1. yle.fi
  2. Uutiset

Presidentti Niinistö patistaa torjumaan koronaa yhdessä keskinäisen moittimisen sijaan

Presidentti ja pääministeri ovat olleet Niinistön mukaan yhteydessä harvakseltaan. Toissaviikonloppuna hän soitti Marinille ja kertoi huolensa.

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastasi kysymyksiin ja keskusteli kuuntelijoiden kanssa Tasavallan presidentin kyselytunnilla.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Vuosi 2020 on opettanut ihmiskunnalle kantapään kautta, ettei se ole kaikkivoipainen, sanoo presidentti Sauli Niinistö. Jokainen on hänen mukaansa joutunut omakohtaiseen testiin sen suhteen, miten poikkeuksellisen tilanteen jaksaa ottaa vastaan.

STT:n itsenäisyyspäivähaastattelussa Niinistö arvioi, että tulevat viikot ovat ratkaisevia epidemian leviämisen kannalta.

Hän sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että pääkaupunkiseutu on ollut paljon otsikoissa pahentuneen koronatilanteen takia. Vaara epidemian pahenemisesta koskettaa kuitenkin koko maata.

Taudin leviämisen estämiseen pitäisi keskittyä hänen mukaansa yhdessä.

Niinistö kehotti pari viikkoa sitten hallitusta ja pääkaupunkiseutua tekemään yhteistyötä koronakriisin hoidossa presidentin kynästä -kirjoituksessaan. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) ja hallituksen välillä on ollut avointa ristivetoa koronarajoituksista.

Onko presidentti huolissaan siitä, että alueiden ja hallituksen välinen eripura johtaa vaillinaisiin koronatoimiin?

– Minusta ei ole koskaan hyvä, jos vakavan ongelman ilmetessä, niin kuin nyt korona, syntyy sellaista keskustelua, jossa tapahtuu keskinäistä moittimista. Nyt on syytä keskittyä siihen, että tuo torjuttaisiin, Niinistö vastaa.

Ulkoinen edellytys poikkeusoloille täyttyy

Hallitus harkitsee parasta aikaa, tarvitseeko se valmiuslain mukaisia erityisvaltuuksia. Kansalaisten oikeuksia rajoittavan lain aktivointi edellyttää valtioneuvoston ja presidentin yhteistä arviota siitä, että maassa vallitsevat poikkeusolot.

Presidentti Niinistön mukaan hallitus ei ole vielä indikoinut, että se tarvitsisi poikkeuksellisia valtuuksia. Konkreettinen tarve olisi edellytys sille, että poikkeusolot voidaan todeta.

Ulkoinen edellytys sen sijaan täyttyy Niinistön mukaan kuten keväälläkin, jolloin valmiuslaki aktivoitiin ensimmäistä kertaa.

– Ensimmäinen kriteeri, jonka täytyy täyttyä on taudin laatu ja luonne eli että pandemia on selvästi uhkaava. Ulkoinen edellytys täyttyy tällä hetkellä.

Niinistö uskoo, että tilanteen tiuketessa pääministeri ja presidentti pitävät useammin yhteyttä. Tätä ennen yhteyttä on hänen mukaansa pidetty aika harvakseltaan.

– Otin häneen yhteyttä toissa viikonloppuna, muun muassa, Niinistö kertoo viikonlopusta, jolloin tartuntaluvut selvästi kasvoivat.

Yhteydenotossa oli hänen mukaansa kyse huolen ilmaisemisesta. Tarkemmin hän ei asiaansa avaa, mutta sanoo myös pääministeri Sanna Marinin sitä tunteneen.

Vapaus on puolustamisen arvoista

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto on tänä vuonna korvattu Ylen juhlalähetyksellä. Luvassa on ainakin suomalaista esittävää taidetta ja katkelmia aiempien vuosien linnanjuhlista.

Tänään sunnuntaina moni hiljentyy miettimään Suomen selviytymistä sodista, mutta mistä muusta suomalaiset saavat olla kiitollisia?

– Meidän täytyy lähteä liikkeelle suomalaisesta tarinasta ja siitä, mihin se on johtanut. Se on johtanut hyvinvointivaltioon ja vapauteen, eikä pelkästään rajatussa mielessä vieraasta vallasta, Niinistö sanoo.

Vapaudella hän kertoo tarkoittavansa myös sitä, että Suomi on hyvin vapaa maa ihmiselle toteuttaa itseään.

– Koulutusjärjestelmä, sosiaaliturvakin, kaikki korostavat ihmisen vapautta, vapautta epäonnistuakin, Niinistö jatkaa.

Nämä ovat hänen mukaansa arvoja, jotka ovat puolustamisen arvoisia.

Niinistö kantaa huolta osallisuuden tunteen menettämisestä. Tästä kertoo hänen mukaansa nuorten syrjäytyminen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen sekä voimakas vastakkainasettelu sosiaalisessa mediassa.

– Kaiken perusta on, jos tuntee olevansa osallinen. Sellaista tunnetta Suomessa on ollut.

Lue seuraavaksi