1. yle.fi
  2. Uutiset

Riittääkö tehohoidon kapasiteetti koronapotilaiden hoitoon koko maassa, joudutaanko potilassiirtoihin? Kysyimme asiantuntijalta

Koronatilanteen pahentuessa kansalaisia askarruttaa muun muassa se, kuinka paljon sairaalat voivat ottaa vastaan koronapotilaita.

koronavirus
Carita Vuorenpää ja Lotta Lantto leikkausalihoitajat Jorvin sairaalan Anestesia- ja leikkausosasto K:n leikkaussalissa.
Koronataudin tehohoidon riittävyys herättää huolta juhlakauden kynnyksellä.Henrietta Hassinen / Yle

Keitä korona tällä hetkellä pahiten koskettaa ja onko hoito itsessään kehittynyt epidemian alkuajoista?

Yle Uutisten kysymyksiin vastaa Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen. Hän on myös kansallisen tehohoidon COVID-19-koordinaatioryhmän puheenjohtaja.

Mikä on tehohoidon tilanne koko Suomessa tällä hetkellä?

– Kokonaisuutena tilanne on tällä hetkellä varsin hyvin hallinnassa. Koronapotilaiden määrä on ollut siinä määrin maltillinen, että sairaaloissa ei ole ollut tarvetta muuttaa normaalia toimintaa. Mutta kehityssuuntahan on huolestuttava. Potilaiden määrä on viime viikkoina hiljalleen noussut ja on ilman muuta odotettavissa, että tehohoidon tarve nousee tulevina viikkoina, kun tartuntojen määrä on noussut niin voimakkaasti.

Koskevatko nämä muutokset ihan kaikkia sairaaloita Suomessa?

– Se jää nähtäväksi. Tämä syksyn tilanne eroaa keväisestä sillä tavalla, että kun keväällä tehohoitoa vaativat potilaat olivat suurimmaksi osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, ja heitä oli verrattain vähän muualla, niin nyt syksyllä on huomattavasti tasaisempi jakautuminen. Tällä hetkellä tehohoitoa tarvitsevia potilaita on kaikkien yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla.

Miten lähestyvä joulu ja vuodenvaihde vaikuttaa tilanteeseen?

– Tähän liittyen meillä on kyllä merkittävä huolenaihe. Epidemiakehitys näyttää nyt siltä, että on aivan mahdollista, että tehohoidon tarve on suurta tai se voi olla voimakkaasti kasvamassa juuri joulun ja vuodenvaihteen loma-aikaan, ja se on aikaa, jolloin sairaaloiden henkilöstö normaalisti on minimissään. On iso haaste, miten henkilöstö saadaan riittämään, jos epidemian myötä tehohoidon tarve on juuri tuohon aikaan suuri.

Tehohoidon nopeakin lisääminen mahdollista

Kuinka paljon Suomessa on yhteensä tehohoitopaikkoja?

– Tapaamme määritellä tehohoitopaikaksi ne hoitopaikat, joissa tilojen, välineiden ja hoitohenkilöstön puolesta on mahdollisuus invasiiviseen eli raskaaseen hengityslaitehoitoon ja muuhun raskaaseen tehohoitoon. Näitä paikkoja on suurin piirtein 300 kaikissa sairaaloissa yhteenlaskettuna.

Minkälaiseen paikkamäärään nykykapasiteettia pystytään nostamaan, mikä on maksimikapasiteetti?

– Keväällä pyrittiin hyvin voimakkaasti kasvattamaan tehohoidon kapasiteettia, kun ennakoitiin, että tehohoidon tarve kasvaa koronaepidemian myötä. Noin kuukaudessa saatiin tehohoitopaikkojen määrä kasvatettua noin viiteensataan. Eli voidaan sanoa, että tällainen taso on koeponnistettu. Se on tehtävissä uudelleen, mutta ei kevyin toimin, vaan kyllä se vaatii sen, että sairaaloiden muuta toimintaa ajetaan alas hyvin voimakkaasti. Eritoten kiireettömiä leikkauksia jää paljon tekemättä ja ne lykkääntyvät myöhemmäksi. Tämä kasvattaa hoitovelkaa, joka on sitten aikanaan hoidettava.

Potilaiden ikäjakauma menossa vanhempaan suuntaan

Näkyykö tehohoidon potilaiden iässä tai sukupuolijakaumassa jotain muutosta tällä hetkellä?

– Kun syyskaudella tehohoitoa tähän mennessä tarvinneita potilaita verrataan kevään tilanteeseen, mitään suuria muutoksia ei näy. Enemmistö potilaista, noin kaksi kolmasosaa, on miehiä, keski-iältään hieman alle 60 vuotta. Mutta syksyn kuluessa on viitteitä siihen suuntaan, että ikäjakauma voi olla muuttumassa hieman vanhemmaksi. Potilaat, jotka alkusyksyllä tarvitsivat tehohoitoa, olivat pääasiassa nuoria aikuisia. Ikäihmisiä oli joukossa hyvin vähän, nyt taas loppusyksyä kohti mennessä iäkkäämpiä on enemmän.

Matti Reinikainen
Matti Reinikainen tarkkailee Suomen koronatehohoidon kokonaiskuvaa.Itä-Suomen yliopisto

Millaisia ovat alueelliset erot?

– Tilanne on oikeastaan samantyyppinen koko maassa. HUS:n alueella on tehohoitopotilaita eniten, mutta suhteutettuna väestömäärään ero muuhun maahan ei ole suuri, vaan kaikkien yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla on potilaita tehohoidossa. Missään ei ole sillä tavoin runsaasti vapaata kapasiteettia, että olisi tehohoitopaikkoja ja henkilöstöä ilman että sillä olisi tällä hetkellä työtä. Suurin osa maan tehohoitopaikoista on koko ajan käytössä muiden kuin koronapotilaiden hoidossa.

Kuinka paha pitää tilanteen olla, ennen kuin joudutaan siirtämään potilaita sairaalasta toiseen?

– Seuraamme eri sairaaloiden tilannetta jatkuvasti ja mikäli tilanne olisi sellainen, että tehohoitoon kohdistuu kova paine jossain osassa maata, mutta toisaalla on taas vapaata hoitokapasiteettia, niin silloin suunnitellaan naapuriavun tarjoamista. Eli olemme varautuneet jakamaan kuormaa. Tämänhetkinen tilanne on kuitenkin sellainen, että epidemia leviää kaikialla maassa ja valtavan suuria alueellisia eroja ei ole.

Onko tehohoitopotilaiden keskimääräistä hoitoaikaa saatu merkittävästi lyhennettyä siitä, mitä se oli esimerkiksi viime keväänä?

– Näistä syksyllä alkaneista jaksoista niin moni on vielä kesken, että tähän kysymykseen ei voi vastata. Kaiken kaikkiaan koronapotilaiden tehohoitoajat ovat erittäin pitkiä. Jos ajatellaan kaikkia tehohoidossa olevia potilaita yleisesti ottaen, niin keskimääräisen tehohoitojakson pituus on kolme vuorokautta. Koronataudin vuoksi tehohoitoa tarvinneilla se on ollut keskimäärin noin 13 vuorokautta eli hurjan pitkä aika. Noin 10 prosenttia potilaista on ollut tehohoidossa yli kuukauden.

Mitään radikaalia hoitotapojen tai hoidon tehostumista tai parantumista ei ole tapahtunut?

– Ei mitään järin dramaattisia muutoksia. Edelleen kyseessä on erittäin vaikea sairaus, joka vaatii hyvin raskasta tehohoitoa ja pitkiä hoitojaksoja. Jonkin verran hoidossa on tapahtunut muutoksia, mutta enemmänkin kyse on hienosäädöstä kuin mullistavista muutoksista.

Lue myös:

Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Lue seuraavaksi