa oleellinen kysymys on, millaisissa metsissä avohakkuut voitaisiin sallia.

Kansalaisaloitteella poikkeuksellisen laaja käsittely

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on saanut poikkeuksellisen monilukuisen kuulemisen. Valiokunnassa on tähän saakka kuultu yli 40 tutkijaa tai muuta asiantuntijaa joko kirjallisesti tai suullisesti.

Tyypillisesti kansanedustajat kuulevat valiokunnissa kymmenestä kahteenkymmeneen asiantuntijaa, kerrotaan valiokunnan sihteeristöstä.

Valiokunta päätti viime viikolla jatkaa kuulemista edelleen helmikuussa.

Kuulemisten perusteella laaditaan mietintö, jossa valiokunta ottaa kantaa siihen, pitäisikö avohakkuut kieltää valtion mailla.

Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) on aiemmin kertonut omana näkemyksenään, ettei avohakkuiden kiellolle ole perusteita hiilensidonnan eikä puuntuotannon kannalta.

Valiokunta laatii kuitenkin mietinnön enemmistön kannan mukaan. Lopullisesti asiasta päättää eduskunta. Äänestys tapahtuu keväällä.

Metsien käyttö on lähivuosina keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Metsänieluille on hiljattain asetettu tavoitteet EU:n ilmastopolitiikassa ja niin sanotussa LULUCF-asetuksessa.

Maankäyttöä ja metsänielua ollaan sisällyttämässä myös Suomen omaan, kansalliseen ilmastolakiin. Eduskunta äänestää myös uudesta ilmastolaista keväällä.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 11.12. klo 23 saakka.

Juttua korjattu 10.12. klo 15.11: Tarkennettu professori Olli Tahvosen kirjallisen lausunnon tulkintaa. Jutusta saattoi aiemmin saada käsityksen, että jatkuvapeitteinen metsänkasvatus olisi kannattavampi vaihtoehto kuin avohakkuita sisältävä metsänkasvatus. Kannattavuus määräytyy kuitenkin muun muassa metsätyypin ja taloudellisten tekijöiden perusteella. Avohakkuita voi Tahvosen mukaan olla välttämätöntä tehdä esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, jos luontainen uudistuminen on metsässä liian hidasta.

Lue lisää:

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Ministeri Leppä kiistää väitteet valtion vanhojen metsien hakkuista, ministeri Mikkonen: "Jos tällaisia kohteita löytyy, ne pitää saada suojelun piiriin"

Talousmetsä hakataan entistä nuorempana – myös ulkomainen omistus lisääntyy: "Kainuulaismetsällä voidaan kuitata päästöjä jossain muualla"

Luonnonvarakeskus paljastaa: Ilmastolaskelmat metsähakkuista eivät pidä paikkaansa – Ei ole mitään lupausta, että Suomessa voitaisiin hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää

Lue seuraavaksi