1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaali- ja terveyspalvelut

Ylen kysely: Kokoomuksen ja RKP:n kansanedustajia kaihertaa hallituksen ratkaisu sote-rahoista – keskustalta ja SDP:ltä kiitosta

RKP arvosteli kasvukeskusten rahamenetyksiä jo soten valmistelussa. Perussuomalaisista moni pohtii yhä mielipidettään.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Carita Vuorenpää ja Lotta Lantto leikkausalihoitajat Jorvin sairaalan Anestesia- ja leikkausosasto K:n leikkaussalissa.
Osa kansanedustajista pelkää kasvukeskusten menettävän liikaa rahaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen rahoitusmallissa. Leikkaussalihoitajat Carita Vuorenpää ja Lotta Lantto Espoon Jorvin sairaalassa heinäkuussa.Henrietta Hassinen / Yle

Hallituspuolue RKP:ssä hiertää yhä hallituksen ratkaisu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen rahajaosta. RKP:n kansanedustajista puolet on hallituksen ratkaisun jälkeenkin sitä mieltä, että sote-ratkaisu siirtää liikaa rahaa kasvukeskuksista muualle Suomeen.

Samaan tapaan pohtivat oppositiossa kokoomus ja nyt-liike. Ne ovat muita puolueita jyrkemmin sitä mieltä, että hallituksen rahoitusratkaisussa suuret kaupungit menettävät liikaa rahaa.

Tyytymättömimpiä puolueita, kokoomusta, nyt-liikettä ja RKP:tä yhdistää se, että ne voi talouspolitiikassa laskea oikeistoon. Näiden puolueiden kannatus perustuu suuriin kaupunkeihin tai kasvualueisiin.

Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista on kuitenkin sitä mieltä, että hallituksen sote-ratkaisu ei siirrä liikaa rahaa kasvukeskuksista muualle Suomeen.

Siirtääkö hallituksen sote-suunnitelma liikaa rahaa kasvukeskuksista muualle Suomeen? Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että ei.
Ilkka Kemppinen / Yle

Kansanedustajista 78 oli sitä mieltä, että hallituksen sote-rahoitusmalli ei vie kasvukeskuksilta liikaa rahaa. Sen sijaan 39 edustajaa arvioi, että kasvukeskukset menettävät liikaa.

Edustajista 18 ei pystynyt arvioimaan tilannetta. Heistä yli kolmasosa oli perussuomalaisia.

Uusimaa ja Pohjanmaa menettävät, Itä- ja Pohjois-Suomi voittavat

Tulevaisuudessa hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Ne saavat rahoituksensa pääasiassa valtiolta. Rahoitus määräytyy merkittävästi alueen ihmisten sairastavuuden perusteella.

Laskelmissa Uudenmaan ja Pohjanmaan alueet menettävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Suomi saavat nykytilanteeseen verrattuna lisää. Seitsemässä vuodessa rahoitus muuttuu niin, että häviäjät voivat maksimissaan menettää rahaa 100 euroa ja voittajat saada lisää enintään 200 euroa asukasta kohden.

Tosin SDP:n kansanedustajat korostavat, että kasvualueiden tappioita kuitenkin hyvitetään. Kasvavien alueiden rahoituksessa otetaan huomioon myös väestönkasvu ja alueen vieraskielisen väestön määrä.

Hallitus antaa lakiesityksensä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta sekä soten rahoitusmallista tänään tiistaina 8. joulukuuta eduskunnan käsittelyyn.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hallituspuolueista RKP:ssä ja vihreissä on eniten tyytymättömyyttä

Hallituspuolueiden edustajista selvä enemmistö on soten rahoitusmalliin tyytyväinen: se ei vie kasvukeskuksilta liikaa rahaa. Etenkin päähallituspuolueiden SDP:n ja keskustan edustajat olivat asiasta liki yksimielisiä.

Mutta hallituksessa istuvassa RKP:ssä on edelleen tyytymättömyyttä rahoitusratkaisuun. Helsinkiläisen kansanedustajan Eva Biaudet'n (r.) mielestä rahapäätöksen takana oleva Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) laskentamalli ei noteeraa riittävästi suurten kaupunkien tilannetta.

– Sote-tarpeet olisi määriteltävä paremmin soveltuviksi myös suurempien kaupunkien haasteisiin. Helsingin lastensuojelu, asunnottomuus sekä kasvu ja monikielisyys asettavat haasteita palveluille, joita THL:n tarvelaskenta ei tunnista, Biaudet arvioi.

Vihreissä puntit ovat melko tasan. Hallituksen rahoitusmalliin tyytyväisiä on suunnilleen saman verran kuin kannastaan epävarmoja ja tyytymättömiä.

Tiina Elo (vihr.) Espoosta vastasi Ylen kyselyyn "kyllä siirtää". Elon mielestä hallituksen rahoitusmallilla on vakavia kielteisiä vaikutuksia kasvukaupunkien talouteen ja investointikykyyn.

– Esimerkiksi Espoon tulot pienenevät puoleen, mutta investointitarve ei juurikaan laske. Rahoitusmallista saatiin neuvoteltua kasvukaupunkien kannalta parempi, mutta sen perustana olevat kertoimet eivät huomioi riittävästi kaupunkien kannalta keskeisiä tekijöitä, kuten palkka- ja kiinteistökuluja, vieraskielisten määrää tai segregaatiota [alueiden eriytymistä], Elo perustelee.

SDP:n ja keskustan edustajat ovat vahvimmin hallituksen tukena

SDP:n vastaajista yhtä lukuunottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että kasvavat kaupungit eivät menetä liikaa rahaa muualle Suomeen. Turkulainen kansanedustaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin entinen toimitusjohtaja Aki Lindén (sd.) olettaa, että pinnallinen julkisuus on yksinkertaistanut liikaa jakoa voittajiin ja häviäjiin. Todellisuus on monimutkaisempi.

– Hyvinvointialueen kokonaisrahoitus kasvaa asukasmäärän kasvaessa, siis kasvukeskuksissa, ja vähenee muualla. Asukaskohtaisessa rahoituksessa tapahtuu plus/miinus 1 – 2 prosentin muutoksia, jossa 11 aluetta ”voittaa” ja 11 aluetta ”häviää”. Kasvukeskuksia ja muita alueita on molemmissa ryhmissä, selventää Lindén.

Keskustasta kaikki vastanneet kansanedustajat antoivat tukensa hallituksen mallille, myös Joonas Könttä Jyväskylästä. Hänen mielestään pitää hoitaa heitä, jotka hoivaa tarvitsevat.

– Minusta on oikeudenmukaista osoittaa rahoitusta sinne, missä enemmän sairastetaan ja apua tarvitaan. Kaikista suomalaisista pitää huolehtia – asuinpaikasta riippumatta, Könttä perustelee.

Vasemmistoliitossa mielipiteet jakautuivat, mutta enemmistö vastanneista kansanedustajista on sitä miltä, ettei hallituksen rahoitusmalli ole kohtuuton kasvaville alueille. Veronika Honkasalo (vas.) Helsingistä arvioi, että nyt ehdotettu malli turvaa palvelut kasvukeskuksissa paremmin kuin keskustajohtoisen Juha Sipilän hallituksen romuttunut malli.

– Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu alueen asukkaiden palvelutarpeisiin ja olosuhdetekijöihin, kuten ikärakenteeseen. Uudistuksen tavoitteena on turvata hyvät sote-palvelut kaikkialla Suomessa, ja se on myös kasvukeskusten etu, Honkasalo kiteyttää.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on eri näkemykset

Oppositiossa enemmistö edustajista on sitä mieltä, että hallituksen sote-ratkaisu siirtää liikaa rahaa kasvukeskuksista muualle Suomeen. Etenkin kokoomuksen edustajat olivat näkemyksestä miltei yksimielisiä. Perussuomalaisten edustajista poikkeuksellisen moni oli epävarma mielipiteestään.

Kokoomuksen sipoolaisen kansanedustajan Heikki Vestmanin mielestä hallitus tekee etenkin Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kohtuuttomat leikkaukset, joissa uusmaalaisten rahoja siirretään muualle.

– Hallitus aikoo leikata Keski-Uudeltamaalta 40 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 340 henkilön vähennystä sekä Espoosta ja Vantaalta 55 miljoonaa euroa. Summa vastaa Espoossa vanhusten kotihoidon lakkauttamista. Sipoo menettää rahoitusmallissa maksimisumman per asukas, Vestman listaa.

Myös Liike Nytin ainoa kansanedustaja Harry Harkimo vastaa kyllä eli hallituksen sote-suunnitelma siirtää liikaa rahaa kasvukeskuksista muualle Suomeen. Harkimo ei perustele vastaustaan.

Perussuomalaiset antavat tukea hallituksen rahoitusmallille

Perussuomalaisista vastaajista enemmistö on samaa mieltä kuin hallituspuolueita edustavien vastaajien enemmistö: kasvukeskukset eivät menetä liikaa rahaa muualle Suomeen.

Tosin kahdestakymmenestä vastanneesta seitsemän ei osaa sanoa mielipidettään, siirtyykö liikaa rahaa. Yksi heistä on Vilhelm Junnila (ps.) Naantalista.

– Periaatteessa kyllä, koska päätösvalta keskittyy suurempiin kaupunkeihin. Käytännössä todennäköisesti ei, koska rahan pitäisi viime kädessä seurata hoitotarvetta, mutta tässä vaiheessa pitkälle meneviä vaikutusarvioita on mahdotonta tehdä. Liian monta kysymystä on avoinna, Junnila päättelee.

Kristillisdemokraattien mielipiteet jakautuvat. Puolet vastanneista ei osaa sanoa näkemystään. Niin ilmoittaa myös puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd.), joka on sitä mieltä, ettei kysymykseen voi vastata kyllä tai ei.

– Asiasta on turha tehdä alueiden välistä ongelmaa, kun itse hallituksen esitys on ongelma. Suurin ongelma hallituksen mallissa on sen alirahoitteisuus. Alueiden välinen epätasapaino on vain seurausta perusongelmasta. Lisäksi malli ei huomioi tarpeeksi alueellisia erityispiirteitä muutoinkaan, perustelee Essayah.

Oman eduskuntaryhmänsä ainoa kansanedustaja Ano Turtiainen on sitä mieltä, että hallitus ei siirrä liikaa rahaa kasvukeskuksista muualle Suomeen.

– Rahaa ei tipu koskaan liikaa kasvukeskuksista maaseudulle. Valtaa on jatkuvasti keskitetty kaupunkeihin, mikä tosiasiallisesti heikentää maaseudun ihmisten hyvinvointia. Kuntaliitokset ovat siitä hyvä esimerkki, niissä reuna-alueet jäävät aina tappiolle, Turtiainen muistuttaa.

Voit keskustella sote-uudistuksen rahajaosta ja kansanedustajien näkemyksistä keskiviikkoon 9.12.2020 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.

Lue lisää:

Tilaa Ylen Seuraa kansanedustajaasi -uutiskirje. (siirryt toiseen palveluun)

Niin pieni Pohjois-Karjala kuin suuri pääkaupunkiseutu arvostelevat yhä soten rahoitusta – katso, mikä alue saa eniten rahaa asukasta kohti

Sote-maakuntien nimi muuttuu hyvinvointialueiksi, rahoitukseen muutoksia – Yle seurasi sote-tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Oppositio ihmettelee, miten hallitus rahoittaa sote-uudistuksen – "Suurten kaupunkien osalta kestämätön"

Lue seuraavaksi