1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. susi

Susia suojellaan Suomessa liikaa, sanovat Itä-Suomen kansanedustajat Ylen kyselyssä – myös suden kannanhoidollinen metsästys saa kannatusta

Suurin osa Savo-Karjalan kansanedustajista sallisi suden kannanhoidollisen metsästyksen.

susi
Susi Ähtärin eläinpuistossa
Suomen susikanta on viime vuosina ollut nousussa. Nyt Suomessa on noin 200-250 sutta.Pasi Takkunen / Yle

Sutta suojellaan Suomessa liikaa, sanovat itäsuomalaiset kansanedustajat Ylen kyselyssä.

Yle kysyi Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajilta, onko suden suojelu Suomessa liiallista. Viidestätoista kansanedustajasta kyselyyn vastasi kaksitoista.

Kyselyyn vastanneista kaikki paitsi Tuula Väätäinen (sd.) sanovat, että susia suojellaan liikaa. Väätäinen ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyyn jättivät vastaamatta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.), Hannu Hoskonen (kesk.) ja Matti Semi (vas.).

"Sudet aiheuttavat paljon pelkoa ja vahinkoa"

Moni kansanedustaja nostaa esille ihmisten pelon: sudet tulevat liian lähelle asutusta ja uhkaavat ihmisten turvallisuutta, sanovat kansanedustajat.

– Pohjois-Karjalassa sudet aiheuttavat paljon vahinkoa metsästyskoirille, kotieläimille, jopa lapsia joudutaan kyyditsemään kouluun. Huoli on aito. Jatkuvassa pelossa ei pitäisi joutua elämään kenenkään, sanoo Jussi Wihonen (ps.)

Joidenkin kansanedustajien mielestä susia on Itä-Suomessa liikaa.

– Susikanta on nykyisellään liian suuri ja sudet aiheuttavat paljon pelkoa ja vahinkoa monilla eri alueilla, kuten Pohjois-Karjalassa. Susi ei kuulu missään tapauksessa pihapiiriin, kommentoi Anu Vehviläinen (kesk.).

– Tavoitteena ei voi olla susikannan kokonaan hävittäminen vaan ihmisen ja suden yhteiselo Suomessa. Nyt susia on paikkapaikoin esimerkiksi Itä-Suomessa liikaa ja ne ovat uhkana esimerkiksi kotieläimille, sanoo Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.)

Kansanedustajat kannattavat suden metsästystä

Yhtä lukuunottamatta kaikki kyselyyn vastanneet edustajat kertovat perusteluissaan myös kannattavansa myös suden kannanhoidollista metsästystä.

Minna Reijonen (ps.) ei ottanut kannanhoidolliseen metsästykseen suoraan kantaa, mutta toteaa, että susi ei kuulu pihapiireihin eikä kouluteille ja että kannan karsiminen olisi paikallaan.

– Nyt susien määrä on liian suuri ja suden luontainen ihmisarkuus on katoamassa. Pihakäyntien määrä kasvaa jatkuvasti ja susien tekemät vahingot ja uhkatilanteet kasvavat. Suden kannanhoidollinen metsästys onkin saatava aloitettua mahdollisemman pian, sanoo Hanna Huttunen (kesk.).

Suomessa on arviolta 200–250 sutta, ja se on määritelty erittäin uhanalaiseksi. Sen vuoksi susi on rauhoitettu laji ja sitä saa metsästää vain poikkeusluvalla esimerkiksi yleisen turvallisuuden vuoksi.

Suomessa kaadettiin poikkeuslupien turvin viime elo-maaliskuussa 22 sutta. Pohjois-Karjalassa susia kaadettiin kolme ja Pohjois-Savossa yksi.

Suden kannanhoidollinen metsästys voi alkaa aikaisintaan ensi talvena. Kannanhoidollisessa metsästyksessä lupia myönnettäisiin aiempaa auliimmin ja ilman esimerkiksi turvallisuuteen tai taloudellisiin vahinkoihin perustuvaa syytä.

Kansalaisaloite susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta keräsi yli 60 000 nimeä ja on nyt eduskunnan käsittelyssä.

Juttua muokattu 8.12.2020 klo 11.37: Minna Reijosen (ps.) kantaa käsittelevää lausetta on täsmennetty.

Lue lisää:

Eduskunnan susikeskustelussa esiin nousivat tutut teemat: uhanalaisuus ja lasten turvallisuus – kansalaisaloite kannanhoidollisesta metsästyksestä lähti jatkokäsittelyyn valiokuntaan

Suden kannanhoidollinen metsästys luvalliseksi aikaisintaan vuoden kuluttua

Susipelko hiipi pieneen kyläyhteisöön Puumalassa – "Koiran haukku on sudelle kuin kutsu ruokapöytään", sanoo Tanja Raivio

Susitutkijoihin kohdistuva uhkailu estää susien pannoitukset – Luonnonvarakeskus: työturvallisuutta ei voida taata

Lue seuraavaksi