1. yle.fi
  2. Uutiset

Vuoden 2020 asepalvelus muistetaan erilaisena kuin aiemmat – kuplissa ryhmähenki nousi vahvaksi ja puolustusvoimat saattaa hyödyntää kokemusta jatkossakin

Peräkkäiset maasto- ja kasarmiviikot ovat rasittaneet tänä vuonna asepalvelustaan suorittavien mieliä, mutta vastapainoksi on tullut vahva ryhmähenki.

puolustusvoimat
Pioneerit purkamassa siltaa Kirves-harjoituksessa Kuhmon Vuosangassa.
Kuhmossa Vuosangan ampuma-alueella Kirves-harjoitukseen osallistuu yhteensä 2 000 henkilöä.Jarmo Nuotio / Yle

Varushenkilöt käyvät itsenäisyyspäivän alla päättöharjoituksiaan eli loppusotiaan ympäri maata. Koolla harjoituksissa ovat käytännössä kaikki palveluksessa olevat ja kynnelle kykenevät.

Korona-aikana esimerkiksi Kainuun prikaatin Kirves-harjoitus kuulostaa hurjalta, koska samassa harjoitukseen osallistuu noin 2 000 henkilöä. Kaiken kaikkiaan viime tammikuun saapumiserässä oli 12 000 alokasta.

Kainuun prikaatin päällikkölääkäri Timo Anttalainen myöntääkin, että iso harjoitus koronaepidemian kiihtyessä on melkoinen haaste, mutta noudattamalla puolustusvoimien sotilaslääketieteenkeskukselta ja THL:ltä saatuja selkeitä ohjeita asiat sujuvat.

Korpraali Antti-Jussi Kurkimäki purkamassa siltaa palvelustoveriensa kanssa Kuhmon Vuosangassa.
Korpraali Antti-Jussi Kurkimäki kokee, että loppusodassa ei enää kiristä, kun tietää, että asepalveluksen loppu häämöttää.Jarmo Nuotio / Yle

Niin palveluksen aikana kuin loppusodassakin joukot toimivat laajalla alueella ja ovat erillään toisistaan. Juuri kuplat ovat luoneet turvallisuuden tunnetta palveluksessa oleville.

Palvelusajan kuplassa tiiviimpi ryhmähenki

Kuluvana vuonna palvelustaan suorittavat on jaettu omiin kupliinsa, jotka toteuttavat kahden viikon rytmissään palvelusta.

Siinä ollaan pääosin kaksi viikkoa maastossa, kaksi kasarmilla ja kaksi lomalla. Koulutussektorin johtaja, majuri Samuli Tantto puolustusvoimien pääesikunnasta kertoo, että kyseinen malli näkyy muun muassa tiiviimpänä ryhmähenkenä.

Tämä kävi ilmi kesällä palveluksensa suorittaneiden loppukyselyssä. Joistakin koronavuoden keksinnöistä voi tulla myös pysyviä toimintamalleja.

– Korona-aika on tähän mennessä antanut useita havaintoja koulutuksen toteuttamiseen ja asepalveluksen järjestelyihin. Osa havainnoista on sellaisia, että niitä tullaan jatkossa tarkemmin selvittämään.

Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista puhua opeista, koska pysyvät valtakunnalliset muutokset arvioidaan pääesikunnassa huolella.

– Ryhmäkiinteyden kehittymistä tullaan arvioimaan ja hyödyntämään jatkossakin, kertoo Tantto.

Pioneerit purkavat siltaa Kuhmon Vuosangassa.
Sillanpurkutyömaa on pioneerijoukkueelle yksi Kirves-harjoituksen eli loppusodan tehtävistä.Jarmo Nuotio / Yle

Oman porukan kanssa ilman maskeja

Kainuun prikaatin päällikkölääkäri Timo Anttalainen kertoo, että pienissä yksiköissä toimiminen on säästänyt varushenkilöt suurilta koronatartuntaluvuilta.

– Pyrimme toimimaan mahdollisimman pienissä ryhmissä. Se koskee koko harjoitusta, majoitusta, ruokailua ja kaikkea toimintaa. Kun se toteutuu, niin siinä on vahva pohja.

Omassa perusjoukossa maskeja ei käytetä, mutta heti oman kuplan ulkopuolella joukot laittavat maskit kasvoilleen.

– Jos sotilas on vaikka huollon kanssa tekemisissä, niin maskit ja turvavälit ovat käytössä korostetusti, korostaa Anttalainen.

Kainuun prikaatin päällikkölääkäri Timo Anttalainen Kuhmon Vuosangassa.
Päällikkölääkäri Anttalainen kertoo, että oireilevat otetaan heti muista erilleen.Jarmo Nuotio / Yle

Kainuun prikaatilla kuplissa joukko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Turvavälejä toki pidetään, mutta esimerkiksi harjoitusoloissa turvaväleihin ei ole teltoissa mahdollisuutta.

– Jos joku kokee ylähengitystieoireita, niin hänet otetaan erilleen muista. Maskit otetaan käyttöön ja oireinen henkilö toimitetaan leirisairaalaan, jossa saadaan otettua koronatesti.

Kun koronatesti on otettu, oireileva sotilas pidetään muista erillään lämpimissä tiloissa odottamassa testin tulosta, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä.

Korona ei huoleta

Haapavedeltä kotoisin oleva upseerikokelas Johannes Jantunen purkaa pioneerijoukkueensa kanssa siltaa loppusodassa. Korona ei Jantusta huoleta.

– Täällä ollaan oltu monta viikkoa kiinni ja samat kaverit ovat koko ajan samassa porukassa, eikä tänne pääse mahdollisia ulkopuolisia tartuttajia. Kyllä täällä voi aika huoletta olla.

Kokelas Johannes Jantunen näyttää mallia sillan purkamisessa Kuhmon Vuosangassa.
Johannes Jantunen ei ole stressannut koronatartuntojen uhkasta.Jarmo Nuotio / Yle

Jantusen palveluksessa korona on näkynyt pitkinä, viikkoja kestäneinä kiinnioloaikoina Haminassa ja pidempinä metsäleireinä.

– Ei ole tullut vastaan, että kaverilla olisi oireita, mutta herkästi niihin reagoidaan. Heti jos on jotain oireita, niin otetaan koronatesti ja meitä myös informoidaan, jos on sattunut tartunta olemaan. Ei tarvitse itse huolehtia onko altistunut vai ei.

Korpraali Antti-Jussi Kurkimäki sanoo, että metsässä turvallisuuden tunne tulee siitä, kun sotilaat ovat olleet jo pitkän ajan toistensa kanssa.

Kurkimäen palveluksessa korona on näkynyt pitkinä palvelusaikoina, neljä viikkoa yhteen putkeen armeijassa rasittaa mieltä.

– Neljä viikkoa on todella pitkä aika, eikä sitä mielellään täällä olisi. Kun ollaan tuolla teltassa ja tiedetään, että tämä on loppusota, niin tunnelma ei ole enää niin kireä.

Millaisena koit koronavuoden asepalveluksen? Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi