1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentokentät

Mäntsälään on tulossa uusi lentokenttä – Lähellä asuvat pelkäävät betonijätteen pilaavan pohjavedet, ympäristölupa kuitenkin irtosi

Paikalliset asukkaat eivät halua joutua Etelä-Suomen kaatopaikaksi. Yrittäjien mukaan kenttä tuo Mäntsälään miljoonia euroja vuosittain.

lentokentät
Mäntsälään suunnitellaan uutta lentokenttää
Mäntsälään suunnitellaan uutta lentokenttää

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi keskiviikkona Mäntsälään suunnitellulle lentopaikalle ympäristöluvan (siirryt toiseen palveluun), vaikka kahden liikemiehen Mäntsälä Aero -hanke (siirryt toiseen palveluun) lähti liikkeelle kolmisen vuotta sitten yllätyksenä kaikille viranomaisille. Lähellä asuvat vastustavat hanketta.

Vilkkaasti liikennöidyn kantatien 25 varteen Mäntsälän Hirvihaaraan näyttää nyt kuitenkin tulevan uusi lentopaikka yleisilmailuun eli esimerkiksi pienkoneharrastajille. Sinne tulee myös helikoptereille laskupaikka. Sinne suunnitellaan muutakin toimintaa, esimerkiksi isoja rock-konsertteja.

Viime maanantaina hyväksyttyyn uuteen Uudenmaan maakuntakaavaa (siirryt toiseen palveluun)n ei ole merkitty muita lentokenttiä tai -paikkoja kuin Helsinki-Vantaa. Maakuntakaavassa lentokentän alue on merkitty ensisijaisesti maa- ja metsätalouden käyttöön.

Alueella ei ole myöskään kunnan yleiskaavaa, ja sitä on ryhdytty Mäntsälässä nyt laatimaan (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi kantatie 25:lle ei ole vielä suunniteltu minkäänlaista liittymää kentälle.

Ympäristöluvalla saa tuoda betonijätettä

Ympäristöluvan mukaan alueen kalliota saa louhia sekä perustaa sinne kivi- ja betonimurskaamon. Alueelle saa tuoda betoni- ja tiilijätettä sekä pilaantumatonta ylijäämämaata maarakentamiseen. Jätevedet saa myös johtaa ojaan.

Kiitotien pituus on kuitenkin vain 833 metriä, ei yli kilometrin, kuten alkuperäisissä suunnitelmissa oli yhtenä vaihtoehtona.

Lisäksi toiminnan saa aloittaa vasta, kun päätös on lainvoimainen. Vastustajilla on nyt 30 vuorokautta aikaa valittaa ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudesta päätösten saaminen kestää vähintään kuukausia.

Asukas: "Kun pohjavedet pilaantuneet, on myöhäistä"

Paikalliset asukkaat ovat vastustaneet hanketta. Elise Järvisen mukaan he eivät halua joutua koko Etelä-Suomen kaatopaikaksi. Alueella asuvilla on omat kaivot, ei kunnan vesijohtoverkostoa.

– Jos rakennusjäte olisi puhdasta, Helsingin kaupunki voisi käyttää sen merenrantojensa lujittamiseen. Betonijätteet sisältävät kemikaaleja, ja tälle valtavalle alueelle on tulossa betonikakku, josta on syytä olla huolissaan ennen kuin meillä on pilaantuneet pohjavedet, Elise Järvinen sanoo.

Kenttähankkeen takana olevat liikemiehet Janne Kuulasvuo ja Eero Kiiskinen suostuivat haastatteluun vain sähköpostilla.

Yrittäjät kirjoittivat sähköpostissaan, että "muutamat kymmenet valittavat hankkeesta, vaikka asuvat lentokieltoalueeksi merkityllä alueella ja ylempänä kuin kentän vedenvalunta. He ovat levittäneet hankkeesta virheellistä ja suorastaan valheellista tietoa” .

Väärää tietoa vai asioihin perehtymistä?

Yrittäjien mukaan “ihmiset haluavat kierrätysmateriaalia”. Sähköpostivastaus jatkuu näin: “Yhtään lehtijuttua et arkistosta löydä 25 vuoden ajalta, missä betoni olisi saastuttanut juomavesiä ja jokia”.

Elise Järvinen ei ole vielä ehtinyt perehtyä ympäristöluvan ehtoihin – päätös on 167-sivuinen – eikä osaa sanoa, valittavatko hanketta vastustavat hallinto-oikeuteen.

– Sekin maksaa.

Maksua ei peritä, kun hallinto-oikeus muuttaa päätöksen valittajan eduksi, kertoo Oikeus.fi-sivusto (siirryt toiseen palveluun).

Elise Järvisen mukaan vain harvalla asukkaalla on aikaa paneutua monen sentin paksuiseen nippuun papereita tästä hankkeesta.

– En ole tosiaan ehtinyt vielä lukea päätöstä, kun olen tehnyt töitä.

Betonia saa kasata korkeintaan 1,5 metriä

Ympäristöluvan mukaan betonimursketta saa käyttää enintään 1,5 metriä paksuna kerroksena kiitorata- ja muulla asfaltoidulla ja asfaltoimattomilla alueilla enintään 0,5 metriä.

Järvinen kuitenkin sanoo, että pitää ajatella kymmeniä vuosia eteenpäin, miten virtaamat muuttuvat, kun kovasti rakennetaan, louhitaan ja tuodaan betonia.

Avin myöntämässä ympäristöluvassa onkin paljon tarkkoja ehtoja. Esimerkiksi hyödynnettävän betonijätteen läpi suodattuvat sade- ja lumen sulamiesvedet eivät saa kulkeutua pohjaveteen ja pohjamaa on varustettava vesien keräämis- johtamisjärjestelmällä. Lisäksi alueelle on rakennettava vesien laskeutus- ja viivästysallas sekä louhinnan ja murskauksen väliaikaiset altaat.

Uudenmaan ely-keskus totesi ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä (siirryt toiseen palveluun), että “ei voida varmuudella arvioida, onko hankkeessa kyse jätteen hyödyntämisestä vai kaatopaikkatoiminnasta”. Lisäksi ely-keskus huomautti, että “jos hankkeessa on kyse kaatopaikkatoiminnasta, jonka jälkikäytöksi on suunniteltu lentokenttää, rakenteiden tulee täyttää kaatopaikka-asetuksen vaatimukset”.

Uudellamaalla on kasvava tarve maa- ja betonijätteiden kaatopaikoille, totesi ely-keskus lisäksi.

Metsäautotielle tuotu jo betonimursketta

Kentän tieltä on hakattu 49 hehtaaria metsää. Sinne on jo rakennettu metsäautotie, jonka perustuksiin on tuotu luvallisesti ns. Mara-asetuksen (siirryt toiseen palveluun) turvin betoni- ja tiilimurskaa. Joukossa näkyy myös sallittua isompia betonipaloja ja betoniraudoitusta.

Yrittäjien sähköpostivastauksen mukaan "ne mahtuvat nykyisen asetuksen sallimiin laatupoikkeamiin".

Keväällä 2018 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pysäytti alueella luvattoman kallion louhinnan. Tuolloin toinen yrittäjistä kertoi Ylelle kasvattavansa energiapajua, jos ei saa lupaa lentokentälle.

Luonnonsuojeluliitto: "Merirosvoyrittäjyyttä"

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan luonnolle tärkeä ekologinen käytävä pirstoutui jo avohakkuussa.

– Lentokenttähankkeessa on merirosvoyrittäjyyden piirteitä. Metsälaki on siis näin heikko, ettei se pysty turvaamaan maakuntakaavassa viheryhteydellä merkittyjä metsiä, toteaa Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola.

Hänen mielestään hanke on paljastanut muitakin aukkoja lainsäädännössä, kun viranomaiset tulevat nyt näin jälkijunassa.

Luontoväki ja asukkaat ovat huolissaan myös läheisestä Mustametsän Natura-alueesta sekä Mustijoesta, jonka lohikantaa on elvytetty (siirryt toiseen palveluun).

Ympäristöluvan mukaan Natura-alueeseen rajoittuvalla lentopaikka-alueelle on pystytettävä riittävän leveä suojavyöhyke, joka pitää metsittää.

Kuuma peruna kuntapäättäjille vaaleissa

Lentopaikasta ja teossa olevasta yleiskaavasta laajemmin on tulossa Mäntsälässä yksi ensi kevään kuntavaalien teemoista.

Hankkeen lobbaus kuntapäättäjille on jo täydessä vauhdissa.

Näin yrittäjät sähköpostissaan Ylelle: “Kun 100 kilometrin säteellä asuu 2 miljonaa ihmistä, tämä on keskeinen paikka onnistuneille tapahtumille. Valmistuessaan kenttä voi tuoda Mäntsälän talousalueen yrittäjille useita miljoonia euroja vuosittain ja kunnalle verotuloja. Tapahtumat voivat parhaimmillaan työllistää satoja nuoria ja työttömiä.”

Ympäristöluvan mukaan lentopaikalta saa nousta ilmaan tai laskeutua 12 000 kertaa vuodessa. Lisäksi sitä saa käyttää helikopteritoimintaan.

Lue seuraavaksi