Hyppää sisältöön

Öljylämmityksestä luopuminen määräajassa on kunnille kova haaste – syrjässä oleva ja tarpeettomaksi koettu kiinteistö ei juuri innosta remontoimaan

Suomen kuntien rakennuksista öljyllä lämpiää vielä tuhansia. Öljystä pitäisi siirtyä kestävämpiin lämmitysmuotoihin vuoteen 2024 mennessä.

Lohtajalla koulun öljylämmityshuone on vielä kovassa käytössä. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Hallitusohjelmassa on tavoite, jonka mukaan fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä.

Julkisen sektorin toivotaan näyttävän esimerkkiä siirtymisestä kestävämpään lämmitysmuotoon jo vuoteen 2024 mennessä.

Suurimmissa pohjalaiskunnissa eli Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa öljylämmitteisiä rakennuksia on vielä useita. Kuntaliitossa kuntien haasteet tavoitteen saavuttamisessa tunnistetaan.

Kokkolassa tukihaku tulossa pohdintaan

Kokkolassa on öljylämmitys neljässätoista palvelutuotannon kiinteistössä. Näistä puolet on kouluja, lisäksi vanhainkoti ja vanhoja teknisiä rakennuksia.

Kouluja sijaitsee entisten liitoskuntien alueella Ullavassa, Lohtajalla ja Kälviällä. Ullavassa öljy on lisälämmityksenä kovilla pakkasilla.

Esimerkiksi Lohtajan taajamassa on paloasemalla, entisellä kunnantalolla ja koululla vielä öljylämmitys.

Lohtajan paloasema lämpenee öljyllä. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Kokkolan kaupunki ei ole asettanut tavoitteita öljylämmityksestä luopumiseksi määräaikaan mennessä, mutta luontaista vähentymistä on tapahtunut kiinteistöjen myynnin myötä. Tänä vuonna on myyty Rödsön ja Vitsarin koulut.

Ensi vuoden puolella tarkastellaan kiinteistöjen lämmitysasioita ja mahdollista valtion tuen hakemista. Kokkolassa LVIA-insinööri Anssi Loukko on jo tehnyt laskelmia asian käsittelyä varten.

– Tavoite on erittäin kova siinä mielessä, että on neljätoista kohdetta eivätkä kohteet ole kovinkaan pieniä. Tavoite tuntuu aika mahdottomalta, kuvailee Loukko..

Öljylämmitysjärjestelmän vesilinjasto Lohtajan koululla Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Kuntaliitossa tunnistetaan vaikeudet

Suomen Kuntaliitossa pidetään öljylämmityksestä luopumisen tavoitetta haastavana. Energia-asiantuntija Vesa Peltolan mukaan siihen tuskin päästään kaikkialla vuoteen 2024 mennessä.

– Ongelma on se, ettei kiinteistön arvo taajamien ulkopuolella nouse suhteessa lämmitysremontin kustannuksiin.

Jos kiinteistöä pidetään vähän tarpeettomana, ei siihen hevillä investoida lämmitysmielessäkään.

Yksi keino vähentää kuntien öljylämmityskiinteistöjä on myydä ne. Syrjässä sijaitsevissa kohteissa sekin saattaa olla vaikeaa.

Lohtajan vanha kunnatalolla käytetään lämmitykseen öljyä. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

– Jos ostaja löytyy, mutta jatkaa öljylämmitystä, ei kokonaistilanne siitä parane, toteaa Peltola.

Suomen Kuntaliitosta arvioidaan, että koko maassa kuntien ja kuntayhtymien rakennuksista on vielä 3 000 – 5 000 öljylämmitteisiä. Näissä on muun muassa kouluja, päiväkoteja, toimistorakennuksia ja paloasemia.

Porkkanaa tarjolla

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa kunnille haettavaksi tukea fossiilisesta öljylämmityksestä luopumiseksi. Sen avulla on tarkoitus nopeuttaa suunniteltua muutosta. Vaatimuksena on, että öljylämmityksestä luovutaan kohteessa kokonaan. Avustusta voi saada jopa neljänneksen hyväksytyistä kustannuksista.

ARAn mukaan kyselyjä tuen hakemisesta on tullut, mutta hakemuksia vasta vähän.

Seinäjoella suunnitelmat pitkälle valmiina

Seinäjoen kaupungilla on tarkoitus siirtyä käyttämään kaukolämpöverkon ulkopuolella olevissa kohteissa uusiutuvaa energiaa. Kaupungilla suunnitelmat ovat isännöintipäällikkö Jouni Tiisijärven mukaan selvillä.

– Seitsemälle palvelurakenteessa pysyvälle öljylämmityskohteelle aiotaan hakea ARAn avustusta lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi.

Viisi öljylämmityskohdetta on poistumassa Seinäjoen kaupungin palvelurakenteesta lähitulevaisuudessa muun muassa purkamisen tai myynnin takia.

Vaasalla muutamia haasteita

Vaasassa kuusi kaupungin noin kahdestasadasta palvelutuotannon kiinteistöstä lämpenee vielä öljyllä. Mukana on kaupungin kiinteistöpäällikkö Hanna Pekkalan mukaan muun muassa Sundomissa pieni päiväkoti ja koulu, Merikaarron koulu ja Strömsö.

– Sundomissa on tulossa kouluun laajennus ja sen yhteydessä tutkitaan öljylämmityksen muuttamista ehkä maalämmöksi.

Merikaarrossa ei ole suunnitelmia lähivuosille. Myöskään Strömsössä ei ole käynnissä aktiivista suunnittelua lämmitysmuodon muutoksesta.