1. yle.fi
  2. Uutiset

Riski saada lukivaikeus voidaan havaita jo vauvan aivoista, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta – voidaanko lukihäiriöön jatkossa puuttua aiemmin?

Tutkimuksessa tutkittiin vauvojen aivosähkökäyrää ja havaittiin, että lukivaikeudet näkyvät siinä jo varhaisessa iässä.

lukihäiriöt
lapsi makaa lattialla lelujen keskellä
Yhdessä tutkimuksen osassa nukkuville vauvoille soitettiin puheääntä.Antti Kolppo / Yle

Mahdollisen lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista, todetaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Diplomi-insinööri Anja Thieden väitöskirja aiheesta tarkastettiin tänään perjantaina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Thiede on tutkinut lukivaikeudesta kärsivien ihmisten aivorakenteita ja havainnut niissä ja aivojen toiminnassa monenlaisia epätyypillisyyksiä niin vastasyntyneillä kuin aikuisilla.

Thiede havaitsi aikuisilla toteuttamissaan tutkimuksissa, että tiettyjen aivorakenteiden koko sekä aivomagneettikäyrässä näkyvien aivovasteiden koko ovat yhteydessä yksilön lukutaitoon. Lisäksi näiden rakenteiden koko vaikuttaa myös lukutaidolle tärkeisiin taitoihin, kuten työmuistiin ja äänen käsittelyyn aivoissa.

Lukivaikeudesta kärsivillä havaittiin myös pienentyneitä harmaan ja valkean aineen tilavuuksia sellaisilla aivojen alueilla, jotka ovat tärkeitä lukemisen kannalta.

Harmaa ja valkea aine ovat erityyppisiä aivokudoksia. Esimerkiksi isoaivokuori koostuu harmaasta aineesta, aivojen sisempi osa taas valkeasta aineesta.

Lukivaikeudesta kärsivät käsittelevät jatkuvaa puhetta poikkeavalla tavalla, tutkimuksessa havaittiin. Tämä vahvistaa sitä oletusta, että lukivaikeuden taustasyinä on epätyypillinen puheen havaitseminen ja kielen kehitys.

Vauva oppii äänimaisemasta unissaankin

Tutkimuksen osana mitattiin nukkuvien vauvojen aivosähkökäyrää heidän kuullessaan puhetta.

Vauvat opettelevat jatkuvasti toimimaan maailmassa: vauvojen aivotoiminta on nukkuessakin vilkasta ja haravoi jatkuvasti uutta tietoa ympäröivästä äänimaisemasta.

– Tässä tutkimuksessa oli hyvin mielenkiintoista, että nukkuvat aivot käsittelivät puhetta itsenäisesti, ilman hereilläolon aiheuttamia muita ulkoisia ärsykkeitä, saksalaistaustainen, Lyypekin yliopistossa aiemmin opiskellut Thiede kertoo.

Puolella vauvoista oli vanhempien kautta riski lukivaikeuteen, puolella ei.

Thieden mukaan tutkimus oli merkittävä siinä mielessä, että siinä käytettiin aiempiin tutkimuksiin verrattuna monimutkaisempia ääniärsykkeitä lukivaikeusriskin aivovaikutusten tutkimiseen.

– Kokeessa nukkuville vauvoille soitettiin pseudosanoja, jotka erosivat toisistaan hienoisesti. Aivovaste on erilainen, kun vauva erottaa sanat toisistaan, Thiede kertoo.

– Epätyypillisyydet tässä puheäänten prosessoinnissa antoivat viitettä siitä, että kyseisillä ryhmätasolla lukivaikeusriski näkyy jo vastasyntyneen aivoissa.

Lukihäiriöön voidaan ehkä tulevaisuudessa puuttua aikaisemmin

Jos lukivaikeudet havaitaan varhaisessa iässä, voi niiden ennaltaehkäisemisen ja kuntouttavan toiminnan aloittaa hyvissä ajoin.

Thieden tutkimusryhmää johtaa Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osaston professori Teija Kujala. Tutkimusryhmä seuraa nyt tutkittuja vastasyntyneitä kouluikään saakka Helsingin yliopiston ja HUSin Lukivauva-hankkeessa.

Tästä saadaan tietää esimerkiksi se, kuinka moni lukivaikeuksiin yhdistettyjä ominaisuuksia omaava vauva tai lapsi lopulta kärsii lukivaikeuksista koululaisena

– Vauvojen aivot eivät ole vielä valmiit. Ei ole vielä selvää, johtuvatko lukivaikeusaikuisten aivojen rakennemuutokset pelkästään perimästä, vai johtuvatko ne myös siitä, että he ovat lukeneet muita aikuisia vähemmän, Thiede kertoo.

Tutkimukseen voi tutustua vapaasti Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 6. joulukuuta kello 23:een saakka.

Juttua muokattu 7.12 kello 09:13: Toisin kuin väliotsikossa väitettiin, vauvoja on tutkittu ennenkin samankaltaisin tutkimuskeinoin.

Juttua muokattu 10.12 kello 16:15: Korjattu kappaleesta pois kohta, jossa väitettiin, että vauvoja ei oltaisi tutkittu aikaisemmin kyseisten tutkimuskeinojen mukaisesti.

Lue seuraavaksi:

Tunnistamaton lukivaikeus voi aiheuttaa ongelmia työelämässä – Saana Alanko sai diagnoosin aikuisena: "Isoin juttu on häpeä ja ulkopuolisuuden tunne"

Miikka Kotilainen, 30, ei meinannut oppia edes lukemaan – nyt hän rakentaa todellista luksussaunaa Supercellille

Kun lapsella on lukivaikeus, oppimisen into voi kadota – siksi lukemisen harjoittelun oikealla aloitusajalla on ratkaiseva merkitys

Lue seuraavaksi