1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tanssin talo

Johanna Nuutinen kuuluu taiteilijajoukkoon, jonka yleisö voi pian kymmenkertaistua – näin hän valmistautuu töihin tulevassa Tanssin talossa

Tanssin talon on määrä valmistua reilun vuoden kuluttua, mutta tanssintekijöitä tuetaan jo nyt suuren näyttämön haltuunottoon.

Tanssin talo
Tanssija ja koreografi Johanna Nuutinen, Kaapelitehdas, 3.12.2020.
Olen tottunut suureen tuotantokoneistoon, enkä pelkää sitä, sanoo koreografi Johanna Nuutinen.Jari Kovalainen / Yle

Tanssin talon rakentaminen on vielä kesken, mutta rakennuksen betoninen runko on jo lakikorkeudessa. Talon pitäisi avata ovensa Helsingin Kaapelitehtaalla keväällä 2022. Silloin avautuu myös uudisrakennuksen suuri näyttämö, Erkko-sali. Sen katsomo vetää 700 henkeä eli saman verran kuin Kansallisteatterin suuri näyttämö.

Koreografi Johanna Nuutinen on yksi viidestä taiteilijasta tai ryhmästä, joka on päässyt jatkoon Tanssin talon Sparks-nimellä kulkevassa hankkeessa. Sen tarkoituksena on tukea kotimaisia koreografeja suurelle näyttämölle suunnitellun teoksen kehittämisessä, sillä vain harvalla suomalaiskoreografilla on kokemusta suuren näyttämön vaateista.

Tähän asti koreografit ovat tehneet teoksiaan pääasiassa uuden tanssin keskus Zodiakin 70-paikkaiselle näyttämölle Helsingissä. Muutos on valtava.

Nuutinen ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Hän pääsi tekemään viime vuonna Länsi-Australian baletille (West Australian Ballet) teoksensa X-it. Teos esitettiin suuressa amfiteatterissa, johon mahtuu 600 ihmistä. Etäisyydet olivat mittavat katsomon ja näyttämön välissä.

– Tila-ajattelu lähtee jo teoksen äänimaailmasta. Mietin kokonaisuutta katsojan näkökulmasta. Ja sitä, miten saisimme koko tilan hyödynnettyä, Nuutinen sanoo.

Havainnekuva Tanssin talosta
Tanssin talon pitäisi avata ovensa keväällä 2022. Havainnekuva.JKMM Arkkitehdit Oy & Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy

“En pelkää suurta tuotantokoneistoa”

Johanna Nuutinen on noussut viime vuosina yhdeksi lupaavimmista suomalaisista koreografeista. Hän on entinen Kansallisbaletin tanssija, joka sai kansainvälistä huomiota tanssielokuvalla Me – Story of a Performance (2013). Sen lisäksi hän on saanut kiitosta nykytanssisoolosta Hatched (2014).

Nuutisen kehitteillä oleva teos on “sen verran suuri prosessi”, että Tanssin talon Sparks-hanke sopii koreografin mielestä erinomaisesti teoksen kehittämiseen. Nuutinen haluaa, että esimerkiksi äänimaailma soi lopullisessa teoksessa suuressa tilassa lähellä katsojaa.

– Teoksessa on sellaisia teknisiä elementtejä, joita haluamme kehittää pitkäjänteisesti, Nuutinen toteaa.

Sen enempää hän ei teoksesta paljasta. Suuren näyttämön haasteet ovat joka tapauksessa edessä.

– Etäisyydet ovat Erkko-salissa suuremmat. Tila on korkeampi ja näyttämöaukko sekä tanssiala suurempi. Totta kai meidän täytyy miettiä myös sitä, miten teos aukeaa yleisölle, koska haluamme saavuttaa nämä 700 katsojaa per ilta, Nuutinen luettelee.

Hän kehuu Sparks-hankkeeseen liittyneitä seminaareja, joissa tanssin kansainväliset asiantuntijat ovat keskustelleet suomalaisten tekijöiden kanssa suureen näyttämöön liittyvistä haasteista.

Nuutinen uskoo, että ura Kansallisbaletissa on auttanut häntä ymmärtämään suuren näyttämön vaatimuksia.

– Olen tottunut suureen tuotantokoneistoon, enkä pelkää sitä.

Nuutinen ja neljä muuta “semifinalistia” pääsevät ensi kesänä kolmen viikon residenssijaksolle hiomaan työryhmänsä kanssa teoksiaan. Residenssiin liittyy myös taloudellista tukea.

– Sellainen on harvinaista Suomessa sekä kansainvälisesti, Nuutinen toteaa.

Sparks-hanketta rahoittaa Tanssin talon lisäksi Suomen kulttuurirahasto.

Tanssija ja koreografi Johanna Nuutinen, Kaapelitehdas, 3.12.2020.
Johanna Nuutinen uskoo, että ura Kansallisbaletissa on auttanut häntä ymmärtämään suuren näyttämön vaatimuksia.Jari Kovalainen / Yle

“Tulossa vahvoja taiteellisia ääniä”

Tanssin talon ohjelmistopäällikkö Mikael Aaltonen muistuttaa, että Suomessa on kokonaisia tanssintekijöiden sukupolvia, jotka eivät ole juuri päässeet kokeilemaan siipiään suurilla näyttämöillä.

Se on ollut mahdollista silloin tällöin Kansallisbaletissa sekä Helsingin kaupunginteatterissa, jossa talon tanssiryhmä (Helsinki Dance Company) esiintyi takavuosina myös isolla näyttämöllä.

– Nyt on eletty vähän toisenlaista aikaa. Suurin osa tuotannoista on ollut mittakaavaltaan pieniä tai keskisuuria. Siksi Tanssin talon suuri näyttämö on varmasti monessa mielessä haaste, Aaltonen sanoo.

Hän muistuttaa, että suuri näyttämö on haaste myös tanssin rahoitusjärjestelmälle, jossa on totuttu tukemaan pääasiassa pienten näyttämöiden teoksia.

Suurelle näyttämölle tähtäävään Sparks-hankkeeseen tuli alunperin lähes 40 ehdotusta. Ensimmäiseen vaiheeseen valittiin kahdeksan taiteilijaa tai ryhmää.

– Niissä kaikissa oli valtavasti taiteellista potentiaalia, Aaltonen summaa.

Parhaillaan käynnissä olevaan vaiheeseen pääsi viisi, ja niistä putoaa seuraavalla kierroksella vielä kaksi ehdotusta pois.

– Ja miten sitten päädymmekin kolmeen toteutettavaan teokseen, näen, että siellä on tulossa vahvoja taiteellisia ääniä suurelle näyttämölle, Aaltonen toteaa.

Tanssin talon pienempi näyttämö, Pannuhalli, on jo tuttu sali monelle suomalaiselle koreografille. Sen 230-paikkainen näyttämö sijaitsee Kaapelitehtaan historiallisissa tiloissa. Myös sen teosten tukemiseen on perustettu Sparks-hanke.

Uuden tanssin keskus Zodiakin toiminnanjohtaja Ari Tenhula, Kaapelitehdas, 3.12.2020.
Uuden tanssin keskuksen Zodiakin toiminnanjohtaja Ari Tenhula toivoo, että Tanssin talon suuri näyttämö toimii suomalaisten taiteilijoiden ponnahduslautana maailmalle.Jari Kovalainen / Yle

“Suomalaisia tanssintekijöitä ei tunneta Euroopassa”

Tanssin talon suuren näyttämön valmistumista odotetaan myös uuden tanssin keskuksessa Zodiakissa, joka sekin toimii Kaapelitehtaalla. Zodiak on Suomen merkittävin freelancer-tanssitaiteilijoiden työllistäjä.

Keskuksen toiminnanjohtaja Ari Tenhula näkee Tanssin talon suuren näyttämön “aikamoisena mahdollisuutena” Zodiakin taiteilijoille, mutta sillä on myös laajempi merkitys suomalaiselle nykytanssille. Tenhula uskoo, että Tanssin talon suuri näyttämö voi toimia ponnahduslautana suomalaisten tanssitaiteilijoiden kansainväliselle menestykselle.

– Pystymme sen ansiosta lähestymään kansainvälisiä festivaaleja ja tuotantotahoja ja saamaan suomalaisia taiteilijoita mukaan sellaisiin tuotantoympäristöihin, joihin ei aiemmin ollut mahdollisuutta.

– Suomalaisilla taiteilijoilla on Euroopassa iso ongelma. Heitä ei tunneta, Tenhula sanoo.

Zodiak on jo mukana laajassa eurooppalaisten tanssifestivaalien ja - instituutioiden yhteistyöprojektissa, jota johdetaan Berliinistä. Siellä lankoja pitää käsissään Tanz im August -tanssifestivaalin suomalainen taiteellinen johtaja Virve Sutinen. Toinen Zodiakille tärkeä verkosto toimii Pohjoismaissa.

Zodiak on tanssin tuotantotalo, ja siksi se on ottanut toiminnassaan huomioon myös Tanssin talon suuren näyttämön. Zodiak on perustanut uuden tuotantomallin, joka tähtää suuren näyttämön haltuunottoon.

Tenhula uskoo, että Suomessa on taiteilijoita, joilla on mielikuvitusta ja rohkeutta sanoa “aikalaistaiteella“ jotain isolla näyttämöllä.

– Mutta meillä ei välttämättä ole sitä perinnettä, että ihmiset olisivat tottuneita tekemään isommille näyttämöille, Tenhula toteaa.

Tanssija ja koreografi Johanna Nuutinen, Kaapelitehdas, 3.12.2020.
Johanna Nuutinen on noussut viime vuosina yhdeksi lupaavimmista suomalaisista koreografeista. Jari Kovalainen / Yle
Lue seuraavaksi