Hyppää sisältöön

Francis Ford Coppola saapui Suomeen – Kummisetä-elokuvien ohjaaja Ylen haastattelussa: "Hyvään elämään tarvitaan onnistumisia ja epäonnistumisia"

81-vuotias elokuvaohjaaja kertoo Ylen haastattelussa, miksi hän haluaa tavata suomalaisia elokuvaopiskelijoita myös korona-aikana.

Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola henkilökuvassa tyhjässä elokuvateatterissa.
Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola on juuri saanut valmiiksi Kummisetä 3:n uuden version. Hän kertoo Ylen haastattelussa, mitä Kummisetä-elokuvat ovat hänen uralleen merkinneet.

Francis Ford Coppola saapuu Kino Reginaan aamutuimaan. Elokuvasaliin pienin askelin astuva kumara vanhus on kaukana siitä mediaa hallinneesta karhumaisesta hahmosta, jonka parhaat elokuvat ovat syntyneet kaaoksen keskellä.

Hän on pienempi kuin ennen, ja muutenkin selvästi vanhempi. Kasvomaskin yläpuolella hänen silmänsä ovat kuitenkin älykkäät, tarkat ja eloisat.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri Helsingin keskustakirjasto Oodissa on tyhjä. Teatteri on suljettu koronapandemian vuoksi loppuvuodeksi, eikä paikalla ole kuin muutama välttämätön henkilö.

– Korona tappaa ensi vuoden, Coppola toteaa. Hän kokee pandemiasta seuraavan kuitenkin jotain hyvääkin.

– Ihmiset puhuvat vähemmän siitä, paljonko ansaitsevat ja enemmän siitä, miten heidän perheensä ja ystävänsä voivat. Ehkä pandemia opettaa meille, että ystävyys on vaurautta tärkeämpää.

Coppolan Suomen-vierailu kestää tämän viikon. Hän opettaa Aalto-yliopiston elokuva- ja lavastustaiteen opiskelijoita. Lauantaina ohjaajalegenda vastaa yleisön kysymyksiin yleisötilaisuudessa, jonka Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI järjestää etäyhteydellä.

Mutta mikä toi hänet Suomeen keskellä pandemiaa?

Lapsenlapsen kanssa Lapissa

Ikävät uutiset ensin: Francis Ford Coppola ei ole tekemässä uutta elokuvaansa Suomessa. Hänen oli kyllä tarkoitus tavata tiistaina suomalaisia näyttelijöitä, mutta sekin tapaaminen peruttiin koronan takia. Coppola sanoo tulleensa Suomeen muista syistä.

– En matkusta saadakseni ideoita elokuviin. Luen siitä syystä, ohjaaja sanoo.

Coppola kertoo olleensa Suomessa jo vajaan viikon. Hän on viettänyt edelliset viisi päivää Lapissa lapsenlapsensa kanssa. Kyseessä on hänen ensimmäinen matkansa sen jälkeen, kun hän kutsui koko perheensä turvaan Napa Valleyn kotiinsa Pohjois-Kaliforniassa.

– Matkustaessani otan usein jonkun lapsenlapsistani mukaan voidakseni seikkailla heidän kanssaan. Poikani tytär oli lukenut jäähotellista ja halusi nähdä sen. Arvelin, että hän rakastaisi Lappia.

Lapista ohjaajalla on muistoja jo kahden vuosikymmenen takaa. Hän vieraili vuonna 2002 Sodankylän elokuvajuhlilla. Festivaalin isoja puheenaiheita olivat Coppolan 1970-luvun jättimenestykset ja yhteistyö Marlon Brandon kanssa.

Tällä kertaa hänen mielessään on Kummisetä osa III (1990). Hän on leikannut parjatusta elokuvasta uuden version, jonka on tarkoitus päättää trilogia ryhdikkäästi.

Kummisetä osa III (1990) keräsi kritiikkiä muun muassa ohjaajan tyttären Sofia Coppolan roolisuorituksesta. Francis Ford Coppola on myöhemmin sanonut surreensa sitä, miten hänen lapsensa joutui kärsimään hänen epäonnistumisestaan. Kuva: Paramount Pictures

Hyvä elämä

Kummisetä-trilogian, Ilmestyskirja Nytin ja Keskustelun (The Conversation) ohjaajan ura alkoi 1960-luvun alussa vaatimattomissa olosuhteissa. Kengännauhabudjetilla tehtyjen elokuvien mestari Roger Corman palkkasi Coppolan suoraan elokuvakoulusta tuotantoihinsa.

Tulevan mestariohjaajan ensimmäinen työtehtävä oli leikata uusiksi neuvostoliittolainen tieteiselokuva Nebo zovyot (1959), jonka dialogista hän ei ymmärtänyt sanaakaan. Useiden muutosten ja itse kuvattujen lisäysten jälkeen syntyi kokonaan uusi elokuva Battle Beyond the Sun (1962).

Kyvystä järjestellä elokuvien sisältöä uuteen uskoon olisi Coppolalle arvaamatonta hyötyä hänen myöhemmissä projekteissaan.

Nuoren Coppolan tie vei pian Cormanin hoteista töihin Warner Bros. -elokuvastudiolle. Hänen 1970-lukunsa oli sanalla sanoen uskomaton. Hänen neljä tuolla vuosikymmenellä ohjaamaansa elokuvaa (Kummisetä, 1972, Kummisetä osa 2, 1974, Keskustelu, 1974ja Ilmestyskirja Nyt, 1979) voittivat yhteensä 11 Oscar-palkintoa. Ensimmäisen palkintonsa hän sai jo vuonna 1970 elokuvan Panssarikenraali Patton (1970) käsikirjoituksesta.

Ainoa tuon ajan elokuvista, joka jäi vaille Oscaria, oli Keskustelu. Se on Coppolan oma suosikki hänen koko tuotannostaan.

– Kun toisinaan tapaan elokuvaohjaajia, jotka sanovat päätyneensä alalle minun teosteni takia, se on minulle suurin mahdollinen ilonaihe. Koska myös minä tein niin. Minua inspiroivat Stanley Kubrickin ja John Frankenheimerin elokuvat sekä Tennessee Williamsin draamat. Tein Keskustelun, koska olin niin inspiroitunut Michelangelo Antonionin elokuvista ja halusin tehdä jotakin niiden kaltaista.

Coppola yhdisti elokuvissaan 1970-luvulle tyypillisen Hollywood-kerronnan uudistamisen ja riippumattoman elokuvan eetoksen Kummisedän kaltaisiin suurtuotantoihin. Hän otti paljon riskejä ja koki vastoinkäymisiä, joita on dokumentoitu muun muassa lukuisissa Kummisetä-elokuvien tuotannosta kertovissa tarinoissa sekä Ilmestyskirja Nytin kuvausten kaaoksen tallentaneessa Pimeyden sydämet (1991) -dokumenttielokuvassa.

– Minulla on ollut hyvä elämä. Siinä on ollut menestyksiä ja epäonnistumisia. Kumpiakin tarvitaan hyvään elämään, jotta elämästä voi oppia, Coppola sanoo.

Piste Kummisetä-trilogialle

Kummisetä osa III (1990) -elokuvan päätöskohtauksessa Michael Corleone (Al Pacino) syleilee ammuttua tytärtään Maryä (Sofia Coppola). Kuva: Paramount Pictures

"Juuri kun luulin päässeeni ulos, he vetivät minut takaisin."

Yksi Kummisetä-elokuvien tunnetuimmista sitaateista sopii hyvin Coppolan työskentelyyn kyseisen trilogian parissa. Hän kieltäytyi aluksi kaikista trilogian osista. Silti hän on palannut sen pariin yhä uudestaan, viimeksi tänä vuonna.

– Minun ei ollut tarkoitus tehdä kolmea Kummisetä-elokuvaa, tai edes kahta. Tarina oli tragedia eikä mikään Zorro tai muu seikkailutarina. Mutta kun minua pyydettiin tekemään kolmas osa, olin tilanteessa, jossa tarvitsin rahaa, Coppola sanoo.

Kolmannella Kummisetä-elokuvalla on huono maine. Kaikkiaan 16 vuotta toisen osan jälkeen tehty elokuva kalpenee pahasti edeltäjiensä rinnalla. Lehdistössä elokuva sai myös myönteistä huomiota, mutta paikoin se teilattiin täysin. Jälkikäteen sitä on muistettu huonona lopetuksena erinomaiselle saagalle.

– Tunne oli kuin olisi kolme lasta ja joku sanoisi, että ensimmäinen ja toinen heistä ovat mahtavia mutta kolmas on vain ok, Coppola sanoo nyt.

Vertaus on osuva siksikin, että Kummisetä osa III:ssa näyttelee Coppolan kolmas lapsi. Ohjaajan tuolloin 18-vuotias tytär Sofia Coppola sai lehdistöltä armottomimman kritiikin. Hän voitti roolisuorituksestaan kaksi huonoille elokuville annettavaa Razzie-pilapalkintoa. Tuoreessa New York Timesin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Coppola sanoo hänelle tarkoitetun luodin osuneen hänen tyttäreensä, niin kuin Michael Corleonen tyttärelle käy itse elokuvassa.

Täydet 30 vuotta myöhemmin Coppola on palannut Kummisetä osa III:n pariin. Hän on leikannut elokuvan uudestaan. Sillä on myös uusi nimi, Mario Puzo's The Godfather Coda: The Death of Michael Corleone.

Suomessa suoraan suoratoistopalveluihin tuleva uusi versio on häkellyttävä näyte elokuvien leikkaamisen taiasta. Elokuvan alkua ja loppua muuttamalla sekä pienillä sieltä täältä tehdyillä viilauksilla Kummisetä osa III:sta on hiottu kelvollinen jälkinäytös kahden ensimmäisen elokuvan teemoille.

– Mielestäni uusi versio on paljon selkeämpi. Yleisö ymmärtää paremmin, mistä elokuvassa on kyse. Tarvitsin aikaa poissa elokuvan luota. Sitä tehdessä oli kiire ja paineita. Nyt saatoin katsoa sitä panikoimatta.

Suurin nautinto

Myös osa Coppolan arvostetummista elokuvista on päätynyt uudestaan leikkauspöydälle. Ennen uusinta Kummisetä-versiota hän leikkasi Cotton Clubin (1984) versioksi, joka on hänen mukaansa paljon parempi. Viime vuonna ilmestyi myös jo kertaalleen uusiksi leikatun Ilmestyskirja Nytin "viimeinen versio" Final Cut -nimellä_._

Ilmestyskirja Nyt (1979) -elokuva sai jälleen uuden version viime vuonna. Coppolan mukaan jälkiliitteellä "Final Cut" julkaistu versio on nimen mukaisesti viimeinen versio. Kuva: Zoetrope / United Artists / Kobal / Shutterstock / All Over Press

Coppola sanoo, että käytäntö on tuttu muista taiteista.

– Maalarit ja kirjailijat palaavat teoksiinsa koko ajan. Elokuvantekijät tekevät niin harvemmin, koska he eivät omista elokuviaan. Minä omistan osan niistä ja olen siksi pystynyt niihin palaamaan, ohjaaja sanoo.

Ohjaajan urasta puhuttaessa esille nousevat aina 1970-luvun jättimenestykset ja vähemmän sen jälkeen tullut ailahteleva aika. Pakkomielteisesti omilla rahoilla loppuun viety Ilmestyskirja Nyt otti jo koville, mutta sen jälkeen tehty ja huonosti menestynyt musikaali Suoraan sydämestä (1981) vei Coppolan todellisiin talousvaikeuksiin.

Hänen 1980- ja 1990-lukujen tuotantonsa on vaihdellut Kummisetä osa III:n ja Bram Stokerin Draculan (1992) kaltaisista myyntimenestyksistä sellaisiin elokuviin kuin Jack (1996), jossa Robin Williams esittää aikuiselta näyttävää kymmenvuotiasta poikaa ja jossa lapset yllyttävät Bill Cosbyn yrittämään säilöä pieruansa purkkiin.

Coppola näkee uransa eri tavalla.

– En ole koskaan tehnyt kahta samanlaista elokuvaa. Siirryin klassisesta Kummisedästä villiin Ilmestyskirjaan ja siitä teatterilliseen Suoraan sydämestä ja surrealistiseen Jackiin. Olen aina vaihtanut tyyliä voidakseni oppia jotakin uutta.

Näinä päivinä Coppola sanoo lukevansa ja kirjoittavansa paljon. Hän kirjoittaa yhä jo vuosikymmeniä tekeillä ollutta suurelokuvaansa Megalopolis, jossa arkkitehti yrittää rakentaa New Yorkin uudestaan suuren tuhon jälkeen. Viime vuonna kerrottiin, että Hollywood-tähti Jude Law on kiinnitetty elokuvahankkeeseen.

– Enimmäkseen kirjoitan, mitä ajattelen. Luen myös paljon. Iloitsen kaikkein suurimmasta nautinnosta, joka on oppiminen.

Elämän siltaa ylittämässä

Elokuvaopiskelijat ovat olleet lähellä Coppolan sydäntä jo vuosia. Viime vuonna hän sivuutti Bolognan elokuvajuhlilla haastattelemaan tulleiden elokuvaoppineiden kysymykset, koska halusi mieluummin vastata yleisössä oleville elokuvaopiskelijoille. Asenne sopii hyvin ohjaajalle, joka oli ensimmäinen Hollywoodin niin kutsutussa elokuvakouluohjaajien sukupolvessa.

Coppola sanoo, ettei hän niinkään aio opettaa Aalto-yliopiston opiskelijoita.

– Näen asian niin, että he ja minä olemme yhtä lailla opiskelijoita. Elokuva on vasta 120 vuoden ikäinen taidemuoto. Kaikki sen parissa työskentelevät ovat opiskelijoita.

Mutta on Coppolalla tietenkin paljon annettavaa. Hänen elokuvansa ovat jättäneet lähtemättömän jäljen miljoonien ihmisten elämään ja populaarikulttuuriin. Esimerkiksi aiemmin tässä jutussa mainittu Kummisetä osa III:n lentävä lause on elänyt omaa elämäänsä muun muassa_The Sopranos_ -tv-sarjassa, jossa Silvio Dante esittelee Pacino-imitaatiotaan muille gangstereille.

Ohjaaja kertoo havahtuneensa menestyksensä merkitykseen vähän myöhässä.

– Olin varma, että ensimmäinen Kummisetä olisi floppi. Koko elokuvan tekemisen ajan studio oli tyytymätön siihen. Arvelin tarvitsevani rahaa ja päädyin kirjoittamaan käsikirjoitusta. Olin sen parissa, kun vaimoni soitti ja kerti, että ihmiset jonottavat päästäkseen katsomaan elokuvaani. Se oli ainoa välitön menestykseni, enkä ollut paikalla.

Kuva: Petteri Bülow / Yle

Francis Ford Coppolan ura on ollut vuoristorata, jollaisen vain harva elokuvaohjaaja on kokenut. Taaksepäin katsoessaan hän summaa sen tärkeimmän opetuksen.

– Kulje omaa tietäsi. Elämän sillan voi ylittää vain kerran. On valtavasti ihmisiä, jotka tekevät saman kuin muutkin. On vain yritettävä kulkea oma tiensä.