1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etätyö

Läppäri kainaloon ja etätöihin etelään? Virpi Koistinen meni jo – korona lisää kansainvälistä etätyötä, mutta katso tästä, mitä riskejä siinä on

Katso neljä esimerkkiä kansainvälisestä etätyöstä ja sen sudenkuopista. Uhkana on muun muassa karkotus, tuplaverot tai jättilasku työnantajalle.

etätyö
Virpi Koistinen Barona, Fuengirola
Virpi Koistinen siirtyi syyskuun alussa Suomesta Espanjan Fuengirolaan tekemään etätöitä Suomeen. Hän uskoo ulkomailta tehtävän etätyön yleistyvän ennen pitkää. Virpi Koistinen

Fuengirolassa Espanjassa kello on 16 ja Virpi Koistinen vetää verhot ikkunan eteen. Suoraan sisään paistava aurinko uhkaa häiritä etähaastattelun tekemistä. Suomessa kello on 17 ja aurinko on ollut kateissa käytännössä koko päivän.

Juuri ilmasto ja valo ovatkin syitä, miksi Koistinen lähti syyskuun alussa Suomesta Espanjaan tekemään etätöitä.

– Onhan täälläkin talvi ja sataakin välillä, mutta valo on se mikä houkutti. Koko kuvio yhdessä antoi voimaa päätökseen.

Koistinen työskentelee Fuengirolassa suomalaisen henkilöstöpalveluyrityksen Baronan palvelukeskuksessa tiimin päällikkönä. Tiimin asiakkaana Suomessa on Fujitsu ja sen asiakkaat.

Barona Fuengirola
Suomalaisella henkilöstöpalveluyhtiö Baronan kahdessa ulkomaisessa palvelukeskuksessa on yhteensä noin kolme sataa työntekijää. Keskukset sijaitsevat Espanjan Fuengirolan lisäksi Puolan Katowicessa. Virpi Koistinen

Espanjassa Koistinen asui muutaman vuoden jo vuosituhannen alussa. Palaaminen samoille seuduille oli helppoa, kun ystäviäkin oli jo valmiina. Myös työn sisältö oli tuttua ja käytännössä täysin sama kuin Suomessa.

– Oman perheen suunnitelmat tulla käymään ovat nyt jäissä, mutta odotetaan milloin asiat alkavat mennä parempaan suuntaan. Muuten en koe varjopuolia tänne tulosta.

Koistisen mukaan terveyspalvelut Espanjassa ovat ilmaisia ja toimivia. Työttömyyteen liittyviä kysymyksiä hän ei ole selvitellyt tarkemmin.

Hänelle paikallinen palkka- ja hintataso takaavat suunnilleen samanlaisen taloudellisen aseman kuin Suomessa.

Ulkomailta tehtävään etätyöhön riittää kiinnostusta

Baronalla on toinen ulkomainen palvelukeskus Puolassa, Katowicessa. Yhteensä näissä kahdessa palvelukeskuksessa on lähes kolme sataa pääasiassa suomalaista työntekijää.

Molemmissa maissa noudatetaan paikallnista lainsäädäntöä, ja paikallisen tason mukaan määräytyy palkkakin.

Virpi Koistinen Barona, Fuengirola
Sekä palkka- että hintataso ovat Espanjassa alemmat kuin Suomessa. Koistisen kokemuksen mukaan hänen taloudellinen asemansa on pysynyt Espanjassa samana kuin Suomessa. Virpi Koistinen

Baronan asiakaspalveluliiketoiminnan operatiivisen johtajan Anne Issakaisen mukaan molempiin paikkoihin on ollut yleensä helppoa saada suomalaisia työntekijöitä. Vain pahimpina koronaepidemian kausina hakemuksia on tullut niukasti.

Espanjassa valttikorttina hän pitää ilmastoa ja elämänrytmiä, Puolassa keskeistä sijaintia Euroopassa.

– Kyllä monelle on unelma olla töissä ulkomailla, kun saa tehdä töitäkin omalla äidinkielellään, Issakainen sanoo.

Hän uskoo, että koronavuoden matkustusrajoitusten aikana on syntynyt patoutunutta kiinnostusta ulkomailta tehtävään etätyöhön.

Ratkaiseva puolen vuoden raja ylitetty – ehkä huomaamatta

Kansainvälisen etätyön asiantuntija, konsulttiyhtiö EY:n partneri Mikko Nikunen on samoilla linjoilla Baronan Issakaisen kanssa. Koronavuosi on nostanut ennennäkemättömällä tavalla esiin etätyön mahdollisuudet. Etätöiden tekeminen nostaa nopeasti esiin myös kysymyksen etätöiden tekemisestä ulkomailta.

Voisinko siis ottaa läppärin kainaloon ja lähteä töihin kotisohvan sijasta vaikka Thaimaahan?

– Näin voisi kuvitella, mutta sillä on iso ero sekä työntekijän että yrityksen kannalta. Velvoitteet ulkomailta tehtävään työhön ovat yllättävän isot ja voivat tulla yllätyksenä, Nikunen varoittaa.

Jutun lopussa on neljä esimerkkiä siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kansainvälisen etätyövaihtoehdon pohtimisessa. Tarkkana on syytä olla, sillä esimerkiksi työlupahakemuksen unohtaminen voi johtaa karkottamiseen maasta. Usein työlupa tarvitaan siis etätyötäkin varten.

EY:n eli Ernst & Youngin pääkonttori Helsingissä Alvar Aallonkadulla
Kansainvälisen konsulttiyhtiö EY:n pääkonttori on lähes autio. Se valmistui muutamia vuosi sitten Helsingin keskustan paraatipaikalle... Rami Moilanen / Yle
Mikko Nikunen, partner, EY, Etätyöpisteessään Herttoniemessä
...mutta koronaepidemian takia työntekijät ovat jossain ihan muualla etätöissä. EY:n partneri ja kansainvälisen etätyön asiantuntija Mikko Nikunen tekee töitä kotitoimistossaan muutaman kilometrin päässä pääkonttorista. Rami Moilanen / Yle

Koronavuoden aikana monelle työntekijälle ja yritykselle etätyö ja sen säännökset ovat tulleet yllätyksenä. Epidemia sysäsi konttorikäytännöt salamavauhdilla digiaikaan. Monessa yrityksessä etätyö kotimaassa ja ulkomailla on vain "pudonnut pöydälle".

Iso muutos tapahtui maaliskuussa, joten puolen vuoden raja on jo ylitetty. Se vaikuttaa moneen asiaan.

– Nyt on juuri se aika vuodesta, kun pitää miettiä, miten etätyö vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliturvaan. Tämä on viimeinen hetki pohtia, mitä veroilmoitukselle pitäisi tehdä ja mihin se pitää jättää, Nikunen luettelee.

Monessa tilanteessa puoli vuotta tai tarkemmin sanottuna 183 työpäivää on ratkaiseva rajapyykki ulkomailla työskentelykossä. Sen jälkeen esimerkiksi verotus saattaa siirtyä kohdemaahan. Myös eläke- ja työlaeissa noudatetaan kohdemaan pykäliä.

Työnantajallekin saattaa tulla karmivia yllätyksiä. Jos vaikkapa myyntimies painaa hommia ulkomailta, voi yritykselle syntyä niin sanottu verotuksellinen kiinteä toimipaikka.

Se voi tarkoittaa, paitsi verojen maksamista kyseiseen maahan, myös yrityksen velvollisuutta tehdä veroilmoitus ja toimittaa ennakonpidätys kyseiseen maahan myyntimiehensä palkasta.

Tällaiseen hallintourakointiin ei yhdessäkään yrityksessä haluta joutua, varsinkaan vahingossa.

Huippuosaajia karuun pohjolaan

Kansainvälinen etätyö avaa myös toisen näkökulman. Suomalaiselle yritykselle voi olla valtava mahdollisuus hankkia osaavaa työvoimaa mistä tahansa maailmassa.

EY:n asiakkaana olevat kansainväliset Suomessa toimivat yritykset tietävät, että osaajien houkutteleminen tänne ei ole aina helppoa.

– Kilpailemme pääkonttorien paikasta vaikka Lontoon ja Pariisin kanssa. Helsinki voi tuntua siltä, että täällä ei ole kiva asua, Nikunen muotoilee.

Suomen väljyys ja raikas luonto eivät ole hänen mukaansa, ainakaan vielä, nousseet merkittäväksi vetovoimatekijäksi suhteellisen hyvästä koronatilanteestakaan huolimatta.

Virpi Koistinen
Virpi Koistisen asunnon läheisellä aukiolla Fuengirolassa sitrukset kypsyvät. Ilta hämärtyy klo 18 jälkeen. Virpi Koistinen

– Se, että täällä ei täydy asua, tuottaa uutta merkittävää kilpailuetua. Etätyömahdollisuuden ansiosta saadaan helpommin parhaat osaajat suomalaisten yritysten käyttöön.

Koronan luoma pakkodigiloikka on saanut Nikusen mukaan monet yritykset pohtimaan vakavasti omaa suhtautumistaan kansainväliseen etätyöhön. Suhteellisen harva on vielä ehtinyt luoda selkeitä sääntöjä joko pysyvään tai väliaikaiseen ulkomailta tehtävään etätyöhön.

– Kaikille kansavainvälisesti toimiville yrityksille tämä on mahdollisuus. Laajentamisen varaa on paljon, Nikunen kannustaa.

Välimerelle houkutellaan hyviä veronmaksajia

Etätyön tuomat mahdollisuudet on huomattu kaikkialla. Se voi olla keino houkutella osaajia töihin tai asukkaiksi ja veronmaksajiksi. Esimerkiksi Kreikka pyrkii ottamaan hyödyn irti omasta ilmastostaan. Kreikka valmistelee lakia (siirryt toiseen palveluun), joka puolittaisi maahan muuttavien etätyöntekijöiden verot. Suomeen erityisasiantuntijoita (siirryt toiseen palveluun) on houkuteltu poistamalla työlupavaatimukset.

Kansainväliseen etätyöhön liittyy monia kalliita sudenkuoppia niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta. Seuraavassa neljä esimerkkiä suomalaisesta henkilöstä, joka haluaa tehdä suomalaiselle työnantajalle etätöitä ulkomailta.

Katso tästä mitä työntekijän ja työnantajan pitää ottaa huomioon, jos etätöihin lähdetään Italiaan, Espanjaan, Thaimaan tai Kaliforniaan

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 19.12 klo 22 saakka

Lue seuraavaksi