1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. desinfiointiaineet

Desinfiointiaineita myydään entistä enemmän, mutta mitä se tekee ympäristölle? Kemikaalien vaikutus voi olla arvaamaton, sanoo tutkija

Desinfiointiaineet voivat aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi vesistöille ja kaloille.

Siivousyritykset käyttävät korona-aikana desinfiointiaineita aiempaa enemmän. Solin Riia Korhonen työskentelee muun muassa hotelleissa. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Korona-aikana likaa torjutaan poikkeuksellisen reippaasti, mutta tutkijoita mietityttää, millaisia vaikutuksia sillä voi olla ympäristölle.

Puhdistusaineet voivat aiheuttaa päästöjä veteen, ilmaan ja maaperään. Bakteerien torjunta-aineet kertyvät ympäristöön ja jopa vedeneläviin, kuten kaloihin, kertoo Itä-Suomen yliopiston ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen.

– Ne voivat häiritä kalojen hormonitoimintaa ja haitata niiden kasvua, kehitystä ja lisääntymistä.

Desinfiointiaineiden myynti jopa moninkertaistui

Siivousyritykset ja pesuainevalmistajat kertovat, että etenkin desinfiointiaineita on käytetty tänä vuonna entistä enemmän.

– Desinfiointiaineiden käyttö on hieman kasvanut, koska on jouduttu tekemään enemmän kosketuspintojen ja wc-tilojen desinfiointia sekä koronasiivousta, kertoo Sol-siivouspalveluiden Kuopion palvelujohtaja Lia-Maria Ihatsu.

Koronasiivous lisää desinfioinnin tarvetta, sanoo Sol-siivouspalvelujen Kuopion palvelujohtaja Lia-Maria Ihatsu. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Myös desinfiointiaineiden myynti kasvoi moninkertaisesti etenkin maalis-huhtikuussa, sanoo pesuainevalmistaja Innokemin toimitusjohtaja Juha Karppanen.

Pesuainevalmistaja Kiilto kertoo, että sekä ammattisiivoukseen että kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden myynti on kasvanut merkittävästi. Kiilto toteutti syys-marraskuussa myös kuluttajatutkimuksen, jonka vastaajista puolet kertoi siivonneensa kotiaan aiempaa enemmän tai tehokkaammin.

"Iso kysymys on kemikaalicocktail"

Pesuaineet päätyvät usein jäteveteen ja sieltä puhdistamoihin, joissa kemikaalit hajoavat. Kaikki kemikaalit eivät kuitenkaan hajoa puhdistuksessa, ja osa niistä kertyy vesistöihin ja eliöihin.

Vielä ei kuitenkaan tiedetä, näkyvätkö korona-aikana käytetyt kemikaalit tulevaisuudessa Suomen luonnossa, sanoo ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen.

– Valitettavasti niitä ei ole kovin tyhjentävästi edes tutkittu. Tehoaineiden kirjo pesuaineissa on sen verran laaja, että yksittäisiä kemikaaleja on vaikea nostaa esille. Iso kysymys tässä on kemikaalicocktail, ja kuinka se lisää kaiken kaikkiaan kemikaalien aiheuttamaa ympäristöpainetta, sanoo Kukkonen.

Itä-Suomen yliopiston ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Tilannetta helpottaa se, että puhdistusaineista tehdään koko ajan ympäristöystävällisempiä. Nykyajan pesuaineet sisältävät vähemmän myrkyllisiä ainesosia kuin ennen ja hajoavat nopeammin.

Suurin ongelma piilee desinfiointiaineissa: koska niiden tarkoitus on tappaa mikrobeja ja bakteereja, ne ovat väkisinkin vahingollisia myös luonnon eliöille.

Kukkonen sanookin, että desinfiointiaineita ei kannattaisi käyttää liian usein.

– Siinä tapetaan myös meille hyödylliset bakteerit pinnoilta ja vaikkapa iholta ja mahdollisesti jätetään ne kestävimmät bakteerit jäljelle. Siitä voi tulla myöhemmin ongelmia.

Myös pesuainevalmistaja Kiilto kertoo, että sekä ammattisiivoukseen että kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden myynti on kasvanut merkittävästi. Kiilto toteutti syys-marraskuussa myös kuluttajatutkimuksen, jonka vastaajista puolet kertoi siivonneensa kotiaan aiempaa enemmän tai tehokkaammin.

Oletko siivonnut ahkerammin korona-aikana? Voit keskustella aiheesta 9.12. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Suomessa tehoputsataan ahkerasti paikkoja, joissa on ollut korona-altistuksia – desinfioinnista ei kuitenkaan välttämättä ole hyötyä

Ensin kiharabuumi, sitten käsihygienia – pikkukunnan tehdas on jo menekin kolmannella aallonharjalla, kun saippua käy kaupaksi ennätystahtiin

Kasvomaskeja heitetään vessanpönttöön ja luontoon – maskien käyttö yleistyy, mutta samalla syntyi ympäristöongelma