1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruoka-apu

10 euroa tilillä, tuhansien laskut odottamassa – suojavaruste- ja lisäruokahankinnat ovat vieneet monen ruoka-apujärjestön talouden kriittiselle rajalle

Toimintaa pyöritetään paikoin jaksamisen rajoilla, ilmenee Ruoka-apu.fi:n tuoreesta tilannekatsauksesta.

ruoka-apu
Andreaskyrkan ruokajono.
Koronavirus on aiheuttanut ruoka-apuyhdistyksille yllättäviä lisäkustannuksia. Arkistokuva Andreaskyrkan ruoka-apujaosta Helsingistä lokakuun lopulta.Jorge Gonzalez / Yle

Vaasan ruoka-apuyhdistyksen pankkitilillä oli joulukuun alussa rahaa 10 euron verran. Tuhansien eurojen lasku odotti maksamista.

Kuukaudessa 8000 ruokakassia vähävaraisille jakavan yhdistyksen toiminta oli tyssätä siihen. Samalla ruoka-avun varassa elävät perheet uhkasivat jäädä ilman kassejaan.

Yhdistyksen puheenjohtajan John Åsvikin hätähuuto kuultiin, ja nyt puhelimeen vastaa helpottunut ja yllättynyt mies:

– Juuri tarkistin, ja tilin saldo on yli 60 000 euroa.

Lahjoittajat pelastivat yhdityksen kassakriisistä tällä kertaa. Hätiin tuli lahjoituksineen yli 200 yksityishenkilöä sekä kolmisenkymmentä yritystä.

– Toimintamme on turvattu vuodeksi eteenpäin ellei mitään yllättävää satu eli esimerkiksi auto hajoa, sanoo Åsvik.

Korona toi kustannuksia

Syynä yhdistyksen kassakriisiin oli korona. Ruuan jakelukustannukset ovat lisääntyneet huimasti viime kevään jälkeen.

Ruoka-apu.fi:n projektipäällikkö Reetta Nick toteaa, että moni ruoka-aputoimija tuskaileekin nyt tiukentuneen talouden kanssa.

– Monenlaisia yllättäviä, budjetoimattomia kuluja on tullut, summaa Nick.

Ruoka-avun tuoreessa tilannekatsauksessa päällimmäiseksi ongelmaksi nousevat toiminnan taloudellisen järjestämisen edellytykset. Suojavarustehankinnat ja lisäruuan ostaminen ovat vieneet monen järjestön talouden kriittiselle rajalle.

– Ruoka-aputoiminnan kestokyky on uhattuna, summataan tilannetta Ruoka-apu.fi:n tiedotteessa.

Tilannekartoitus perustuu tietoihin, jotka on saatu 41 eri kokoiselta ruoka-aputoimijalta ympäri Suomen. Ruoka-apu.fi on valtakunnallinen palvelusivusto, joka yhdistää ruoka-avun tarvitsijat ja järjestäjät.

Reetta Nickin mukaan korona aiheuttaa lisäkustannuksia ruuan jakeluun monin tavoin.

– Suojavarusteiden hankinnan lisäksi on siivousta pitänyt tehostaa. Jakelu halutaan hoitaa mahdollisimman turvallisesti.

Jakelua on jouduttu myös porrastamaan, ja siitäkin on tullut kuluja. Kuljetuskustannukset ovat lisääntyneet, kun hävikkiruokaa on pitänyt kerätä laajemmalta alueelta.

Moni ruoka-aputoimija on kertonut hävikkiruoan määrän vähentyneen. Samaan aikaan asiakkaiden määrä on lisääntynyt.

Valtakunnallinen selvitys (siirryt toiseen palveluun) poikkeusajan vaikutuksista ruoka-aputoimintaan osoittaa, että korona moninkertaisti ruoka-avun tarpeen jo viime keväänä.

Esimerkiksi Vaasan ruoka-avussa kasvu on ollut huimaa ja jatkunut tänä syksynä. Huhtikuussa yhdistys jakoi 3000 ruokakassia, tänä syksynä on joka kuukausi jaettu 8000 kassia.

Vaasan ruoka-apuyhdistys pakkaa ruokaa kasseihin, kuvassa pakattu kassillinen valmisaterioita ja leikkeleitä.
Vaasan ruoka-avussa öisäkuluja on tullut muun muassa muovikasseista, joihin hävikkiruoka pakataan valmiiksi.Sebastian Björklund / Yle

50 000 muovikassia

Vaasan ruoka-apuyhdistyksessä eniten ovat lisääntyneet pakkauskustannukset. Pakkausmateriaalia on kulunut paljon enemmän kuin ennen.

Yhdistys kerää ja jakaa kauppojen hävikkiruokaa. Se saa ylijäämäruokaa jaettavaksi myös esimerkiksi kouluista ja Vaasan keskussairaalasta. Laitosruoka tulee isoissa pakkauksissa ja se pitää jakelua varten pakata pienemmiksi annoksiksi.

Lisäksi ruuat on pitänyt koronan takia pussittaa, kun aikaisemmin asiakkaat keräsivät ruokaa pöydiltä omiin kasseihinsa. Åsvik laskee, että muovikasseja on kulunut korona-aikana jo 50 000.

– Puhutaan tuhansien eurojen lisälaskuista. Ennen korona-aikaa meillä meni kuukaudessa pakkausmateriaaleihin 500 - 600 euroa, nyt 3000 euroa tai ylikin.

Yhdistys pyörittää toimintaa noin 100 vapaaehtoisen voimin. Heidän maskien ja muiden koronan edellyttämien suojavarusteiden hankinta on niin ikään ollut yhdistykselle iso kulu, johon ei osattu mitenkään varautua.

Avustukset supistuvat

Yhdistyksille, jotka normaalistikin elävät kädestä suuhun, yllättävät kulut voivat olla toiminnan jatkumisen kannalta kohtalokkaita.

– Juuri nyt tulevaisuutta leimaa epävarmuus, toteaa projektipäällikkö Reetta Nick.

Epävarmuutta tuo sekä Veikkaus Oy:n hiipuva rahanjako että heikentynyt kuntatalous. Vekkauksen rahoja ohjautuu järjestötoimintaan STEA-avustusten (siirryt toiseen palveluun) kautta ja kunnat puolestaan avustavat suoraa monia ruoka-apuyhdistyksiä.

– Moni toimija ei vielä tiedä, tuleeko ensi vuodeksi avustusta. Lisäksi monen avustukset ovat supistumassa huolimatta asiakasmäärien kasvusta.

Yhdistysten oma varainhankinta on sekin korona-aikana haastavaa. Esimerkiksi perinteisiä lipaskeräyksiä ei ole päästy järjestämään.

Vaasan ruoka-avun toiminnan kivijalka on tänä vuonna ollut 25 000 euron avustus valtiolta. Sen yhdistys on saanut Samarian kautta (siirryt toiseen palveluun) niinsanotuista eduskunnan joululahjarahoista.

Myös Vaasan kaupunki tukee ruoka-apua merkittävästi.

– Kaupungilta emme saa rahallista tukea, mutta olemme saaneet käyttöön tilat ja kaupunki vastaa myös kiinteistökuluista kuten jätehuoltokuluista. Se on suuri apu. Kaupungilta saimme myös käyttöömme auton, selvittää puheenjohtaja John Åsvik.

John Åsvik.
John Åsvik sanoo, että koronavuosi on ollut monella tavalla haastava ruoka-apuyhdistykselle.Anna Ruda / Yle

Haavoittuvaa toimintaa

Kulunut vuosi on osoittanut, kuinka helposti haavoittuvaa ruoka-aputoiminta on.

Vaasassa ruokakassien jakaminen jouduttiin keväällä jo hetkeksi keskeyttämään, kun yhdistyksen voimat eivät riittäneet enää pyörittämään toimintaa.

Korona hankaloitti ruoan jakamista. Lisäksi yhdistyksen vapaaehtoisista iso osa kuului ikänsä puolesta koronan riskiryhmään ja he joutuivat vetäytymään toiminnasta pois. Keväällä toiminta käynnistyi kuitenkin nopeasti uudestaan, kun kaupunki tuli avuksi ja mukaan ilmoittautui nuorempia vapaaehtoisia.

– On tyypillistä, että ruoka-aputoiminnassa on mukana paljon yli 70-vuotiaita ja heidän poissaolonsa on kuormittanut korona-aikana yhdistyksiä, toteaa projektipäällikkö Reetta Nick.

John Åsvik iloitsee siitä, että ensi vuoden toiminta on turvattu lahjoitusten ansiosta. Samalla on tullut selväksi, että ruoka-avun jakamista pidetään tärkeänä ja arvokkaana tehtävänä.

– Tämä on samalla kiitos meidän vapaaehtoisillemme, Åsvik sanoo.

Åsvik huomauttaa kuitenkin, että toiminnan rahoitus on nytkin turvattu vain yhdeksi vuodeksi. Sen jälkeen tilanne on taas uusi eikä huoli lopu.

Reetta Nick toteaa, että ruoka-aputoimijat ovat aiheellisesti huolissaan toimintansa jatkumisesta ja jaksamisestaan ennakoimattoman tulevaisuuden, muuttuvien olosuhteiden ja lisääntyvien asiakasmäärien paineissa.

– Mikäli toiminnan resursointia ei saada turvattua, on hyvin mahdollista, että edellytyksiä ruoka-avun järjestämiseen riittävällä tasolla ei enää tulevaisuudessa ole.

Aiheesta voi keskustella 12.12.20 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi