1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Voiko rokotevastainen omainen estää edunvalvonnassa olevan läheisensä koronapiikin? Valvottava päättää terveysasiansa itse, jos ymmärtää, mistä on kysymys

Hoitotahtoon kannattaa kirjata rokotustoiveensa, jotta lääkäri ja omaiset eivät joudu napit vastakkain.

rokotteet
Influenssarokotuspiikki
Myös rokotuksiin voi ilmaista kantansa hoitotahdossa, joka selventää hoitopäätöksiä.Jarkko Riikonen / Yle

Ikäihmiset ovat järjestyksessä kärkipäässä, kun koronarokotteita ryhdytään antamaan Suomessa. Heistä moni on edunvalvonnassa muistisairauden tai jonkin muun syyn vuoksi.

Valtaosalla heistä on niin sanottu tavallinen edunvalvoja, joka huolehtii omaisuudesta ja taloudesta päämiehensä puolesta. Usein tehtävää hoitaa omainen ja toisinaan yleinen edunvalvoja, joka on valtion virkamies.

Terveydellisiin ratkaisuihin tavallisen edunvalvojan valta ei riitä. Edunvalvonnassa oleva saa itse päättää terveydelliset asiansa, jos hän ymmärtää, mistä on kysymys. Jos esimerkiksi muistisairas sanoo, että hän on aina kieltäytynyt influenssarokotteesta eikä halua koronapiikkiäkään, asia on sillä selvä.

– Se on vielä yksinkertaista, jos henkilö ymmärtää asian ja ottaa itse vastuun seurauksista eli siitä, että saattaa sairastua koronaan, sanoo muistineuvoja Jari Jokiluhta Helsingin muistiyhdistyksestä.

Mikä on potilaan tahto?

Asia mutkistuu, jos edunvalvonnassa oleva ei enää itse ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut kirjaavat hoitotahtoonsa rokotetoiveensa, mutta jos kirjausta ei ole, lääkäri yrittää yhdessä omaisten tai edunvalvojan kanssa selvittää potilaan tahtoa.

– Lähiomaista kuullessa joudutaan miettimään, mistä näkökulmasta hän asiaa katsoo. Onko lähiomainen rokotekielteinen, vaikkei itse muistisairas olisikaan? Rokotekielteinen tytär voi olla sitä mieltä, ettei rokotetta anneta äidillekään, Jokiluhta pohtii.

Jos ihmisen aiemmasta rokotemielipiteestä ei saada selvyyttä, yritetään toimia hänen etunsa mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa lääkäri voi päättää rokottaa, vaikka omaiset olisivat eri mieltä.

Jokiluhdan mukaan asiaa hankaloittaa myös se, ettei kukaan ole voinut ennustaa koronaepidemiaa.

– Pari kolme vuotta sitten tehdyssä hoitotahdossa ei ole voitu ennakoida tällaista tilannetta, Jokiluhta sanoo.

Edunvalvontaa ihmisoikeuksia kunnioittaen

Vuonna 2015 Suomessa oli 66 000 ihmistä tavallisessa edunvalvonnassa. Järeämmässä edunvalvonnassa oli vain pieni joukko: toimintakelpoisuutta oli rajoitettu noin 600 ihmiseltä ja vajaavaltaisia oli noin 900.

Johtava yleinen edunvalvoja Päivi Pyykkö Keski-Uudenmaan edunvalvontatoimistosta sanoo, että holhoustoimilaissa on vain yksi pykälä, joka koskettaa päämiehen terveyttä.

– Pykälän mukaan edunvalvojan täytyy olla tietoinen, jos päämiehellä on hoivaa tai huolenpitoa koskeva asia, joka täytyy järjestää. Silloin edunvalvojan velvollisuutena on laittaa asia alulle, Pyykkö sanoo.

Pyykkö lisää, että edunvalvonnalla on negatiivinen maine, mikä on peruja vanhasta holhousajatuksesta.

– Haluaisin nostaa edunvalvontaa positiiviseen valoon. Se on tukevaa toimintaa henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Nykyään edunvalvonnan lähtökohtana on ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Lue myös:

Onko ikääntyneistä vanhemmista huolehtiminen rakkautta vai rasite? ”Joskus tuntuu siltä, että olen taakka”

Suomi odottaa kuumeisesti ensimmäistä koronarokotetta – lue uusimmat tiedot sen turvallisuudesta ja tehokkuudesta

THL:n Puumalainen arvioi: Terveydenhuolto voitaisiin rokottaa tammikuussa, ikääntyneet sekä riskiryhmät helmikuussa ja loput kevään aikana – katso tallenne

Lue seuraavaksi