1. yle.fi
  2. Uutiset

Puolustusministeri Kaikkonen: Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista ei ole vielä varmaa – maa saattaa ajautua kaaokseen

Itämerellä on edelleen kiristynyt tilanne.

Antti Kaikkonen
Puolustusministeri, Antti Kaikkonen, Kesk.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen Ykkösaamun vieraana

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi Ylen TV1:n Ykkösaamussa, että jos Afganistanista vetäydytään liian aikaisin, maa voi ajautua sekasortoon ja kaaokseen. Tämän vaikutukset heijastuisivat Kaikkosen mukaan helposti myös Eurooppaan pakolaisvirtoina ja huumekauppana.

Yhdysvalloissa Donald Trumpin hallinto on ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo vähentää joukkojaan Afganistanissa tämän kuun puoliväliin mennessä 2 500 ihmiseen. Yhdysvaltojen on tarkoitus vetäytyä kokonaan Afganistanista toukokuussa.

Kaikkonen ei kuitenkaan pidä vielä täysin varmana, että Yhdysvallat vetäytyy ensi vuonna kokonaan Afganistanista.

– Jos Yhdysvallat yksipuolisesti kokonaan poistuisi sieltä, mitä vähän epäilen, se saattaisi muun koalition hyvin hankalaan tilanteeseen.

Kaikkonen ei ottanut Ykkösaamussa suoraan kantaa siihen, voisiko Suomi jäädä Afganistaniin jos Yhdysvallat sieltä poistuu. Hän kuitenkin totesi, että kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä pitäisi noudattaa periaatetta, että yhdessä sisään ja yhdessä ulos.

Itämeri on edelleen levoton

Itämeren turvallisuustilanne muuttui vuosina 2014–2015, kun sotilaallinen aktiivisuus alueella lisääntyi.

– Sen jälkeen sotilaallista liikehdintää on ollut enemmän myös viime vuosina. Venäjän ja lännen aiempaa kireämmät välit näkyvät myös Itämeren alueella, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Kiristyneestä turvallisuustilanteesta on muodostunut uusi normaali. Se näkyy myös suomalaisten Ilma- ja Merivoimien lisääntyneinä tunnistustehtävinä.

– Kyllä se valitettavasti kuvaa nykytilannetta varsin hyvin. Tasonnousu tapahtui vuoden 2014 jälkeen, jonka jälkeen tunnistustehtävien määrä on pysynyt aiempaa korkeammalla tasolla. Viime aikoina ei kuitenkaan mitään dramaattisia muutoksia ole tapahtunut suuntaan eikä toiseen.

Kaikkosen mukaan Merivoimien tunnistustehtäviä on nyt noin kaksi kertaa enemmän kuin ennen Krimin valtausta, mutta varsinaisia ilmatila- tai rajaloukkauksia on harvoin.

Suuret hankkeet etenevät

Merivoimien kalustoa päivitetään parhaillaan. Menossa on suunnitteluvaihe Raumalla valmistettavista neljästä korvetista.

– Hitsipillit käynnistyvät ja rakentaminen alkaa Rauman telakalla vuoden 2022 alussa ja uudet Pohjanmaa-luokan korvetit saadaan käyttöön vuosina 2026–2027. Hanke etenee suunnitelmien mukaan. Uudet alukset korvaavat seitsemän käytöstä poistuvaa Merivoimien alusta, kertoo Kaikkonen.

Ilmavoimien hävittäjien uusimisen eli HX-hankkeen Kaikkonen uskoo etenevän suunnitellusti koronapandemian tuomaa pientä viivästystä lukuun ottamatta.

– Jos alun perin oli ajatus, että hankintapäätös tehdään vuoden 2021 alkupuolella, nyt realiteetti on, että se tehdään vuoden 2022 loppupuolella.

Hän ei näe, että hallituksen sisällä olisi merkittävästi eriäviä näkemyksiä.

– Varmaan on vähintäänkin yksittäisiä kansanedustajia, joilla on kysymyksiä hankkeen suhteen.

Voiko hallituksen sisällä hankkeella tehdä politiikkaa?

– Toivon todella, että sellaista ei tehdä.

Kaikkonen pitää hankkeen synnyttämää kansalaiskeskustelua tervetulleena. Hän sanoo nähneensä vetoomuksen hankkeen lykkäämiseksi, mutta hänen mukaansa on oleellista, että hanketta vetävät alan asiantuntijat.

Kaikkonen viittasi myös Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) samansuuntaiseen arvioon tilanteesta.

Puolustusliitto Ruotsin kanssa vielä kaukana

Kaikkonen pitää merkittävänä, että Ruotsissa hyväksyttiin syksyllä laki aseellisen avun antamisesta Suomelle.

– Pidän sitä merkittävänä. Viime vuosina Suomen ja Ruotsin yhteistyötä puolustuskysymyksissä on lisätty oleellisesti. Ruotsi on läheisin kumppanimme puolustuksessa.

Kaikkonen tosin muistuttaa, että Suomi hoitaa itse puolustuksensa eikä laske Ruotsin varaan.

– Tämä ei ole puolustusliitto, mutta nyt on luotu oikeudelliset mahdollisuudet avun antamiseen. Joka tilanteessa tarvitaan päätökset erikseen.

Puolustusliittoakaan Kaikkonen ei pidä mahdottomana, vaikka se ei vielä ole näköpiirissä.

– En halua kokonaan sulkea sitä pois. Voi olla, että se on jossain kohdin mahdollinen.

Korona vaikuttaa Puolustusvoimien toimintaan päivittäin

Varusmieskoulutus jatkuu, mutta Puolustusvoimat on muuttanut koulutuksen käytännön järjestelyjä. Osa reservin kertausharjoituksista on peruttu, samoin osa Puolustusvoimien kansainvälisistä harjoituksista. Puolustusministeri antaa korona-ajan toimista tunnustusta kentälle:

– Siitä olen tyytyväinen, että koronantorjunnassa on onnistuttu toistaiseksi varsin hyvin, eikä yksikään varuskunta ole muuttunut minkäänlaiseksi koronalingoksi. Tämä on hyvä saavutus.

Etätyöstä on hyviä kokemuksia.

– Yleensä ottaen etätyöstä Puolustusvoimien kotimaan arkityössä on saatu myönteisiä kokemuksia. Tarkoitus onkin laajentaa koko puolustushallinnon etätyömahdollisuuksia myös koronan jälkeisenä aikana.

Juttua on päivitetty klo 13:05.

Lue lisää

Yli 200 tutkijaa, taiteilijaa ja kansalaistoimijaa vetoaa aikalisän ja uuden harkinnan puolesta hävittäjähankkeessa (siirryt toiseen palveluun)

Hävittäjähankinta yritetään sulloa 10 miljardiin – puolustusministeriön Puranen: Emme pyydä lisää rahaa

Lue seuraavaksi