1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vakoilu

Pako Berliiniin ei tuonut turkkilaiselle Can Dündarille turvaa – Tuhansien ihmisten verkosto vainoaa Turkin vastustajia Euroopassa

Turkki käyttää moskeijoita ja siirtolaisverkostoja presidentti Erdoğanin vastustajien hiljentämiseen ulkomailla.

vakoilu
Turkin presidentin kannattajia heiluttamassa lippuja moskeijan edustalla Kölnissä.
Tuhannet presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kannattajat kokoontuivat juhlistamaan presidentin vierailua Kölnin keskusmoskeijassa Saksassa syyskussa 2018.Sascha Steinbach / EPA

Uhkailua, ihmisten seuraamista ja kuvaamista kadulla. Ilmiantokirjeitä ja tietojen keräämistä moskeijoissa ja julkisissa kokouksissa.

Näin Turkin valtio kohtelee Turkista paenneita hallituksen arvostelijoita Euroopassa.

Turkilla on arveltu olevan pelkästään Saksassa tuhansia ilmiantajia ja vakoojia, jotka ovat ottaneet tai saaneet tehtäväkseen toisinajattelijoiden piinaamisen. Tässä jutussa kaksi sen kohteeksi joutunutta turkkilaista kertoo kokemuksistaan.

Maanpaossa elävä turkkilainen toimittaja Can Dündar vastaa puhelimeen Berliinistä.

– Täällä olen yhtä turvassa kuin kaikki muutkin presidentti Erdoğanin vastustajat. Eli en ole turvassa, hän sanoo.

Toimittaja pitämässä lehdistötilaisuutta.
Can Dündar on yksi tunnetuimmista presidentti Erdoğanin arvostelijoista Saksassa.Clemens Bilan / EPA

Aserekkapaljastus suututti Turkin presidentin

Can Dündar on yksi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin eniten vihaamista toimittajista.

Dündarin päätoimittajana johtama Cumhuriyet-lehti julkaisi vuonna 2015 kuvatodisteita siitä, että Turkin tiedustelupalvelu MIT toimitti rekoilla aseita Syyrian kapinallisille.

Raivostunut presidentti Erdoğan vaati rangaistusta jutun julkaisijoille. Dündar vangittiin, ja alkoi oikeusjuttujen kierre.

Tätä juttua varten tehdyn haastattelun jälkeen kerrottiin, että turkkilainen tuomioistuin oli langettanut (siirryt toiseen palveluun)Can Dündarille 27,5 vuoden vankeustuomion "terrorijärjestön" tukemisesta ja vakoilusta. Dündar on luonnehtinut tuomiota kostoksi.

Turkissa on viime vuosina tuomittu useita toimittajia, kirjailijoita ja poliitikoita vankeuteen, mutta Dündarin tuomio on poikkeuksellisen ankara. Saksa on tehnyt selväksi, että se ei aio luovuttaa Dündaria Turkkiin.

Kun Turkissa kesällä 2016 tehtiin vallankaappausyritys, tutkintavankeudesta vapautettu Dündar oli ulkomailla. Hän jätti palaamatta Turkkiin, koska epäili, ettei saisi oikeudenmukaista oikeuskäsittelyä.

Kaappausyrityksen jälkeen Turkin yli pyyhkäisi pidätysaalto, ja tuhansia ihmisiä päätyi vankilaan.

Turkin presidentti läsnä Berliinissä

Dündarille on käynyt selväksi, että Erdoğanin Turkki on läsnä myös Berliinissä, ja se rajoittaa elämää.

– Kaupunginosissa, joissa liikkuu paljon Erdoğanin kannattajia päätyy keskusteluihin, jotka eivät pysy kovin sivistyneinä ja tilanteet voivat muuttua uhkaaviksi. Siitä syystä yritän olla varovainen.

Can Dündaria on häiritty, kun hän on liikkunut kaupungilla. Välikohtaukset on kuvattu ja videoita on myös julkaistu Turkin hallintoa tukevassa mediassa.

Yhdessä videossa Dündar kävelee rivakasti kadulla, kun kameraa pitävä mies huutelee jotain maanpetturuudesta ja kunniattomuudesta. Toisessa videossa Dündaria häiritään kahvilassa.

Näkymä Istanbulin kaduille lauantain vastaisena yönä 16. heinäkuuta.
Hallituksen kannattajat tulivat Erdoğanin kehotuksesta kaduille vastustamaan vallankaappausyritystä. Kuva Istanbulista 16. heinäkuuta 2016.EPA

Turkki vahtii Eurooppaan paenneita

Viime vuosina tuhannet turkkilaiset ovat paenneet Turkista Eurooppaan, ja monet heistä ovat päätyneet juuri Saksaan. Joukossa on kurdiaktivisteja, tutkijoita, toimittajia ja vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytetyn (siirryt toiseen palveluun) imaami Fethullah Gülenin seuraajia.

Samaan aikaan Turkki on rakentanut ilmiantajien ja agenttien verkoston, jolla toisinajattelijoita pyritään pitämään silmällä.

Siihen on hyvät edellytykset, sillä Saksassa asuu yli kolme miljoonaa ihmistä, joilla on juuret Turkissa. Moni heistä kannattaa Erdoğania.

– Tavoitteena on painostaa Erdoğanin vastustajia samalla tavalla kuin Turkissa. Heidät yritetään vaientaa myös täällä Saksassa, Can Dündar sanoo.

Hän onnistui välttämään Turkissa uhkaavan pitkän vankeustuomion.

Seuraavaksi viranomaiset estivät hänen Dilek-vaimonsa poistumasta Turkista ja mitätöivät hänen passinsa.

Kun Dilek Dündar lopulta yli kolmen vuoden odotuksen jälkeen onnistui pakenemaan Turkista, seuraava vaihe oli perheen kodin ja muun Turkkiin jääneen omaisuuden takavarikointi.

– Kaiken tämän jälkeen meitä häiritään täällä Saksassa, Dündar toteaa.

Valokuvia ja ilmiantoja

Alevi- ja kurdiaktivisti Turgut Ökerillä on omakohtaista kokemusta Turkin urkinnasta Saksassa. Hän on kaksoiskansalainen ja asunut pitkään Saksassa. Viime vuodet hän on viettänyt enemmän aikaa Turkissa. Moni toisinajattelija on paennut maasta, mutta hän ei aio antaa periksi.

– On väärin jättää tämä maa nykyisille valtaapitäville. Pako ei ratkaise mitään, vaan vääryyksiä vastaan pitää taistella, Öker selittää pysymistään Turkissa.

Öker kiinnostaa Turkin viranomaisia, sillä hän on johtanut Turkin uskonnollisen alevivähemmistön eurooppalaista keskusliittoa ja istunut lyhyen aikaan Turkin parlamentissa kurdimielisen HDP-puolueen edustajana.

Hän on Turkissa syytteessä terrorismista ja presidentin kunnian loukkaamisesta.

Yhden oikeusjutun asiakirjojen joukosta löytyi kirje, jossa Öker ilmiannetaan terroristiksi.

– Kirje oli lähetetty Saksasta ja lähettäjäksi paljastui turkkilaistaustainen opettaja, Turgut Öker kertoo Istanbulista.

Hän on havainnut tietojen keräämisen myös muista oikeuden materiaaleista.

– Oikeusjuttujen yhteydessä olen huomannut, että viranomaisilla on minusta Saksassa otettuja valokuvia ja myös tietoja siitä, mitä olen joissakin kokouksissa sanonut, Öker kertoo.

Erdoganin kannattajapitelee johtajan kuvaa vaalijuhlassa Kölnissä vuonna 2014.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei viime vuosina ole saanut järjestää joukkokokouksia Saksassa. Vuoden 2014 presidentinvaalikampanjan aikana Erdoğan piti vaalijuhlan kannattajilleen Kölnissä.Henning Kaiser / EPA

Pankkivirkailijat ja äidinkielenopettajat vakoojina

Saksalainen tiedustelupalveluihin erikoistunut tutkija, entinen upseeri, Erich Schmidt-Eenboom arvioi, että Turkilla on useiden tuhansien ihmisten muodostama urkintaverkosto Saksassa.

– Se on kuin pyramidi. Huipulla on toistakymmentä tiedossa olevaa Turkin MIT-tiedustelupalvelun työntekijää, jotka palvelevat Turkin edustustoissa Saksassa, Schmidt-Eenboom sanoo puhelinhaastattelussa.

Schmidt-Eenboomin mukaan seuraavalla tasolla on lukuisia agentteja, jotka työskentelevät erilaisissa yrityksissä, kuten turkkilaisissa pankeissa ja matkatoimistoissa.

Saksassa on myös epäilty, että ainakin osa Turkin Saksaan lähettämistä (siirryt toiseen palveluun)äidinkielenopettajista raportoi Turkin tiedustelupalvelulle. Turkkilaisopettajat vastaavat turkkilaistaustaisten koululaisten turkinopetuksesta useissa osavaltioissa.

Schmidt-Eenboomin kuvaileman vakoilupyramidin tukevissa perustuksissa majailee suuri joukko epävirallisia avustajia.

He ovat tavallisesti kansallismielisiä turkkilaisia ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kannattajia, jotka elävät katse käännettynä Turkkiin.

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Saksan 1,4 miljoonasta äänioikeutetusta Turkin kansalaisesta 45 prosenttia kävi äänestämässä. Heistä 65 prosenttia tuki Erdoğania.

Häirintään osallistuminen voi tuoda arvostusta siirtolaisyhteisössä

Toimittaja Can Dündarin mukaan presidentti Erdoğan on antanut siirtolaisille ylpeyden aiheen, mielikuvan vahvasta Turkista.

Saksassa osa turkkilaista asuu omissa oloissaan eristyneinä muusta yhteiskunnasta. Sitten näyttämölle astui johtaja, joka osaa pönkittää ulkopuolisuuden tunteesta kärsivien turkkilaisten itsetuntoa.

– Erdoğan viestittää, että Saksassa asuvat turkkilaiset ovat osa maailman vahvinta kansaa. Nämä ihmiset katselevät päivittäin Turkin propagandakanavia tuntikaupalla ja uskovat, että länsi ja muut "viholliset" yrittävät tuhota Turkin, Can Dündar kuvailee.

Dündarin mielestä propaganda on myrkyttänyt ihmisten mielen. Monet urkintaan ja häirintään osallistuvat turkkilaiset tekevät sitä vapaasta tahdostaan.

– Ilmiantamalla ihmisiä voi saada arvostusta omassa yhteisössään. Ehkä ilmiantajat saavat myös erikoiskohtelua, kun he käyvät Turkissa. Saattaa olla, että valtiolle tehdyistä palveluista palkitaan Turkissa olevia sukulaisia ja ehkä jokin sukulainen saa työpaikan, Dündar sanoo.

Ihmisiä hienossa moskeijassa Kölnissä.
Turkin uskonnollisten asioiden Kölnin moskeijan rakentaminen kesti vuosia. Turkkilaisten moskeijoiden henkilökuntaa on viime vuosina epäilty vakoilusta.Tom Kankkonen / Yle

Ilmiantajia värvätään moskeijoista

Turkki on luonut merkittävän järjestöverkoston Saksaan ja muualle Eurooppaan.

Tärkein organisaatio on uskonnollisten asioiden turkkilaisislamilainen liitto eli Ditib. Lähes tuhat moskeijaa ja rukoushuonetta eri puolilla Saksaa on sidoksissa liittoon.

Ditib on käytännössä Turkin presidentin alaisen uskonnollisten asioiden viraston Saksan-osasto, ja samanlaisia organisaatioita on perustettu muualle Eurooppaan, myös Suomeen.

Moskeijat ovat tärkeä kanava epävirallisten agenttien ja ilmiantajien rekrytoinnissa, Erich Schmidt-Eenboom sanoo.

– Jo valmiiksi radikalisoituneet Erdoğanin kannattajat liikkuvat moskeijoissa ja etsivät sieltä samanmielisiä.

Ditibin moskeijoiden imaameja on syytetty vakoilusta. Turkin vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen kerrottiin imaameille annetusta urkintatehtävästä. (siirryt toiseen palveluun)

Turkkilaismoskeijoiden imaameja kehotettiin kartoittamaan vallankaappausyrityksestä syytetyn Fethullah Gülenin seuraajia ja heidän järjestöjään. Kehotus oli lähetetty 38 maahan, myös Suomeen.

Tiedot selviävät Turkin parlamentille annetusta raportista.

– Saksassa syyttäjä aloitti tutkinnan 19 imaamia vastaan, mutta epäillyt ehtivät poistua maasta, Schmidt-Eenboom kertoo.

Ditib on puhunut yksittäisten työntekijöiden "erehdyksistä" ja on sittemmin yrittänyt lepytellä Saksan viranomaisia. Tammikuussa 2020 se aloitti imaamien koulutuksen Saksassa.

Järjestöä seuraavat tutkijat ovat huomauttaneet, että tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että Ditib ja muissa maissa toimivat vastaavat organisaatiot ottavat tiukan paikan tullen käskynsä Turkista.

Tutkija Erich Schmidt-Eenboom on vakuuttunut siitä, että tiedonkeruu moskeijoissa jatkuu.

miehiä ja hirttosilmukka ovat ihan tulessa
Vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen hallitusta kannattavat mielenosoittajat esittelivät omatekoisia hirttosilmukoita Gülenin teloittamiseksi.Sedat Suna / EPA

Erdoğanin käsi kurkottelee Suomeen

Suomessa asuvat turkkilaiset ovat viime vuosina kertoneet Ylelle hiukan samantyyppisistä ongelmista kuin Saksassa, eli valvonnasta ja ilmiannoista – mittakaava tosin on paljon pienempi.

Yhdessä tapauksessa tuntemattomat turkkilaismiehet seurasivat eteläsuomalaisessa kaupungissa asuvaa Gülen-liikkeen kannattajaa työpaikalta kotikortteliin asti. Perhe kertoi, että Suojelupoliisi haastatteli heitä häirintäepäilyistä, mutta Supo ei kommentoi yksittäisten maiden toimintaan Suomessa.

Suomesta on myös lähetetty ilmiantokirjeitä Turkkiin.

Turkissa lyhyeksi aikaa kiinniotettu turkkilaistaustainen Suomen kansalainen sai vuonna 2018 käsiinsä Turkin presidentin kansliaan ja Turkin oikeusministeriöön lähetetyn ilmiannon. Allekirjoittajien joukossa oli turkkilaisen UID-järjestön Suomen osaston aktivisteja.

Lue tästä juttu Turkissa kiinniotetuista Suomen kansalaisista:

Suomen kansalaisia jäänyt jumiin Turkkiin: Lyhyt lomamatka saattaa muuttua pitkäksi kotiarestiksi

Turkin tiedustelupalvelun röyhkeys katkaisemassa Saksan pinnan

Turkin tiedustelutoiminta Euroopassa on paisunut ennennäkemättömiin mittoihin viime vuosina, mutta nyt on merkkejä siitä, että rajat alkavat tulla vastaan.

Turkki ei vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen tuntunut edes ymmärtävän, että se ei saanut vakoilla Saksassa. Imaamien agenttiseikkailuista kerrottiin avoimesti Turkin parlamentin tutkimuskomissiolle, ja pahempaa oli vielä luvassa.

Turkin tiedustelupalvelun johtaja Hakan Fidan luovutti vuonna 2017 Saksan tiedustelupalvelun BND:n johtajalle Bruno Kahlille laajan aineiston, johon oli koottu tietoa Saksassa asuvista "gülenisteistä", Gülen-liikkeen järjestöistä ja jopa muutamasta saksalaisesta poliitikosta.

"Lahjaan" oli myös paketoitu kuvamateriaalia ja ihmisten yhteystietoja. Kiitosten sijaan Saksan viranomaiset päättivät varoittaa listalle päätyneitä.

Saksassa ärtymys Turkin tiedustelua ja vaikuttamisyrityksiä kohtaan on kasvussa. Sekä Can Dündar että Erich Schmidt-Eenboom uskovat, että asenteet ovat tiukentumassa.

– Saksan viranomaiset ovat ymmärtäneet, että ongelma ei liity vain Turkkiin vaan kehitys uhkaa myös Saksan yhteiskuntarauhaa. Saksa näkee entistä selvemmin mitä Erdoğan yrittää tehdä, Can Dündar miettii.

Hänen mielestään vasta presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinnon kaatuminen toisi todellisen muutoksen tilanteeseen.

– En usko, että joudumme odottamaan Erdoğanin lähtöä kovin pitkään, kyllä me lähestymme tämän painajaisen loppua, Dündar sanoo.

Mielipidemittauksissa Erdoğanin johtaman Oikeus ja kehitys -puolueen kannatus on sakannut viime aikoina. Mutta presidentti Erdoğanin ote vallasta on tiukka, ja seuraavat presidentinvaalit ovat vasta vuonna 2023.

Mitä mieltä olet siitä, että Turkki on rakentanut ulkomaille urkintaverkoston? Voit keskustella aiheesta 4.1. kello 23 asti.

Lue seuraavaksi