1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sote-uudistus

Kalliiksi moitittu sote-esitys loppusuoralla, ministeri Kiuru: "Tämä aamu ei voisi enää alkaa paremmin"

Hyvinvointialueille on tarkoitus valita edustajat vaaleissa alkuvuodesta 2022.

sote-uudistus
Maria Ohisalo, Krista Kiuru ja Sirpa Paatero hallituksen sote-esityksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Sisäministeri Maria Ohisalo, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja kuntaministeri Sirpa Paatero esittelivät hallituksen sote-uudistusta tiistaina. Tallenteen tilaisuudesta voit katsoa kuvaa klikkaamalla.

Toistakymmentä vuotta erilaisiin karikkoihin juuttunut sote-esitys on taas loppusuoralla. Mikäli sote-uudistus toteutuu, sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueen ja Helsingin vastuulle.

Uudet alueet aloittaisivat vuoden 2023 alussa. Niille valittaisiin edustajat vaaleissa vuoden 2022 alkupuolella.

Hallitus antoi 1 600-sivuisen sote-esityksensä tiistaiaamuna eduskunnalle ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa. Lakiesitystä esitteli perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

– Tämä aamu ei voisi alkaa paremmin. Uudistus siirtyy nyt eduskunnan viisaille hartioille, Kiuru sanoi.

Tallenteen tiedotustilaisuudesta voit katsoa jutun pääkuvaa klikkaamalla.

  • Soteuudistuksessa rahoitus tulee pääsääntöisesti valtiolta, mutta rahaa kerätään myös asiakasmaksuista.
  • Lähes 80 prosenttia hyvinvointialueiden tarvitsemasta rahoituksesta riippuu siitä, miten sairaita ja vanhoja ihmisiä alueella asuu. Vain 15 prosenttia riippuu siitä, miten paljon asukkaita alueella on.
  • Maakuntaveroa vasta valmistellaan.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksessa päävastuu järjestämisestä on julkisella puolella, mutta palveluja voidaan hankkia myös yksityisiltä toimijoilta. Tätä kutsutaan monituottajamalliksi. Suurta muutosta nykyiseen ei siis ole tulossa.

– Palveluseteliä voidaan yhä käyttää, vaikka julkisuudessa on muuta väitetty, Kiuru sanoo.

Hallitus aikoo kuitenkin mitätöidä ja irtisanoa suuria ulkoistamisia. Tästä esimerkki on esimerkisi Kemissä Länsi-Pohja, jossa terveyspalvelut on siirretty kokonaan terveysyritys Mehiläiselle. Ratkaisu on mieleen etenkin vasemmistoliitolle.

– Julkisella terveydenhoidon rahoituksella ei pidä kasvattaa monikansallisten yritysten voittoja, vaan huolehtia suomalaisten peruspalvelujen laadusta ja niiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, sanoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Rahaa siirtyy kunnilta 20 miljardia euroa

Uudistus koskisi myös suurta määrää henkilökuntaa. Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyisi liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä.

Uudistus on myös valtava varojen siirto. Kunnista siirtyy hyvinvointialueille lähes 20 miljardia euroa. Ensi vaiheessa hyvinvointialueilla ei ole kuitenkaan verotusoikeutta.

Valtio ohjaa uudistusta strategisesti. Tämä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö kävisivät hyvinvointialueiden kanssa vuosittaiset neuvottelut. Yksityiskohtiin niissä ei puututa.

Hallitus on sopinut selvittävänsä myös sitä, otetaanko Suomessa käyttöön maakuntavero. Työ on vielä kesken.

Uudistuksen yksi tarkoitus on myös hillitä kustannuksia, mutta alkuvaiheessa kulut voivat jopa kasvaa.

– Sellaista jarrua, jolla kustannuksiin tulisi leikkuri, ei ole. Se on meidän yhteinen päätös. Keinot tulevaisuuden kustannusten hillitsemiseen alkuvuosien jälkeen tulevat siitä, että enintään 80 prosenttia kuluista korvataan. Lisärahoitus on kuitenkin poikkeus, jos jonkun alueen palvelut eivät toteudu, totesi kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.).

Hyvinvointialueet vai maakunnat?

Keskustaa soteministeriryhmässä edustava puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää selvänä, että uudistus ei tule kerralla valmiiksi. Keskustalle tärkeintä on, että palvelut säilyvät lähellä ihmistä ja monituottajamalli säilyy.

Hallituksessa SDP on käyttänyt uusista alueista nimeä hyvinvointialue, keskusta on pitänyt kiinni maakunnista.

– Hyvinvointialueiden nimi voidaan myöhemmin muuttaa maakunniksi, Kaikkonen totesi.

Kiistaa on aiheuttanut myös se, tuleeko rahoitusmallista liian kallis etenkin isoille kaupungeille. Varsinkin Helsinki on kokenut joutuvansa maksajan asemaan.

Arvostelua on tullut myös oppositiolta. Esimerkiksi kokoomus sanoi lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun), että “kustannusten kasvun hillitsemiseksi tarvitaan selkeämpiä keinoja kuin mitä esityksessä onnistutaan antamaan”.

Kulut ovat herättäneet huolta

Ylen haastattelema terveystaloustieteilija taas on sitä mieltä, että uudistus saattaa jopa jarruttaa kustannuksia. Joka tapauksessa uudistukselle on tulossa seitsemän vuoden siirtymäaika.

Soten rahoitus aiheuttanut soraääniä myös hallituksen sisällä. Erityisesti esitys on hermostuttanut RKP:tä.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on julkistalouden kustannusten kasvun hillitseminen. Käytännössä muutoskustannukset ovat niin suuria, että esitys heikentää uudistus julkisen talouden tasapainoa 2020-luvulla, jonka jälkeen on tarkoitus, että kustannukset kääntyvät laskuun.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kävi läpi pelastustoimen uudistamista. Järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille ja rahoitus siirtyy valtiolle. Uudistuksen tarkoitus on vahvistaa valtion ohjausta.

Eduskunta käy lähetekeskustelun sote-uudistuksesta 14. joulukuuta.

Asiasta voi keskustella keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue seuraavaksi