1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. fyysinen kunto

Huolestuttava suunta jatkuu – lasten ja nuorten kestävyyskunto laskee koko ajan

Fyysisen kunnon mittaustulokset kertovat viides- ja kahdeksasluokkalaisten kestävyyskunnon jatkuvasta heikentymisestä.

fyysinen kunto
Aino Silchenko
Helsinkiläisen Haagan yläkoulun oppilaat Move!-testissä.Ronnie Holmberg / Yle

Tänä syksynä tehtyjen viidensien Move-mittausten tulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin viime vuonna. Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset (siirryt toiseen palveluun) toteutetaan viides- ja kahdeksasluokkalaisille oppilaille osana peruskoulujen liikunnanopetusta.

Lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt, mutta muilla fyysisen toimintakyvyn osa-alueilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tuloksissa on kuitenkin maakunnallista vaihtelua. Istuva elämäntapa ja yksipuolinen liikunta näkyvät myös kehon liikkuvuuden haasteissa.

Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Move!-järjestelmän lähtökohtana on kannustaa ja tukea oppilaita fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisessa.

Tulokset noudattavat siis aiempien vuosien linjaa eli varsin suuria muutoksia ei havaittu. Vain viivajuoksuosuudessa nuorten kestävyyskunnon todettiin heikentyneen.

Kyseisessä osuudessa oppilas juoksee edestakaisin 20 metrin matkaa kiihtyvässä ääninauhan mukaisessa tahdissa. Tulos on kokonaisaika, jonka oppilas jaksaa juosta annetussa tahdissa.

Tulokset kertovat, että isolla osalla oppilaista kestävyyskunto on terveyttä ja toimintakykyä mahdollisesti haittaavalla tasolla. Oppilailla voi olla myös vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista.

Esimerkiksi viidesluokkalaisista tytöistä 41 % juoksi viivajuoksumittauksessa korkeintaan hieman yli 3 minuuttia eli 460 metriä. Viidesluokkalaisista pojista 45 % juoksi korkeintaan 4 minuuttia eli 580 metriä.

Tommi Vasankari, ukk-instituutin johtaja
Tämä on huolestuttava trendi, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari viidesluokkalaisten kestävyyskunnon jatkuvasta laskusta.Markku Sandell / Yle

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin mukaan suunta on huolestuttava.

– Kyllä se näin lääkärin silmään ensimmäisenä sattuu, että meillä on selvästi erityisesti viidesluokkalaisilla pikku hiljaa laskeva kestävyyskunnon trendi.

Tällä on havaittu olevan yhteys lasten selviämiseen arjen toiminnoissa.

– Se näkyy siinä, miten sen kiireisen arjen ja kuormittavan viikon jaksaa. Se voi näkyä huonompina yöunina, levottomuutena ja hermostuneisuutena luokassa. Myöhemmässä elämässä se voi tuntua opiskelussa ja työkyvyssä, myös terveydessä ja jopa ihan kuolemanriskiin asti vaikuttava tekijä, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari selittää.

Mutta näkyykö poikkeuksellinen vuosi mittaustuloksissa?

Koronapandemia on huomattavasti vähentänyt lasten ja nuorten liikkumista. Vasankarin mukaan tästä voi seurata merkittäviä haittoja väestön terveyteen, erityisesti niiden riskiryhmien kohdalla, joille liikkuminen on terveyden ja toimintakyvyn kannalta äärimmäisen tärkeä.

Move-tulokset 5. ja 8. luokka
Move!-tulokset kertovat viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysisestä kunnosta. Juoksutulokset ovat laskeneet jatkuvasti viiden mittausvuoden aikana.Jyrki Lyytikkä / Yle

Muutos liikkumistavoissa näkyy etenkin kahdeksasluokkalaisten kestävyyskunnon osalta. Nämä tulokset ovat ennen olleet aika lailla paikallaan.

– Tänä vuonna tyttöjen ja poikien viivajuoksun tuloksissa keskiluku laski 13-14 sekuntia. Minusta se on senkaltainen tulos, että sitä voi selittää koronavuoden koulusta poissaolo keväällä. Toisaalta myös harrastustoiminnan keskeytys, Tommi Vasankari arvioi.

Tyttöjen ja poikien ero näkyy tuloksissa muun muassa etunojapunnerrusten määrässä ja kehon liikkuvuudessa. Tytöt harrastavat usein kehon liikkuvuutta edistäviä lajeja poikia enemmän.

Kokemukset Movesta olivat hyviä

Helsinkiläiset Haagan yläkoulun kahdeksasluokkalaiset tytöt Chantelle Peter, Satu Marchesani ja Aino Silchenko kertovat Move!-mittauksen sujuneen hyvin, koska he urheilevat muutenkin ja kaverit kannustivat.

Satu Marchesani
Satu Marchenin kehon liikkuvuus on kunnossa.Ronnie Holmberg / Yle

– Aluksi hiukan jännitti, mutta kun pääsi tekemään suoritusta, niin kyllä se sitten lähti. Kunnostani se kertoi, että voi verrata edellisiin tuloksiin ja voi verrata, onko kunto parantunut, Satu Marchesani arvioi itse testiä.

Aino Silchenkon mukaan mittaus ei ollut kovin rankka. Juoksutesti kertoo Chantelle Peterin mukaan aika paljon.

– Kannustan kaikkia liikkumaan. Se on kivaa ja siitä tulee aina hyvä olo. Sitä voi harrastaa myös kavereiden kanssa, hän sanoo.

Chantelle Peter
Chantelle Peters punnertaa.Ronnie Holmberg / Yle

Helsingin kaupungin Move-vastaava, projektipäällikkö Minna Paajanen sanoo, että nuoria yritetään saada liikkumaan eri tavoin. Hän nostaa esiin samat asiat asiat kuin Tommi Vasankari. Kestävyyskunto on heikentynyt ja poikien kehon liikkuvuus on huono.

– Lapsillakin elämäntapa on aika istuvaa ja erot liikumisessa ovat isoja, Paajanen toteaa.

Helsingissä lasten liikkumista halutaan lisätä niin kotona kuin koulussa. Usein liikkumisen lisääminen on aika yksinkertaista.

– Me voimme tehdä arjesta liikkuvampaa. Kuljetaan kävellen tai pyörällä välimatkoja, kuljetaan kävellen rappusia, mennään ruudun ääreltä ulos pelaamaan. Muutetaan myös meidän kulttuuria siihen suuntaan, että liikunta on tärkeä juttu, Minna Paajanen neuvoo.

Tavoitteena on lisätä nuorten liikuntaa

Move! on tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, joka tuottaa muun muassa tietoa yhdistettäväksi viidensillä ja kahdeksansilla luokilla koululaisille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa nuoria omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen.

Move-mittauksen muut osuudet juoksun ohella ovat ylävartalon kohotus, vauhditon 5-loikka, etunojapunnerrus, heitto-kiinniotto-yhdistelmä, sekä kehonliikkuvuuden testaaminen eri liikkeiden avulla.

Move!-mittaus
Tyttöjen kehon liikkuvuus on poikia parempi.Ronnie Holmberg / Yle

Näitä ovat kyykistys, alaselän ojennus täysistunnassa, olkapään liikkuvuus oikea ja vasen käsi vuorotellen ylhäällä.

Syksyn mittaustulosten mukaan kestävyyskunnon heikentymisen lisäksi muilla osa-alueilla ei ollut merkittäviä muutoksia. Lihaskunnon osalta havaittiin lievää positiivista kehitystä vatsalihasten voimassa ja kestävyydessä kahdeksasluokkalaisilla, erityisesti pojilla.

Kehon liikkuvuus on etenkin pojilla heikkoa. Kolmasosalla viidesluokkalaisista pojista on vaikeuksia tehdä ylävartalon luonnollista liikkuvuutta osoittava käsien liike.

Instruktioner för rörelser i Move-mätningen.
Kehon liikkuvuutta mitataan useammalla eri tavalla Move!-testissä.Utbildningsstyrelsen / move-mätning

Neljänneksellä kahdeksasluokkalaisista pojista ei onnistu alaselän ojennus täysistunnassa. Istuvan elämäntavan sekä yksipuolisen liikunnan vaikutukset näkyvät korostuneesti viides- ja kahdeksasluokkalaisten liikkuvuuden haasteissa.

Tuloksissa on eroa maakuntien välillä

Move!-mittaustuloksissa voi havaita alueellista vaihtelua.

Esimerkiksi viidesluokkalaisissa Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan tulokset ovat pääosin koko maan mediaanituloksia parempia. Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Lapin tulokset ovat pääosin keskiarvoja heikompia.

– Isommat kasvukeskukset, kuten Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Keski-Suomi, ehkä Pohjois-Pohjanmaa, niin niissä nähdään keskimäärin parempia tuloksia ja pienemmissä maakunnissa heikompia.

Edelleen myös maakuntien sisällä on eroja. Esimerkiksi niillä alueilla, missä on pidempiä koulukyytejä ja isompi osa valveillaolosta kuluu autossa koulumatkoilla. Siellä on myös vähemmän harrastustoimintaa tarjolla. Paljon aikaa kuluu kulkemiseen ja kuljettamiseen, jolloin omia jalkoja ja lihaksia käytetään vähemmän.

– Se vääjäämättä näkyy myös Move-mittauksissa, Vasankari toteaa.

Vähäisellä liikunnalla on pitkäaikaisia vaikutuksia

Puolustusvoimissa on seurattu varusmiesten kuntoa jo 1970-luvulta lähtien. Siinä on huomattu nuorten miesten kunnon heikkenemisen vaikutus myöhemmin tuleviin sairauksiin.

Tommi Vasankarin mukaan Move-tulosten trendi vahvistaa sen, että jos kestävyyskunnon laskua ei saada pysäytettyä, sillä on vääjäämättä suomalaiselle työkyvylle ja työeläkkeen noston tavoitteelle varmuudella jotain vaikutusta.

– Tämä on isompi yhteiskunnallinen kysymys ja se vaatii, että kestävyyskunnon muuttuminen edellyttää yhteiskunnassa montaa samansuuntaista toimenpidettä. Tämä on tätä meidän länsimaista hyvinvointia, missä enemmän todennäköisemmin istutaan ja ollaan paikallaan kuin liikutaan paikasta toiseen, Vasankari pohtii.

Valtakunnalliset ja maakunnalliset tulokset ovat luettavissa opetushallituksen sivulla (siirryt toiseen palveluun).

Syksyllä 2020 Move!-mittaustuloksia kertyi valtakunnallisessa tiedonkeruussa tänä vuonna yhteensä noin 105 000 oppilaalta. Toimintarajoitteisten oppilaiden osalta mittauksia toteutettiin sovelletusti.

Lue myös

Maakuntien nuorten toimintakyvyssä on eroja, mutta laskusuunta on sama: yli puolet kantahämäläisten 11-vuotiaiden poikien loikista jää liian lyhyeksi

Istuva elämäntapa ja älylaitteilla olo näkyvät erityisesti poikien liikkuvuudessa

Opiskelijoiden rapakunto ei kestä työelämää – personal trainerit avuksi lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin

Lue seuraavaksi