1. yle.fi
  2. Uutiset

Nainen, mies, muu, mikä? Keskustelu sukupuolista on hankalaa – evoluutiobiologi määrittelisi termit selvemmin, THL painottaa moninaisuutta

Suomessa on vain yksi sana sukupuolelle, mutta se saa usein monia eri merkityksiä.

sukupuoli
Evoluutiobiologi: Passiin sosiaalinen sukupuoli?
Evoluutiobiologi: Passiin sosiaalinen sukupuoli?

Keskustelu sukupuolista on vaikeaa, osin myös tulehtunutta. Marja Sannikan haastattelussa Turun yliopiston evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala ja THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen kehittämisjohtaja Reetta Siukola kertovat, miten heidän mielestään asiasta tulisi kommunikoida.

Rantalan mielestä keskustelua hankaloittaa se, että ihmiset tarkoittavat sukupuolella eri asioita.

– Meidän pitää ensin määritellä, mitä me tarkoitamme sukupuolella. Suomen kielessä on se ongelma, että me käytämme sukupuolta aika laajasti terminä.

Rantala viittaa englannin kieleen, jossa on eritelty sukupuolta kuvaavat sanat sex ja gender. Sex viittaa biologiseen, gender sosiaaliseen sukupuoleen.

Biologiassa sukupuolen määritelmä on Rantalan mukaan yksinkertainen:

– Koiras tuottaa paljon ja pieniä sukusoluja, ja naaras tuottaa isoja sukusoluja. Jos yksilö ei tuota ollenkaan sukusoluja, silloin henkilöllä ei ole sukupuolta.

Termit sosiaalinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti tekevät keskustelusta kuitenkin huomattavasti monimutkaisemman.

– Se, mikä niistä on oikea terminä, mitä meidän pitäisi käyttää yhteiskunnassa, se taas vaatisi keskustelua ilman, että siihen tungetaan politiikkaa tai otetaan tunteellisesti kantaa.

Rantala pohtii, että joissain tilanteissa voisi olla perustellumpaa käyttää sosiaalista sukupuolta ennemmin kuin biologista sukupuolta, koska henkilö voi olla helpompi tunnistaa sen perusteella. Esimerkkinä Rantala käyttää passia.

– Suomessa sosiaalinen sukupuoli saattaisi passissakin olla järkevämpi, koska harvemmin tullimiehet katsovat henkilön sukuelimiä, vaan he katsovat, miltä henkilö näyttää.

Lääketieteessä sen sijaan biologinen sukupuoli on Rantalan mukaan olennainen.

– Me tiedämme, että esimerkiksi sydänkohtauksen oireet ovat naisilla ja miehillä hieman erilaiset. Me tiedämme, että tietyt lääkkeet toimivat paremmin miehillä kuin naisilla tai päinvastoin.

THL: Rakenne- ja yksilötaso erikseen

THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen kehittämispäällikkö Reetta Siukola pyrkisi välttämään ulkopuolelta tulevaa määrittelyä sukupuolesta. Hän painottaa käsitystä sukupuolen moninaisuudesta, vaikka yhteiskunnan rakenteet korostavat jakoa kahteen sukupuoleen.

– Meillä jokaisella on suhde sukupuoleen. Meillä on jonkinlainen sukupuoli-identiteetti, vähintäänkin suhde siihen juridiseen sukupuoleen. Se on eri ihmisillä erilainen ja tosi moninainen.

Siukolan mielestä biologisen ja sosiaalisen sukupuolen sijaan keskustelussa olisi tärkeää erottaa rakennetaso ja yksilötaso. Rakennetasolla hän tarkoittaa yhteiskunnallista ymmärrystä sukupuolesta ja yksilötasolla sitä, miten henkilö kokee oman sukupuolensa.

– Jos me tiukasti pitäydymme kaksijakoisessa sukupuoliymmärryksessä, silloinhan me samalla normitamme jotkut siihen kuulumattomat ei-oleviksi, mikä ei ole tosiasiassa ainakaan heidän hyvinvointiaan tukevaa.

Siukola puoltaakin itsemäärittelyä:

– Yksilötasolla se on järkevin tapa lähestyä sukupuolta.

Katso Marja Sannikan koko jakso alta. Rantalan ja Siukolan lisäksi vieraana on tubettaja Sametti. Jakson voi katsoa myös Yle TV1:llä perjantaina 4.12. klo 20.

Lue myös

Eduskuntapuolueet erimielisiä sukupuolten määrästä – yli puolet ryhmien puheenjohtajista kirjaisi lakiin kolmannen tai useamman sukupuolen

Lue seuraavaksi