1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan keskuspankki

EKP yllyttää valtioita velkaantumaan entisestään – talouden herättelyyn varataan 500 miljardia euroa entistä enemmän

Koronakriisin hoitamista varaudutaan jatkamaan ainakin vuoden 2022 kevääseen. Korot EKP pitää ennallaan.

Euroopan keskuspankissa Frankfurtissa pyritään tukemaan Euroopan talouden toipumista koronankriisistä. Kuva: Armando Babani / EPA

Euroopan keskuspankki EKP kasvattaa entisestään rahan tarjoamista markkinoille. Koronaepidemian takia aloitettua EKP:n hätärahoitusohjelmaa kasvatetaan 500 miljardia euroa nykyisen 1350 miljardin lisäksi.

EKP:n toimet vastaavat melko tarkkaan markkinoiden odotuksia.

Pääjohtaja Christine Lagarde perusteli osto-ohjelman jatkamista ainakin vuoden 2022 maaliskuun loppuun sillä, että EKP:n ennusteen mukan talous alkaa toipua vasta vuoden 2022 aikana, siis kaksi vuotta koronakriisin alkamisen jälkeen. Aiemmin osto-ohjelman oli määrä päättyä jo ensi vuoden kesäkuussa.

Käytännössä sadoilla miljardeilla euroilla ostetaan markkinoilta valtioiden ja yritysten velkapapereita. Se tarkoittaa rahan lisäämistä talouteen.

Se varmistaa myös, että euromaiden valtiot saavat lainarahaa. Rahoitusohjelmat ovat siis EKP:n tapa kannustaa valtioita velkaantumaan.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarden mukaan lupaavista rokoteuutisista huolimatta varsinkin palvelualan näkymät ovat heikot liikkumis- ja kokoontumisrajoituksien takia.  Kuva: Armando Babani / EPA

EKP:n korkoase alkaa olla jo loppuunkäytetty. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi että, korot on painettu jo niin mataliksi, että niiden laskeminen vielä alemmas ei taloutta juuri enää vauhdittaisi.

Siksi yhä suurempi vastuu on valtioilla ja niiden talouden elvyttämistoimilla. Elvyttäminen vaatii myös velkaantumista ja sitä tuetaan nyt arvopaperien osto-ohjelmien kasvattamisella. Keskuspankin rahapolitiikka ei toimi ilman euromaiden elvyttävää finanssipolitikkaa eli julkisen talouden menojen kasvattamista ja rahoittamista velallakin.

Von Gerichin mukaan keskuspankin tärkein tehtävä nyt on pitää valtioiden rahoituskustannukset matalina, jolloin elvyttämistä voidaan jatkaa. Alunperin epidemiahätärahoitus ohjelman (PEPP) (siirryt toiseen palveluun) oli määrä loppua jo kesäkuussa. Nyt lisäraha antaa mahdollisuudet sen jatkamiseen pidempään.

.

Nordean pääekonomisti Jan von Gerichin mukaan EKP:n kriisirahoitus kannustaa valtioita velkaantumaan. Von Gerich seurasi EKP:n päätöksiä kotitoimistostaan. Kuva: Rami Moilanen / Yle

– Nyt finanssipolitikka puree paremminn kuin rahapolitiikan lisäkevennykset, Nordean Jan von Gerich tiivistää.

Hänen mukaansa talouden saamisessa takaisin jaloilleen tärkeimpiä ovat EU:n suuri elpymisrahasto ja eri maiden omat kansalliset toimet.

– Mutta tämä mahdollistaa sen että valtiot voi toimia tehokkaammin kriisin seurauksien minimoinnissa.

EKP:n koronaohjelma oli alunperin tarkoitettu koronakriisin hillitsemiseen. Nyt määritelmä sallii sen käyttämisen kriisistä toipumiseen.

Sekin kuvastaa sitä, kuinka vaikeaa on päästä eroon tukitoimista. Euroalueilla keskuspankin liikepankeille maksaman yönyli-talletuskorkokin (siirryt toiseen palveluun) on ollut jo yli kahdeksan vuotta nollassa tai sen alapuolella.

Keskuspankissa tiedostetaan hyvin, että rahan syytäminen markkinoille kasvattaa riskejä esimerkiksi asunto- ja osakemarkkinoiden ylikuumentumisesta. Von Gerichin mukaan sitä pidetään "ainakin toistakseksi väistamättömänä sivuvaikutuksena", johon pitäisi vaikuttaa muilla toimilla. Asuntomarkkinoiden ylikuumentumista onkin yritetty rajoittaa muun muassa lainakatolla.

Von Gerich muistuttaa, että vielä keväällä pelättiin koronakriisin johtavan uuteen finanssikriisin. Hänen mukaan juuri EKP:n suuret arvopaperien osto-ohjelmat pystyivät torjumaan tämän riskin.