1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. betoni

Betonijäte halutaan uusiotuotteeksi – Kierrätystä kannattavat kaikki, mutta valuuko vesistöihin esimerkiksi alumiinia?

Myös luonnonsuojelijat kannattavat betonimurskan kierrättämistä uusiomateriaaliksi, vaikka esimerkiksi betonista valuva alumiini voi tukkia lopulta kalojen kidukset.

betoni
Kaivinkone purkaa tiilirakennusta.
Esimerkiksi purkukohteista syntyy betonijätettä.Roger Källman / Yle

Betonijätettä syntyy vuosittain arviolta kaksi miljoonaa tonnia, josta puolet kiivaasti kasvavalla Uudellamaalla.

Ja johonkin se pitäisi saada sijoitettua.

Koska yhteen kuorma-auton täysperävaunuyhdistelmään mahtuu keskimäärin 50 tonnia betonia, pelkästään Uudellamaalla tuon betonijätemäärän kuljettamiseen paikasta toiseen tarvitaan 20 000 ajoa täysperävaunuyhdistelmällä.

Mutta onko vanhasta rakennuksesta purettava tai valusta ylijäävä betoni jätettä vai ei? Millainen betoni on niin puhdasta, että sitä voi ajaa puistoihin ja peitellä sinne? Entä jos tämä uusiokäyttö säästää lähikalliosi tai soraharjun louhinnalta?

Betonimursketta maa-aineen seassa.
Betonimursketta maa-aineen seassa.Kristiina Lehto / Yle

Sinäkin voit nyt kertoa mielipiteesi kuumiin kysymyksiin, sillä ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksensä uudeksi asetukseksi “milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä”. Mielipiteesi voit kertoa täällä (siirryt toiseen palveluun).

Mielipiteillä on oikeasti merkitystä, muistuttaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jouni Nissinen.

– Tämä on vasta luonnos asetukseksi. Pyrimme entistä enemmän siihen, että ne jo käyttöön otetut materiaalit kiertäisivät yhteiskunnassa, ettei koko ajan pirstottaisi kallioita tai puhkottaisi soraharjuja, Nissinen toteaa.

Pienentää rakentamisen päästöjä

Rakennusteollisuus on odottanut uutta asetusta jo vuosia.

– Jos haluamme ottaa kiertotaloudessa seuraavia askeleita, meidän pitää luoda ympäristö, jossa jätepohjaisista ja neitseellisistä materiaaleista valmistetut tuotteet ovat samassa asemassa markkinoilla. Tämä asetus mahdollistaa sen, ettei lähtömateriaalilla ole enää niin suurta merkitystä, elinkeinojohtaja Juha Laurila Rakennusteollisuus RT:n infratoimialalta sanoo.

Laurilan mukaan uusiokäyttämällä betonimurskeita uuden louhittavan kiviaineksen sijaan voidaan myös pienentää rakentamisen päästöjä. Sen sijaan rakentamisen hintaan asetus ei paljoakaan vaikuttaisi.

Kierrätettyä betonia voisi esityksen tiukoin ehdoin käyttää esimerkiksi talon- ja viherrakentamisessa kiviaineksena.

Betoniin lisätyt kemikaalit arveluttavat luontoväkeä

Myös luonnonsuojelijat kannattavat betonin uudelleenkäyttöä ja neitseellisten luonnonvarojen säästämistä. Mutta.

– Betonissa voi olla haitta-aineita seassa. Tulemme vaatimaan ainakin alumiinin lisäämistä haitta-aineluetteloon, koska sitä voi valua vesistöihin. Se aiheuttaa muun muassa kalojen kiduksissa saostumista, suojelupäällikkö Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta kertoo.

Erilaisia kemikaaleja on voitu sekoittaa betonimassaan esimerkiksi lisäämään pakkasenkestävyyttä tai nopeuttamaan kovettumista.

Asetusluonnoksessa on tiukat raja-arvot esimerkiksi sulfaatille ja lyijylle. Niitä ei ole vetäisty hatusta.

– Raja-arvot perustuvat tutkimustuloksiin ja ovat aika tiukat sen suhteen, minkälaisia pieniä pitoisuuksia haitta-aineita voi olla. Tällä pyritään varmistamaan, että kierrätys on terveydelle ja ympäristölle turvallista, ympäristöministeriön Nissinen sanoo.

Hänen mukaansa merkittävä määrä uusiokäyttöön tulevasta betonista on valmistuksessa syntyvää hukkabetonia eli sisällöltään samaa tavaraa kuin tehtaalta myyntiin lähtevät betonituotteet.

"Vesi on arvokkain luonnonvaramme"

Luonnonsuojeluliitto haluaa kiinnittää tässäkin asetuksessa huomiota vesistöihin, esimerkiksi Terrafamen (entisen Talvivaaran) kaivoksen ongelmien takia. Terrafame joutui ottamaan viime kuussa käyttöön uuden kipsisakka-altaan ilman ympäristölupaa, etteivät vanhat altaat tulvi yli.

– Vesi on Suomen arvokkain luonnonvara. Meillä on ympäristönsuojelulaissa pohjaveden pilaamiskielto, sitä ei ole EU-direktiiveissäkään. Kun näitä asioita luvitetaan, pohjaveteen täytyy kiinnittää huomiota, Veistola sanoo.

Asetusluonnoksessa todetaan, että pohjavesialueella etäisyyden pohjaveden pintaan on oltava pysyvästi vähintään 2 metriä.

– Se on kaikkien meidän etumme, ettei uusia luonnonvaroja ei oteta käyttöön niin paljon kuin nykyinen yhteiskunta vaatii. Näillä raja-arvoilla varmistamaan, että betonin uusiokäyttö on turvallista, ympäristöministeriön Nissinen rauhoittelee.

Rakennusteollisuus: Tämä on eri asia kuin dumppaaminen

Luonnonsuojeluliitto epäilee, että betoni- ja muun rakennusjätettä dumpataan luontoon jo nyt.

– Koska rakennusjätettä tulee Uudellamaallakin paljon, se on iso bisnes. Joissakin hankkeissa on tullut mieleen, onko hankkeiden todellinen tarkoitus ja liiketoimintaidea se, että rakenteisiin saadaan mahdollisimman paljon betonijätettä?

Esimerkkinä luonnonsuojeluliiton Veistola mainitsee Mäntsälään suunnitellun lentokenttähankkeen, jonne saa ympäristöluvan mukaan tuoda muun muassa betonijätettä enimmillään 1,5 metriä kentän pohjalle. Kentän ympäristölupa ei ole vielä lainvoimainen.

Rakennusteollisuuden elinkeinojohtaja Juha Laurila ymmärtää pelot rakennusjätteiden dumpaamisesta, mutta korostaa uuden asetuksen olevan ihan eri asia. Betonijätteen käsittely uusiomateriaaliksi tapahtuisi aina ympäristöluvan vaativassa laitoksessa.

– Pelko liittyy jätteen lainvastaiseen sijoittamiseen. Uuden asetusehdotuksen mukainen jäte käsitellään ympäristöluvan saaneella laitoksella, ja laadunvarmistusjärjestelmää valvoo kolmas osapuoli.

Laurila ei näe riskiä sille, että kallista kiviainesta hukattaisiin metsiin. Hänen mukaansa yli 70 prosenttia betonijätteestä hyödynnetään jo nytkin, mutta jätteenä, ei uusiotuotteena.

Uusi asetus vaatii koulutusta

Asetusehdotuksen mukaan kaikki asiakirjat laadunvarmistuksesta - esimerkiksi havaitut poikkeamat epäpuhtauksissa - on säilytettävä 10 vuotta.

Laurilan mukaan tämä laadunvarmistusjärjestelmä vaatii paljon yritykseltä, joka lähtee muuttamaan betonijätettä uusiotuotteeksi.

– Henkilöstön pätevyyden varmistamista, koulutusta, vastuun jakoa ja toimintamallin tarkistamista, Laurila luettelee haasteita alalle.

Ympäristöministeriön mukaan lajittelun ja laadunvalvonnan merkitystä pitää korostaa jo rakennustyömailla.

– Purkutyömailla pitää tehdä entistä tarkemmat purkukatselmukset, että miten puretaan ja miten materiaalit saadaan mahdollisimman hyvin talteen, ministeriön erityisasiantuntija Jouni Nissinen sanoo.

Lausuntoja “milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä” -asetusluonnokseen voi jättää 8. tammikuuta 2021 saakka. Asetusluonnos perustuu hallitusohjelman kirjaukseen vahvistaa Suomen roolia kiertotaloudessa (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 16. joulukuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Mäntsälään on tulossa uusi lentokenttä – Lähellä asuvat pelkäävät betonijätteen pilaavan pohjavedet, ympäristölupa kuitenkin irtosi

Puusta tuli yllättävä ongelma purkujätteen kierrätyksessä – "Tuhottoman kallista"

Raide-Jokerin kaivuumaat aiotaan kasata väliaikaisesti kunnostetun taimenpuron kupeeseen – asukas: "Pitäjänmäki ei ole kaatopaikka, eikä Mätäjoki ole viemäri"

Lue seuraavaksi