Merenkurkku on yhä ahvenen tärkeimpiä kalastusalueita, mutta saalismäärät laskevat – kannan turvaamiseksi tarvitaan kunnostuksia ja kutualueiden suojaamista

Luken mukaan ahvenen tilanne on huolestuttava eikä siihen ole yhtä syytä. Matkailuyrittäjäkin tuntee kalastusalueen muuttuneen.

Ahven
Merenkurkun ahvenkannasta on huolissaan myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Lari Veneranta. Paikallisia toimia kannan puolesta tarvitaan. Fladat ja kluuvit ovat ahvenelle tärkeitä kutupaikkoja.

Jukka Viita-aho pyörittää Mustasaaren Björköbyssä luontomatkailutilaansa. Kalassa hän käy päivittäin. Haastattelua edeltävänä päivänä verkkoon oli tarttunut kymmenkunta ahventa ja iso hauki.

– Yleensä aina on ahvenia, vakuuttaa Viita-aho.

Ahven – raitapaita – viihtyy matalassa ja lämpimässä vedessä, ja sille kelpaavat ruuaksi planktonin lisäksi niin meren pienet äyriäiset kuin pikkukalatkin.

Merenkurkun saariston matalat vedet ovat siis ahvenelle mieluisa ympäristö.

Ahvenen saalismäärät vähentyneet

Ahven on Vaasan ja Mustasaaren edustan merkittävimpiä saaliskaloja. Se on sitä harrastuskalastuksen näkökulmasta ja varsinkin kaupallisessa kalastuksessa.

Muutama vuosi sitten Merenkurkun osuus koko kaupallisesta kalastuksesta ahvenissa oli yli 20 prosenttia. Viime vuonna osuus laski selvästi, ja se oli 15 prosenttia.

Ahvensaaliit ovat vähentyneet huippuvuosista. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle

Saalismäärissä huippuvuosi oli 2014, jolloin ahventa nousi enimmillään 164 tonnia. Sen jälkeen määrät ovat laskeneet niin, että viime vuonna saalismäärä oli enää 106 tonnia.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Lari Veneranta on tilanteesta huolissaan.

– Saaliiden osalta kehitys näyttää tällä alueella huolestuttavalta. Ahvenet liikkuvat alle kymmenen kilometrin etäisyydellä kutualueeltaan, ja siten paikallisilla toimilla voidaan vaikuttaa kantojen tilaan.

Kuluvan vuoden saalismäärästä koko Merenkurkun alueella saadaan tietoa myöhemmin, kun tilastot valmistuvat.

Ahvenen määrään vaikuttaa moni asia

Ahven on noussut kaupallisessa kalastuksessa siian ohi. Vuoden 2010 jälkeen siitä on maksettu suhteessa saaliiseen paremmin kuin siiasta, joten sitä kalastetaankin enemmän.

Saalismäärien vähenemiseen ei ole yhtä syytä, vaan osuutensa on normaalilla vuosivaihtelulla, merimetsoilla ja rantojen ruoppaamisellakin.

– Esimerkiksi merimetsojen määrä on noussut viime vuosina paljon, ja sillä on pitkällä aikavälillä vaikutuksensa kalastettavaan saaliiseen varsinkin pesintöjen vaikutusalueella.

Venerannan mukaan Merenkurkussa tärkeitä ahvenen lisääntymisalueita ovat jokisuut ja suuret sisälahdet ja fladat ja kluuvit eli sulkeutuneet merenlahdet.

– Monesti fladoja ja varsinkin maankohoamisen myötä muodostumassa olevia fladoja on avattu ruoppaamalla, ja siten edellytykset poikastuotannolle ovat heikentyneet, kertoo Veneranta.

Viita-aho on saanut verkoilla ihan mukavasti ahventa tänä vuonna. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle

Luonnonvarakeskuksen tekemissä Merenkurkun ahventutkimuksissa peräänkuulutetaankin nimenomaan paikallisia kunnostuksia ja ahvenen kutuajan suojaamista.

Vielä jäljellä olevat fladat ja kluuvit pitäisi pyrkiä pitämään toimivina kutualueina. Tärkeää on, että ahvenet pääsevät kutupaikalle ja sieltä pois. Myös kalastamista kutuajan lähellä kutupaikoilla ja aivan niiden edustalla pitäisi välttää.

"Paikallistuntemusta ja seikkailumieltä"

Meribjörkön isäntä Jukka Viita-aho käytännössä työskentelee keskellä parhainta ahvenaluetta. Kovin dramaattista ahvenmäärän vähennystä hän ei ole omilla kalastusreissuillaan huomannut. Mutta muita muutoksia kylläkin.

Jukka Viita-aho kalastelee omaan käyttöön. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle

– [Ahventen] kokoluokka on ehkä vähän pienentynyt, ja ahventen paikat vaihtelevat oikeastaan joka vuosi. Vaatii paikallistuntemusta ja seikkailumieltä, että löytää kalaparvia. Ja kyllä ympäristö on muuttunut. Tuulet ovat koventuneet ja avovesikausi on pidentynyt eli jäätä ei ole enää niin pitkään, miettii Viita-aho.

Viita-aho pyytää ahventa jigaamalla, lippauistinta heittämällä sekä toisinaan katiskalla ja verkoilla.

Ahven on monen suomalaisen suosikkikala eikä Viita-aho tee siinä poikkeusta.

– Ahven on meidän maukkain kala , hymyilee Viita-aho.

Aiheesta voi keskustella 18.12.2020 kello 23:een asti.