1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lihavuusleikkaukset

180 senttiä ja 171 kiloa – tuskainen arki ja kavereiden törkeät kommentit sysäsivät Marko Palinin lihavuusleikkaukseen: "En päässyt kulkemaan"

Suomessa tehdään vuosittain noin 1 300 lihavuusleikkausta. Kokeneen kirurgin mielestä luku voisi olla kolminkertainen.

lihavuusleikkaukset
Marko Palin tuskaantui kaverien ylipainoherjoihin ja päätti mennä lihavuusleikkaukseen
Marko Palin tuskaantui kaverien ylipainoherjoihin ja päätti mennä lihavuusleikkaukseen

Kokemäkeläisellä Marko Palinilla oli havahtumisen paikka, kun vaaka näytti 180-senttiselle miehelle 171 kilon painoa. 58-vuotias mies ajatteli, että jotain on tehtävä.

– Yleiskunto oli aivan nolla. Hyvät kaverit alkoivat vinkata ylipainosta hyvinkin törkeillä kommenteilla, että miten susta on Marko tullut tuollainen porsas.

Tämä sai miehen miettimään syvällisemmin omaa olemista ja elämää. Takana oli lukuisa määrä erilaisia dieettejä ja jojottelua painon kanssa.

Arkikin alkoi olla jo liian tuskaista. Ikänsä rakennustyömailla työskennelleelle miehelle oli kertynyt kehoon vuosien aikana muutakin kremppaa.

– En enää päässyt kulkemaan. Jos mentiin isoon tavarataloon, piti ottaa mukaan kyynärsauvat. Jossain vaiheessa piti olla pyörätuoli, että pääsin maitotiskille. Silloin ajattelin, että ei Marko, ei tämä ole sun juttusi.

Elämästä alkoi pian löytyä hyviä ja ihania asioita.

– Tajusin, että nyt on jotain tehtävä. On ihana parisuhde, lapset ja lastenlapset. On ihan äärettömästi rakkautta ympärilläni. Ja jos olen siinä kunnossa, että en viihdy kropassani enkä tykkää itsestäni, niin en silloin voi paljon tykätä ja rakastaa toisiakaan.

Siitä päätös kypsyi. Marko Palin hakeutui työterveyslääkärin kautta Porissa Satasairaalan painonhallintaryhmään ja puolitoista vuotta sitten hänelle tehtiin sairaalassa lihavuusleikkaus.

Mies istuu pöydän vieressä.
Marko Palin halusi muutoksen olotilaansa lihavuusleikkauksen avulla. Katja Halinen / Yle

Suomalaiset ovat Euroopan lihavimpia

Ylipaino on monelle suomalaiselle arkea. Luvut ovat koruttomia: suomalaisista aikuisista yli puolet on ylipainoisia (painoindeksi BMI yli 25) ja viidesosa on lihavia (BMI yli 30). Vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta (BMI yli 35) kärsii miehistä viisi prosenttia ja naisista seitsemän prosenttia.

Esimerkiksi Porin Satasairaalassa lihavuusleikattavia potilaita on vuosittain noin 70 ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa runsaat sata. Koko maassa leikkauksia tehdään vuosittain julkisella puolella noin 1 300.

– Määrä on lihavuusluvut huomioiden merkittävästi liian alhainen, sanoo yli 15 vuotta lihavuuskirurgian parissa työskennellyt kirurgian professori, ylilääkäri Paulina Salminen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

– Suomalaiset ovat valitettavasti yksi Euroopan lihavimpia kansoja ja lihavuusleikkausten määrä on Euroopan matalimpia suhteutettuna lihavuuslukuihin, hän jatkaa.

Professori Salminen arvioi, että leikkauksia pitäisi tehdä vuosittain koko maassa 3 500–4 000.

Professori, ylilääkäri Paulina Salminen tekee lihavuusleikkausta Tyksissä.
Professori, ylilääkäri Paulina Salminen tekee lihavuusleikkauksia Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Minna Rosvall / Yle

Leikkaus voidaan tehdä 18–65-vuotiaalle, jos painoindeksi on yli 40 tai jos se on yli 35 ja potilaalla on lihavuuden liitännäissairaus tai sen vaaratekijöitä. Siihen voidaan päätyä, jos ylipainoa ei ole saatu muuten hoidettua pysyvästi laihduttamalla, liikunnalla ja ruokavaliolla.

– Terveyskeskus- ja työterveyslääkärit ovat hirveän tärkeässä ja kriittisessä roolissa siinä, että saamme vaikeasti ja sairaalloisesti lihavia potilaita aktiivisen hoidon piiriin. Valitettavasti meillä ei ole tutkimusten perusteella osoittaa muuta keinoa hyvään ja pysyvään painonlaskuun kuin lihavuusleikkaus, sanoo Salminen.

Leikkauksiin hakeutuu enemmän naisia, vaikka miehillä olisi yhtä lailla niihin tarvetta.

Leikkauspöydälle ei pääse heti

Lihavuusleikkauksessa potilaan elämän on muututtava leikkauksen jälkeen. Hänen on jo ennen leikkausta opeteltava syömään vähemmän ja terveellisemmin.

– Tämä on valinta uusista elämäntavoista loppuelämäksi. Jos ihminen pystyisi muuttamaan niitä muulla tavoin, tätä leikkausta ei tarvittaisi. Mutta leikkaus on äärimmäisen loistava työkalu kannustajana, sanoo leikkauksen läpikäynyt Marko Palin.

Hän sanoo saaneensa tukea sekä läheisiltä että etenkin muilta samaan painonhallintaryhmään kuuluvilta.

Leikkauspöydälle päätyminen tai pääseminen ei tapahdu yhtäkkiä.

– Meillä jono ei ole pitkä, mutta prosessi kokonaisuudessaan kestää varmasti vuoden verran. Ensin odotetaan pääsyä sisätautipoliklinikalle noin kolme kuukautta. Sitten alkaa painonhallintaryhmä, jossa menee noin kolme kuukautta. Sen jälkeen odotetaan vielä aikaa kirurgille, jos leikkaushoito katsotaan hyväksi vaihtoehdoksi, kuvailee gastrokirurgi ja osaston ylilääkäri Eeva-Liisa Sävelä Satasairaalasta.

Tämän jälkeen potilaalle tehdään mahalaukun tähystys noin kahden kuukauden kuluttua ja silloin annetaan leikkausaika, joka menee parin kuukauden päähän.

– Pyrimme siihen, että kun laihdutus on saatu hyvin käyntiin, leikkaus tehdään ennen kuin paino pääsee uudelleen nousemaan.

Lääkäri tietokoneen ääressä.
Gastrokirurgi, osaston ylilääkäri Eeva-Liisa Sävelä työskentelee Satasairaalassa Porissa.Tapio Pukkila / Yle

Tarjolla on pääsääntöisesti kaksi eri leikkausta, joista valitaan potilaalle sopivampi. Tähystysleikkaus kestää noin tunnin ja siinä riskit ovat gastrokirurgi Sävelän mukaan pienemmät kuin esimerkiksi sappileikkauksessa.

– Toisessa kavennetaan mahalaukku putkeksi, jolloin jatkossa pystyy syömään vain pieniä määriä. Toisessa puolestaan mahalaukku pienennetään 20–50 millilitran pussiksi ja lisäksi tehdään ohutsuolen ohitus. Sen seurauksena rasvaiset, sokeriset ruuat aiheuttavat huonon olon, mikä ohjaa terveellisempään ruokavalioon.

Lihavuusleikkaus on sairauden hoitoa

Lihavuutta pidetään usein itse aiheutettuna elintasosairautena. Aina sitä ei edes mielletä sairaudeksi. Joillakin voi olla vielä myös arkuutta lähteä leikkaukseen, vaikka sille olisi tarvetta ja edellytykset.

– Lihominen on totta kai itse aiheutettua kuten muutkin riippuvuudet, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Syömistä ei edes voi kokonaan lopettaa kuten alkoholin juomista tai tupakointia. Elimistössä on monenlaisia säätöjä, jotka ovat menneet pieleen, kun ihminen on lihonut riittävästi, selventää gastrokirurgi Eeva-Liisa Sävelä.

Vaikeasti tai sairaalloisesti lihavista vain muutama prosentti pystyy pudottamaan painoaan ilman lihavuusleikkausta siten, ettei siitä ole enää terveyshaittaa.

Sävelä korostaa, että kyse on sairauden hoidosta. Leikkaus auttaa myös vaikean tai sairaalloisen lihavuuden liitännäissairauksien hoidossa.

– Erityisesti leikkaus on metabolista kirurgiaa eli parhaat tulokset terveydenhuollon kustannusten säästöissä saadaan potilaille, joilla saadaan parannettua tyypin 2 diabetes, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt tai uniapnea.

– Leikkaus on tällä hetkellä tehokkain painon pudotuskeino ennen kaikkea pysyvyyden suhteen. Sen on osoitettu maksavan itsensä takaisin jo noin kolmessa vuodessa. Säästö johtuu lähinnä sairaanhoitokulujen vähenemisestä.

Konjakkiryyppy jäi entiseen elämään

Lihavuusleikatun elämäntapamuutoksessa punaisena lankana on syödä terveellistä ruokaa pieninä annoksia pitkin päivää ja juoda riittävästi.

Alkoholin kanssa pitää olla tarkkana.

– Konjakki on äärimmäisen miellyttävän makuista, mutta se on ollut pakko jättää pois. Jos otan väkevää alkoholia, ei tarvita kuin pieni annos, niin olen naama nurmikossa. Sitä en halua, joten miedoissa täytyy pysyä, Marko Palin sanoo.

Hän kuvailee olotilansa parantuneen monella tavalla. Mielialaa on nostattanut sekin, että vaatekaapin sisältö on mennyt uusiksi, mutta ei ihan kokonaan.

– Säästeliäänä ihmisenä komppasin vanhoja varastoja ja löysin vanhan nahkatakin, joka on tullut taas muotiin. Se mahtui päälle.

Mies lenkkipolun varrella.
Marko Palinin elämään kuuluu nykyään myös pururata, kun aiemmin jo postilaatikolla käynti oli iso saavutus. Katja Halinen / Yle

Mieheltä on kadonnut leikkauksen ja elämäntapamuutoksen jälkeen eli puolentoista vuoden aikana 56 kiloa. Painonpudotus jatkuu edelleen.

Ruokavalion noudattaminen on tärkeintä, mutta liikunta on myös hyväksi. Nyt mieheltä taittuu pari kilometriä helposti pururadalla, kun aikaisemmin jo postilaatikolla käyminen oli iso suoritus.

Ja tavoitteita ja unelmia pitää edelleen olla.

– Viime kesänä lastenlasten kanssa potkittiin ensimmäisen kerran yhdessä palloa ja ensi kesänä yritän saada ne jo kiinni!

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.12. kello 23.

Lue aiheesta aiemmin:

50 kiloa, korkea verenpaine ja diabetes katosivat – Lihavuusleikkauksessa Satu Launonen-Tiala sai takaisin elämänilon ja laskuvarjohypyt

Eija Herttuainen pudotti 35 kiloa lihavuusleikkauksen ansiosta – Potilasyhdistys: kaikkialla Suomessa päästävä leikkaukseen yhtä helposti

Aivojen naksahtaminen väärään tilaan aiheuttaa ylensyömistä – Eija Herttuainen menee lihavuusleikkaukseen ja antaa samalla tutkia aivojaan

Lue seuraavaksi