1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Valko-Venäjä

Valko-Venäjän tilanne on ajautunut umpikujaan – Asiantuntijat vastaavat, mitä seuraavaksi on odotettavissa

Lukašenka pysyy vallassa Venäjän tuella, joka näyttää rakoilevan.

Valko-Venäjä
Kaksi mielenosoittajaa.
Aljaksandr Lukašenkaa vastustavia mielenosoittajia marraskuun lopulla Minskissä.STR / EPA

MoskovaTasan neljä kuukautta sitten maailmalle levisivät kuvat Valko-Venäjän kansannoususta, kun ihmiset lähtivät vaalipäivän iltana kaduille vastustamaan vilpillisiä presidentinvaaleja.

Protestit jatkuvat edelleen, mutta ne eivät ole kammenneet itsevaltaista Aljaksandr Lukašenkaa pois vallasta. Lukašenkan aseman on turvannut Valko-Venäjän kanssa löyhässä valtioliitossa olevan Venäjän johdon tuki.

Keskiviikkona on kulunut tasan neljä kuukautta siitä, kun Valko-Venäjällä käytiin presidentinvaalit. Tämän jälkeen kansa lähti kaduille vastustamaan vilpillisiä vaaleja ja maata itsevaltaisesti johtavaa Aljaksandr Lukashenkaa. Kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen on seurannut Moskovasta käsin Valko-Venäjän tilannetta.

Yle kysyi kolmelta asiantuntijalta vastauksia siihen, miten he näkevät umpikujaan ajautuneen tilanteen kehittyvän.

1. Kuinka kauan protestit jatkuvat?

Mielenosoitusten väkimäärät ovat vähentyneet syksyn mittaan.

Aiemmin pääkaupunki Minskin keskustassa nähtiin jopa 200 000 ihmisten suurmielenosoituksia, mutta nyt Lukašenkan vastustajat ovat hajaantuneet pienempiin protesteihin kaupungin laidoilla. Näiden niin kutsuttujen naapurustoprotestien osallistujamäärät lasketaan tuhansissa.

Lue tästä, kuinka mielenosoittajat ovat muuttaneet taktiikkaansa protestiensa suhteen.

Valkovenäläinen tutkija Artjom Šraibman nimeää tärkeimmäksi syyksi mielenosoitusten laantumiseen turvallisuusviranomaisten kovat toimet kansalaisia kohtaan.

Kaikki eivät ole valmiita ottamaan sitä riskiä, jota mielenosoituksiin osallistuminen vaatii. Protestit tulevat silti jatkumaan, mutta pienempinä.

Tutkija Artjom Šraibman

Ihmisoikeusjärjestö Vjasnan mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli 30 000 mielenosoittajaa on pidätetty tai otettu kiinni opposition keväällä alkaneista vaalikampanjoista alkaen. Viiden ihmisen kerrotaan kuolleen (siirryt toiseen palveluun)turvallisuusviranomaisten rajuihin otteisiin vaalipäivästä alkaneiden protestien jälkeen.

– Vaikka monet vastustavat nykyhallintoa, kaikki eivät ole valmiita ottamaan sitä riskiä, jota mielenosoituksiin osallistuminen vaatii. Protestit tulevat silti jatkumaan, mutta pienempinä, Šraibman arvioi Ylelle puhelimessa.

Šraibman työskentelee Minskissä moskovalaiselle Carnegie-ajatushautomolle.

2. Kuinka suuri osa valkovenäläisistä tukee protestiliikettä, entä Lukašenkaa?

Valkovenäläisten suhtautumisesta protesteihin on vaikea saada tarkkaa kuvaa, sillä maassa ei voi tehdä riippumattomasti laajoja mielipidetutkimuksia.

Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä valkovenäläinen tutkija Ryhor Nižnikau sanoo, että kansa on jakautunut kolmeen osaan. Hän arvioi, että enintään 20–30 prosenttia kansasta tukee nykyhallintoa, kun taas vajaa 40 prosenttia valkovenäläisistä pitää Lukašenkan hallintoa laittomana.

– Loput ovat heitä, jotka eivät pidä Lukašenkasta, mutta eivät myöskään halua horjuttaa maan tilannetta, Nižnikau sanoo Helsingistä puhelimitse Ylelle.

Poliisi ottaa kiinni mielenosoittajaa.
Poliisi ottaa kiinni mielenosoittajaa Minskissä joulukuussa.STR / EPA

Suurin piirtein samalla tavalla tilannetta kuvaa brittiläisen Chatham House -ajatushautomon lokakuussa Valko-Venäjällä suorittama internet-kysely (siirryt toiseen palveluun).

Nižnikau näkeekin, että Valko-Venäjällä ollaan pattitilanteessa. Lukašenkan hallinto ei pysty tukahduttamaan väkivallalla protesteja, mutta toisaalta protestiliikkeellä ei ole tarpeeksi voimaa, jotta se pystyisi horjuttamaan Lukašenkan asemaa.

3. Mikä ratkaisee Valko-Venäjän pattitilanteen?

Venäjän rooli on ratkaiseva siinä, miten Valko-Venäjän tapahtumat kehittyvät jatkossa.

Kreml tulee pikkuhiljaa kasvattamaan painostustaan Valko-Venäjää kohtaan, jotta Lukašenka lähtisi.

politiikan kommentaattori Dmitri Drize

Presidentti Vladimir Putin kiirehti heti presidentinvaalien jälkeen tunnustamaan Lukašenkan voiton. Venäjä on jatkanut maan hallinnon julkista tukemista ja myöntänyt maalle 1,5 miljardin dollarin suuruisen lainan.

Venäläisen Kommersant FM -radiokanavan politiikan kommentaattori Dmitri Drize näkee kuitenkin Kremlin tuen Lukašenkaa kohtaan rakoilevan.

Sergei Lavrov and Aljaksandr Lukašenka
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapasi Aljaksandr Lukašenkan Minskissä marraskuun lopulla.Valery Sharifulin/All Over Press

Hänen mukaansa ulkoministeri Sergei Lavrov käyttäytyi kylmäkiskoisesti toissa viikon Minskin vierailullaan. Lisäksi Putin antoi ymmärtää, että Lukašenkan tulisi muuttaa käytöstään, kun he kohtasivat maiden sotilasliiton videokokouksessa viime viikolla.

– Moskova tukee Lukašenkaa estääkseen lännen vaikutusvallan kasvun, mutta tuki käy koko ajan vaikeammaksi. Kreml tulee pikkuhiljaa kasvattamaan painostustaan Valko-Venäjää kohtaan, jotta Lukašenka lähtisi, Drize arvioi Ylelle puhelimessa.

Drizen mukaan Venäjä ei voi katsoa tilannetta sivusta liian pitkään, sillä mitä kauemmin tilanne Valko-Venäjän sisällä jatkuu ratkaisemattomana, sitä vaikeampi Kremlin on istuttaa maan johtoon Venäjään myötämielisesti suhtautuva johtaja.

Marraskuussa julkaistu kysely (siirryt toiseen palveluun) näyttää, että Lukašenkaa vastustavan kansanosan suhtautuminen Venäjään on hieman viilentynyt. Syynä nähdään Kremlin tuki Lukašenkalle.

4. Mikä on Euroopan unionin rooli Valko-Venäjällä?

Euroopan unioni on tuominnut väkivallan mielenosoittajia kohtaan ja määrännyt kymmenille valkovenäläisille pakotteita. Myös Lukašenka liitettiin myöhemmin pakotelistalle.

Lännelle on tärkeintä, että Valko-Venäjällä säilyy vakaus, vaikka sen hintana olisi maan demokraattinen tulevaisuus.

Tutkija Ryhor Nižnikau

Tutkija Ryhor Nižnikau pitää EU:n toimia Valko-Venäjää kohtaan hyvin vähäisinä.

– EU pelkää Moskovan reaktiota, eikä siksi ole valmis toimimaan aktiivisesti. Lännelle on tärkeintä, että Valko-Venäjällä säilyy vakaus, vaikka sen hintana olisi maan demokraattinen tulevaisuus, Nižnikau sanoo.

Sekä Valko-Venäjän että Venäjän johto on useaan otteeseen syyttänyt länttä niiden sisäisiin asioihin puuttumisesta demokratian ajamisen varjolla.

Svjatlana Tsihanouskaja
Opposition presidenttiehdokkaana ollut Svjatlana Tsihanouskaja esiintymässä Riiassa.Toms Kalnins / EPA

5. Mikä on seuraava taitekohta Valko-Venäjällä?

Lukašenka on esittänyt perustuslakiuudistusta ratkaisuksi mielenosoittajien vaatimuksiin. Hän on luvannut, että sitä ryhdyttäisiin valmistelemaan heti vuodenvaihteen jälkeen.

Lukašenka on puhunut aiemminkin halustaan uudistaa Valko-Venäjän perustuslakia, mutta syksyllä hän nosti asian uudelleen esille. Siitä lähtien myös Venäjän johto on pitänyt uudistusta esillä.

Marraskuun lopulla Lukašenka sanoi maansa uutistoimistolle, ettei hän aio jatkaa presidenttinä uuden perustuslain aikana.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ryhor Nižnikau pitää Lukašenkan ilmoitusta ajan pelaamisena ja Moskovaan suunnattuna vakuutteluna. Hän ei usko Lukašenkan olevan todellisuudessa valmis luopumaan vallasta vapaaehtoisesti.

Myös Carnegie-keskuksen tutkija Artjom Šraibman on skeptinen perustuslakiuudistusta kohtaan. Hän kuitenkin uskoo sen olevan seuraava taitekohta, joka voi muuttaa paikalleen jumittunutta tilannetta.

– Toteutuessaan perustuslakiuudistuksen yhteydessä pidettävä kansanäänestys olisi seuraava ajankohta, jolloin voi odottaa jännitteitä ja protestien kiihtymistä, Šraibman sanoo.

Kaikki Ylen haastattelemat kolme asiantuntijaa ovat sitä mieltä, että 26 vuotta Valko-Venäjää johtaneen Lukašenkan väistyminen maan johdosta on enää ajan kysymys. Arviot siitä, kauanko siihen voisi mennä, vaihtelevat joistakin kuukausista pariin kolmeen vuoteen.

Lue lisää aiheesta:

Yle tapasi Valko-Venäjältä paenneen oppositiojohtaja Tsihanouskajan Liettuassa: "Taistelu kotimaassa jatkuu ilman minuakin"

Kirjeenvaihtajan analyysi: Kiduttaminen ja harhainen sovinismi ajoivat Lukašenkan nurkkaan – valta riippuu nyt turvallisuusjoukkojen tuesta

Lue seuraavaksi