1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Brexit

Brexit-vääntö meni viime tippaan – Näihin kolmeen asiaan Britannian ja EU:n kauppasopimus uhkaa kaatua

EU:n pääneuvottelija kertoi maanantaina jäsenmaille, ettei voi taata sopimuksen syntyä.

Brexit
Mies kantaa kylttejä.
Mielenosoittaja vaati kauppasopimusta EU:n kanssa Lontoossa 4. joulukuuta 2020.NEIL HALL / EPA

Britannian ja Euroopan unionin brexit-neuvottelut ovat venyneet aivan viime metreille.

Britannia erosi EU:sta jo vuodenvaihteessa, mutta osapuolten sopima siirtymäaika täydelliselle erolle EU-sopimusten piiristä menee umpeen tämän vuoden lopussa.

Sitä ennen pitäisi päästä vielä sopuun siitä, millaiseksi Britannian ja EU:n suhde muodostuu tulevaisuudessa.

Tämä tulevaisuus on edessä kolmen ja puolen viikon päästä, mutta sopimuksesta ei ole tietoakaan.

Mistä siis kiikastaa?

Britannia haluaa EU:n sisämarkkinoille, mutta omin säännöin

Britannialle on ensisijaisen tärkeää pääsy EU:n sisämarkkinoille. Maan viennistä 43 prosenttia suuntautuu EU-markkinoille, ja tuonnista yli puolet tulee EU-maista.

Mikäli minkäänlaista kauppasopimusta ei saada neuvoteltua, tätä kauppaa ei enää käydä vapaasti. Käytännössä se merkitsee erilaisia tullimaksuja, lisää byrokratiaa ja erilaisia muita kaupan esteitä.

Jotta Britannia voisi käydä jatkossakin kauppaa EU:n kanssa edes osittain vapaasti, haluaa EU sen noudattavan soveltuvin osin EU:n sääntöjä.

Niitä on valtava määrä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Hän antaa esimerkkejä:

– Jos haluaa myydä autoja EU:n markkinoilla, pitää niiden täyttää monia standardeja ja kunnioittaa päästönormeja. Maataloustuotteissa EU:lla on tiukat määräykset esimerkiksi eläinten kohtelusta, ruokinnasta ja lääkityksen käytöstä; viljelykasvien osalta esimerkiksi torjunta-aineista. EU:ssa on säädöksiä myös työntekijöiden oikeuksista ja tällä hetkellä unionissa keskustellaan minimipalkasta, hän sanoo.

Tilastografiikka Britannian viennistä ja tuonnista.
Harri Vähäkangas / Yle

Britannia puolestaan haluaa päättää näistä asioista itse EU-eron jälkeen. Nykyisen hallituksen mukaan brexit-äänestyksessä oli kyse Britannian suvereniteetin palauttamisesta.

– Tästä neuvottelujen junnaamisessa paikallaan on kyse. Britannia haluaa olla itsenäinen ja ottaa tuntuvasti etäisyyttä EU:hun ja sen sääntöihin, mutta samaan aikaan turvata pääsynsä EU:n isoille markkinoille, Jokela arvioi.

Kyse on hänen mukaansa siitä, että nyt joudutaan pohtimaan, mitä suvereenisuuden käsite nykyajan keskinäisriippuvaisessa maailmassa oikeastaan tarkoittaa.

EU:n huolena on, että aivan sen naapuriin syntyy kilpaileva kauppamahti, joka voi painaa kustannuksia alas polkemalla oikeuksia ja sääntöjä ja samalla kilpailla EU:n markkinoilla EU-maiden yritysten kanssa, jotka joutuvat noudattamaan tiukempia sääntöjä.

Yhteisistä säännöistä sopiminen on aina osa vapaakauppaneuvotteluja, siinä ei ole mitään uutta. Brexit-neuvotteluissa ollaan kuitenkin ainutlaatuisessa tilanteessa. Yleensä pelisäännöistä sovitaan, kun osapuolet haluavat lähentyä toisiaan.

– Sekä Britannia että EU ovat nyt osa samoja vapaita sisämarkkinoita, mutta nyt ne etääntyvät toisistaan. Tämä tekee tilanteen niin vaikeaksi, Jokela sanoo.

Viininviljelijä, viinipelto, Ranska
Ilman vapaakauppasopimusta pienet viininviljelijät kärsisivät, koska heillä ei ole varaa maksaa kalliita testauksia ja muita rajamuodollisuuksia toisin kuin suurilla viinitaloilla. Britanniaan viedään paljon EU-maiden viiniä.Sebastien Nogier / EPA

Britannian eroa kannattaneet poliitikot mainostivat sitä kansalle juuri itsemääräämisoikeuden palauttamisena. Kansa piti ajatuksesta ja äänesti eron puolesta. Nyt kansalle pitäisi myydä ajatus siitä, että Britannia ei täysin saakaan päättää itse omista asioistaan, vaan sen on otettava edelleen huomioon osa Brysselin luomista säännöistä.

Kuka toimii poliisina?

Jos pelisäännöistä päästään sopuun, haasteet eivät lopu siihen. Pitää myös määrittää se, kuka valvoo sääntöjen noudattamista.

Tämä on toinen merkittävä kiistakysymys Britannian ja EU:n välillä.

Niiden välejä hiertää luottamuspula. Tässä on taustalla brittihallituksen lakihanke, joka antaisi Britannialle mahdollisuuden rikkoa EU:n kanssa tänä vuonna voimaan tullutta erosopimusta.

Euroopan unionion tuomioistuin
Euroopan unionin tuomioistuin Luxemburgissa toukokuussa 2017.Julien Warnand / EPA

EU:lle lakihanke näyttäytyy välinpitämättömyytenä yhdessä tehtyä sopimusta kohtaan. Kauppaneuvotteluissa se haluaa varmistaa, että sovittavia sääntöjä varmasti noudatetaan.

– EU haluaisi, että sen omalla tuomioistuimella olisi tässä rooli, mutta Britannia ei suostu sen alaisuuteen, Jokela sanoo.

EU myös haluaa, että sääntöjen rikkomisella on seuraamuksia. Jos niitä ei noudateta, EU haluaa oikeuden rajoittaa brittituotteiden pääsyä sisämarkkinoilleen.

Jonkinlainen yhteistyöelin siis tarvitaan tulkitsemaan sopimusrikkomuksia. Jokela arvioi, että sellainen saatetaan erikseen perustaa osapuolten välille, kuten tehtiin varsinaisen erosopimuksen yhteydessä.

Kalastusoikeudet ovat nousseet koko kiistan vertauskuvaksi

Kiista kalastusoikeuksista on noussut neuvotteluissa kokoaan suuremmaksi.

Asian merkitys EU:n ja Britannian kansantalouden kannalta on häviävän pieni, mutta poliittisesti kysymys on molemmille erittäin arkaluontoinen.

Britanniaa lähellä sijaitseville EU-maille kuten Hollannille ja Ranskalle Britannian aluevedet ovat tärkeää kalastusaluetta. Englannin kanaali on kapea, ja sen alueella on kalastettu ristiin rastiin vuosikymmenten ajan.

Kalastusalus, kalaa
Hollantilaisen TX-1:n seitsenmiehinen miehistö purki Britannian aluevesiltä saamaansa saalista Den Helderin satamassa Hollannissa marraskuussa.Rikhard Husu / Yle

EU haluaakin, että sen kalastajat pääsisivät jatkossakin siirtymäkauden ajaksi Britannian aluevesille harjoittamaan elinkeinoaan.

– EU ymmärtää, että brexit muuttaa nykytilanteen, mutta se haluaa kuitenkin pitkän siirtymäajan, Jokela sanoo.

Britannialle asia on poliittisesti erittäin merkittävä. Brexitin kannattajien yksi ydinlupauksista oli, että Britannian kalavedet kuuluvat jatkossa vain sille itselleen.

Toisaalta Britannia haluaa myydä kalastajiensa saaliita myös EU:n alueelle. Tämä ei onnistu ilman tullimaksuja, jos se ei päästä EU:n kalastajia jatkossakin alueelleen.

Kalastuksesta on tullut neuvotteluiden riippakivi ja tietynlainen symboli. Kumpikaan ei voi antaa asiassa periksi. EU on jopa ilmoittanut, että ilman sopua kalastusoikeuksista minkäänlaista kauppasopimusta ei synny.

Lue tästä jutusta, miten brexit vaikuttaa hollantilaiskalastajiin: Kenelle Pohjanmeren kalat kuuluvat? Britannian EU-ero uhkaa puolta hollantilaisen Cor Vonkin kalansaaliista

Tutkija: Aika on loppumassa kesken

Alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä, ettei kauppasopimusta enää synny. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier kertoi tänään maanantaina jäsenmaille, ettei voi taata sopimukseen pääsemistä.

Britannian pääministeri Boris Johnson puolestaan sanoi, että maa on valmis jatkamaan neuvotteluja niin pitkään kuin tarve on, muttei kuitenkaan yli vuodenvaihteen.

David Frost ja Michel Barnier
Britannian pääneuvottelija David Frost ja EU:n Michel Barnier tapasivat elokuussa Brysselissä. Yves Herman / EPA

EU:n Barnier asetti takarajaksi keskiviikon, sillä torstaina alkaa EU-huippukokous, jossa jäsenmaiden johtajien eli Eurooppa-neuvoston on määrä antaa sopimukselle hyväksyntänsä.

– Teknisesti sopimus vaatii EU:n puolelta vähintään sekä ministerineuvoston että Euroopan parlamentin hyväksynnän. Koska Eurooppa-neuvosto on alusta asti määrittänyt EU:n keskeiset tavoitteet brexit-neuvottelujen suhteen, uskoisin että sopimukselle haetaan myös EU:n johtajien poliittinen hyväksyntä, arvioi Juha Jokela.

Hän jatkaa heti perään, että aikaikkuna sopimuksen asianmukaiselle voimaansaattamiselle näyttää nyt kuitenkin niin tiukalta, että keskustelussa on jo väläytelty sen väliaikaista tai ehdollista soveltamista.

Tämä voisi Jokelan mukaan merkitä sitä, että sopimus, jos sellainen saadaan aikaiseksi, voisi tulla voimaan 1. tammikuuta 2021 ehdollisesti siten, että se pysyy voimassa mikäli se hyväksytään normaaleissa ratifiointiprosesseissa sekä EU:ssa että Britanniassa alkuvuonna.

Mutta entä jos sopimusta ei synny, voidaanko se neuvotella jälkeenpäin?

Jokelan mukaan tämä on mahdollista mutta veisi luultavasti aikaa.

– Jos sopuun ei nyt päästä, vaarana on, että EU:n ja Britannian suhteet heikkenevät. Neuvottelujen kariutuminen voi johtaa toisen osapuolen syyttämiseen, syventää luottamuspulaa ja siten myrkyttää ilmapiiriä. Tällaisessa tilanteessa neuvottelupöytään palaaminen voi osoittautua vaikeaksi, Jokela arvioi.

Lue myös:

Analyysi: Satojen miljardien eurojen edestä autoja, lääkkeitä, lihaa jumittuu – brexit ilman kauppasopimusta uhkaa tuhansia työpaikkoja

Loppurutistus brexitissä alkaa, mutta aika ja luottamus käyvät vähiin – vaarana on jopa Euroopan sisäinen kauppasota

Lue seuraavaksi