1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirkkovaltuustot

Kirkkovaltuustojen on pakko kokoontua kasvotusten koko maassa, vaikka jäseniä voi olla lähes 100 – kirkkolaki estää etäkokoukset

Kirkkohallituksen mukaan lakimuutos sähköisten kokousten sallimisesta on parhaillaan vireillä.

kirkkovaltuustot
Anonyymi valokuva hautajaisista, Virtain kirkko, Jyväskylä, 22.3.2019.
Helsingin kirkkovaltuustossa on jopa 91 jäsentä. Kuvituskuva.Jari Kovalainen / Yle

Kirkkovaltuustot ympäri Suomen joutuvat kokoontumaan kasvotusten, olipa alueen koronatilanne määritelty miten huonoksi tahansa.

Koronaviruksen leviämisvaiheessa olevilla alueilla yli 10 hengen kokoontumiset on pääsääntöisesti kielletty. Jopa pakolliset kokoukset, kuten lakisääteiset ja sääntömääräiset yhtiöiden ja yhdistysten kokoukset, suositellaan järjestettävän etänä aina kun se on mahdollista.

Kirkkovaltuustot ovat tässä poikkeus. Kirkkolaki ei vielä tällä hetkellä tunne etäkokouksia.

Vielä keväällä seurakuntien päättäjät saivat järjestää sähköisiä kokouksia. Tämä oli mahdollista poikkeusaikana valmiuslain ja kirkkohallituksen antaman väliaikaisen määräyksen nojalla.

Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kertoo, että kirkkohallitukselle on tullut joitakin kyselyjä aiheesta ja myös pari vetoomusta luottamushenkilöiltä pääkaupunkiseudulta.

Helsingin kirkkovaltuuston jäsenet lähettivät lokakuussa kirkkohallitukselle poikkeuksellisen vetoomuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa pyydettiin pikaisia toimia etä- tai hybridikokousten mahdollistamiseksi. Asiasta ovat kertoneet esimerkiksi Kirkko ja kaupunki (siirryt toiseen palveluun) sekä Helsingin Sanoma (siirryt toiseen palveluun)t.

Valtuutetut vetosivat kirkkohallitukseen, jotta etäkokoukset tulisivat taas mahdollisiksi.

– Koronatilanne näyttää valitettavasti huonontumisen merkkejä syksyn edetessä, joten toimilla on kiire. On kestämätöntä, että luottamushenkilöiden pitää koronapandemian keskellä kokoontua yhteen saadakseen päätöksenteon lailliseksi, vetoomuksessa sanottiin.

Kokoontumisrajoitukset ylittyvät

Sääntöjen mukaan kokouksissa on oltava mukana vähintään puolet jäsenistä, jotta kokous olisi päätösvaltainen.

Esimerkiksi Helsingissä on 91 kirkkovaltuutettua. Paikalla pitää siis olla vähintään 46 jäsentä, jotta kokous on päätösvaltainen. Määrä ylittää reippaasti alueen nykyiset kokoontumisrajoitukset.

Kirkkovaltuustojen kokousten siirtämisestä päättää paikallisseurakunta.

– On kuitenkin syytä huomata, että kirkkolainsäädännön mukaan tulevan vuoden talousarvio tulee hyväksyä viimeistään tämän vuoden joulukuussa. Jos seurakunta ei vielä ole ehtinyt käsitellä talousarviota syksyn kokouksissa, olisi se syytä käsitellä joulukuun aikana, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kertoo sähköpostitse.

Esimerkiksi Kouvolassa seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päättää vuoden 2021 talousarviosta 10. joulukuuta. Kirkkovaltuustossa on yli 50 jäsentä. Lisäksi kokoukseen osallistuu seurakuntien henkilökuntaa.

Kouvolan Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että kirkkovaltuustossa on herännyt huolta kokouksen järjestämisestä.

– Mielestäni on edesvastuutonta kokoontua yli 50 henkilön joukolla, kirkkovaltuuston jäsen Jenni Aikio kirjoitti asiasta Facebook-sivuillaan.

Lue lisää: Kouvolan Sanomat: Kirkkovaltuusto aikoo kokoustaa kasvotusten koronatilanteesta huolimatta – valtuustossa on yli 50 jäsentä

Lakimuutos vireillä

Kouvolassa kirkkovaltuuston kokous aiotaan järjestää Kouvolan Keskuskirkossa, joka on mitoitettu noin 800 ihmiselle. Seurakuntayhtymä tuo kokoukseen kasvomaskeja, ja osallistujat voivat käyttää myös kertakäyttökäsineitä. Kokouksessa ei käytetä puhujalta toiselle kiertävää mikrofonia, vaan puhujanvuorot pidetään puhujanpöntöstä.

Kirkkohallituksen mukaan kokousten turvallisuusjärjestelyissä voi olla vaikeuksia.

– Joillakin alueilla tämä voi olla todella hankalaa. Noudattamalla aluehallintovirastojen, THL:n ja paikallisten terveydenhuoltoviranomaisten sekä oman hiippakunnan tuomiokapitulin ohjeistusta turvatoimissa päästään jo pitkälle, sanoo kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kirkkohallituksesta.

Pirjo Pihlajan mukaan kirkkohallitus on valmistellut syksyn aikana kirkkolain muutosesityksen, jolla etäkokoukset tulisivat mahdollisiksi. Kirkolliskokous on hyväksynyt esityksen. Pihlajan mukaan asia on tällä hetkellä vireillä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja viedään kiireellisenä eteenpäin eduskunnan päätettäväksi.

– Tämänhetkisten tietojen mukaan asia on menossa valtioneuvoston esittelyyn viikolla 51, ja toivottavasti sieltä eduskuntaan. Siten pidän kirkkolain muutoksen voimaantuloa tämän vuoden puolella epätodennäköisenä, Pirjo Pihlaja arvioi.

Voit keskustella aiheesta 4.12.2020 kello 23.00 asti.

Lue seuraavaksi