1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viro

Kiistelty avioliittouudistus heikentäisi seksuaalivähemmistöjen oikeuksia Virossa – "Välillä tekisi mieli muuttaa pois, mutta Viro tarvitsee meitä", sanovat nuoret LGBT-aktivistit

Kansalliskonservatiivinen Ekre-puolue ajaa perustuslakiin pykälää, joka määrittelisi avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi.

Viro
Nuoret LGBT-aktivistit Kristin Siil (vas.), Artjom Trohhatšev ja Eva Marta Sokk vastustavat Viroon suunnitteilla olevaa avioliittouudistusta.
Nuoret LGBT-aktivistit Kristin Siil (vas.), Artjom Trohhatšev ja Eva Marta Sokk vastustavat Viroon suunnitteilla olevaa avioliittouudistusta.Jyri Pitkänen

TallinnaKun Tallinnassa asuva 21-vuotias Artjom Trohhatšev käy kotiseudullaan Sillamäen kaupungissa Itä-Virossa, autot hiljentävät vauhtia hänen kohdallaan. Ikkunat avautuvat ja hänelle huudetaan venäjäksi: "Painu takaisin Tallinnaan, homo!"

Trohhatšev puhuu usein julkisuudessa vähemmistöjen oikeuksista ja siksi hän on monille virolaisille tuttu kasvo – ja vihan kohde.

Trohhatšev näyttää puhelimestaan vihaviestejä, joissa vilisevät haukkumasanat ja keskisormi-emojit. Hän ei koskaan vastaa viesteihin, mutta uusia tulee joka päivä.

Vaikka virolaisten asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi, Viron ihmisoikeusliiton viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli puolet virolaisista ei hyväksy homoseksuaalisuutta.

Ainakaan nuorelle Itä-Virosta kotoisin olevalle venäjänkieliselle homomiehelle maa ei ole helpoin paikka asua.

– Venäjänkielisten keskuudessa vallitsee machokulttuuri, jossa miehen pitää olla maskuliininen, muuten häntä ei pidetä miehenä, Trohhatšev sanoo.

Asenteet näkyvät myös hänen omassa perheessään.

– Kun tulin kaapista, isäni lakkasi puhumasta minulle. Äitini kanssa olen väleissä, mutta hän ei halua uskoa, että olen homo. Hän sanoo, että löydän kyllä vielä jonkun kivan tytön.

Artjom Trohhatšev haluaa vaikuttaa virolaiseen yhteiskuntaan politiikan kautta. Hän on Eesti 200 -puolueen jäsen.
Artjom Trohhatšev haluaa vaikuttaa virolaiseen yhteiskuntaan politiikan kautta. Hän on Eesti 200 -puolueen jäsen.Jyri Pitkänen

Avioliittouudistus heikentäisi vähemmistöjen oikeuksia

Syrjintää ovat kokeneet myös ihmisoikeus- ja ympäristöaktivistina tunnettu 18-vuotias Kristin Siil sekä 25-vuotias Eva Marta Sokk, joka työskentelee seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan Viron LGBT-yhdistyksen yhteisökoordinaattorina ja koulutusasiantuntijana.

Heidän kokemansa syrjintä ei tosin ole aivan yhtä räikeää Trohhatševin.

– Olen kohdannut enemmän ihmettelyä ja vaikenemista kuin suoranaista haukkumista tai kiusaamista. Äitini esimerkiksi hyväksyy minut, mutta välttää viimeiseen asti käyttämästä sanomasta sanoja lesbo, homo tai bi, Siil kertoo.

Siil määrittelee itsensä "queeriksi", mikä tarkoittaa, ettei hän halua ripustautua tiukasti mihinkään sukupuoli- tai seksuaali-identiteettiin.

Kristin Siil tunnetaan Virossa sekä ihmisoikeus- että ympäristöaktivistina. Hän on yksi Viron Fridays for Future- ja Extinction Rebellion -liikkeiden pääjärjestäjistä.
Kristin Siil tunnetaan Virossa sekä ihmisoikeus- että ympäristöaktivistina. Hän on yksi Viron koululaisten ilmastolakkoliikkeen pääjärjestäjistä.Jyri Pitkänen

Nuoret ovat kokoontuneet Tallinnan keskustassa sijaitsevan LGBT-yhdistyksen tiloihin puhumaan seksuaalivähemmistöjen asemasta Virossa.

Aihe on ollut tänä syksynä Virossa pinnalla, sillä maan hallitus suunnittelee parhaillaan avioliittouudistusta, jossa avioliitto määriteltäisiin perustuslaissa ainoastaan naisen ja miehen väliseksi.

Laki olisi nuorten aktivistien mielestä suora hyökkäys heitä ja muita seksuaalivähemmistöjen edustajia kohtaan.

– Sinänsä laki ei muuttaisi Viron tämänhetkistä tilannetta, sillä samaa sukupuolta olevat parit eivät nytkään saa mennä naimisiin. Laki kuitenkin hidastaisi kamppailuamme tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, sanoo Eva Marta Sokk.

Samaa sukupuolta olevat parit ovat saaneet Virossa rekisteröidä suhteensa vuoden 2016 alusta alkaen, mutta rekisteröidyt parit ovat juridisesti epätasa-arvoisessa asemassa aviopareihin nähden.

Biseksuaaliksi identifioituva Sokk kertoo haluavansa tulevaisuudessa naimisiin ja lapsia.

– Haluan samat oikeudet kuin muillakin virolaisilla, olipa kumppanini sitten mitä sukupuolta tahansa. Uudistus rajaa mahdollisuuksiani unelmoida ja suunnitella tulevaisuutta, hän sanoo.

Eva Marta Sokk työskentelee yhteisökoordinaattorina Viron LGTB-yhdistyksessä.
Eva Marta Sokk työskentelee yhteisökoordinaattorina ja koulutusasiantuntijana Viron LGBT-yhdistyksessä.Jyri Pitkänen

Uudistus jakaa virolaisia

Avioliittouudistuksen taustalla on kansalliskonservatiivinen Ekre-puolue, joka nousi hallitukseen kevään 2019 parlamenttivaaleissa vetoamalla äänestäjiin populistisilla ja maahanmuuttovastaisilla kannanotoillaan. Avioliittouudistus oli yksi puolueen vaalilupauksista.

Uudistuksen tueksi Ekre haluaa järjestää keväällä kansanäänestyksen, jossa kansalaisilta kysyttäisiin, pitäisikö avioliiton olla vain naisen ja miehen välinen. Marraskuussa järjestetyn kyselytutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) 63 prosenttia äänestäjistä vastaisi kysymykseen kyllä.

Viron parlamentti päättää lähiviikkoina siitä, järjestetäänkö kansanäänestys vai ei.

Lakiuudistusta ja siihen liittyvää kansanäänestystä on arvosteltu Virossa voimakkaasti. Aihe on luonut kitkaa hallituksen sisällekin: muutama hallituksessa olevan Isänmaa-puolueen jäsenistä on asettunut avoimesti vastustamaan uudistusta.

Kiistely tasa-arvokysymyksistä sai lisää kierroksia, kun viime viikolla paljastui, että Viron hallitus oli tukenut abortinvastaista kansalaisjärjestöä (siirryt toiseen palveluun) yli 140 000 eurolla.

Asiantuntijoiden mukaan keskustelut avioliiton määritelmästä ja abortista jakavat virolaista yhteiskuntaa yhä voimakkaammin äärikonservatiiviseen ja liberaaliin leiriin.

Presidentti Kersti Kaljulaid ilmaisi huolensa yhteiskunnan jakautumisesta viime viikolla Viron yleisradion Esimene Stuudio -ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun).

– Nämä keskustelut eivät kuulu Viron yhteiskuntaan, vaan ne ovat tuontituotteita ulkomailta. Tällaisten keskustelujen tarkoituksena on luoda keinotekoisia konflikteja yhteiskunnallisten ryhmien välille, Kaljulaid sanoi.

Viron presidentin Kersti Kaljulaid.
Viron presidentti Kersti Kaljulaid on kritisoinut avioliittouudistusta.Mihkel Maripuu / AOP

"Viro tarvitsee meitä"

Nuoria seksuaalivähemmistöjen edustajia keskustelut aborttioikeudesta ja avioliittouudistuksesta turhauttavat.

– En olisi uskonut, että tällaista keskustelua pitää käydä Virossa vuonna 2020. Tasa-arvon pitäisi olla jo itsestäänselvyys, Artjom Trohhatšev sanoo.

Nuorten mielestä Viron poliittinen keskusteluilmapiiri on muuttunut tällä hallituskaudella aiempaa kireämmäksi ja jyrkemmäksi.

Sama on pantu merkille myös kansainvälisesti. Entisen sisäministerin ja Ekre-puolueen johtohahmon Mart Helmen homo- ja maahanmuuttovastaiset kommentit ovat nousseet otsikoihin ympäri maailmaa. "Avioliittouudistuksen myötä Viron liberaali maine on vaakalaudalla", kirjoitti Euronews-uutissivusto marraskuussa (siirryt toiseen palveluun).

Herää kysymys, onko Viro liikkumassa poliittisesti konservatiivisten Itä-Euroopan maiden kuten Puolan ja Unkarin tielle.

Toivottavasti ei, sanovat Trohhatšev, Sokk ja Siil.

– Hallituksen ajamat konservatiiviset arvot eivät onneksi kuvasta kaikkien virolaisten maailmankatsomusta. Nuorelle internetin aikakaudella kasvaneelle sukupolvelle on yleensä ihan sama, onko joku lesbo, homo vai jotakin muuta, Siil sanoo.

Jotta suvaitsemattomille asenteille olisi tarjolla vastavoima, tarvitaan yhteiskunnallisia vaikuttajia puhumaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Siksi nuoret LGBT-aktivistit eivät ole muuttaneet ulkomaille, vaikka välillä mieli tekisi.

Vaikka ulkomaille muutto olisi helpompi valinta, nuoret aktivistit haluavat jäädä Viroon ja kehittää maata suvaitsevaisemmaksi.
Vaikka ulkomaille muutto olisi helpompi valinta, nuoret aktivistit haluavat jäädä Viroon ja kehittää maata suvaitsevaisemmaksi.Jyri Pitkänen

– Välillä olen miettinyt, että muutan Ruotsiin, mutta juuri sitä Ekre-puolue haluaa. Niinpä en muuta. Viro tarvitsee minua enemmän, Trohhatšev sanoo.

Eva Marta Sokk opiskeli kolme vuotta Islannissa, joka on hänen mukaansa moderni, vakaa ja valmis yhteiskunta.

– Sinne olisi helppo jäädä. Monet taistelut on siellä jo taisteltu, kun taas Viro on vasta kehittymässä. Silti, tai juuri siksi, halusin muuttaa opiskelujen jälkeen takaisin kotimaahan, Sokk kertoo.

– Täällä tarvitaan nyt muutosta, ja minä voin olla osa tuota muutosta.

Lisää aiheesta:

Viron sisäministeri kehotti homoja muuttamaan Ruotsiin – presidentti paheksuu ja pitää Mart Helmeä sopimattomana ministerin tehtäviin

Viron LGBT-yhdistys saa tappouhkauksia, mutta seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat maassa parantuneet: "Me elämme nyt 2000-lukua ja meidän pitäisi muuttua"

"Periaatteessa olemme yhä naimattomia" – Viron sukupuolineutraalia parisuhdelakia yritetään kaataa

Lue seuraavaksi