1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU-johtajien uneton yö – Puola blokkaa sopimusta ilmastotavoitteiden kiristämisestä kokouslähteiden mukaan

EU-huippukokouksessa päästiin eilen sopuun budjetista ja elpymispaketista. Yöllä sovittiin Turkin vastaisista toimista.

Suvi Turtiainen raportoi EU-huippukokouksesta
Suvi Turtiainen raportoi EU-huippukokouksesta
Tekijät

EU-huippukokous on jatkunut Brysselissä läpi yön. Jäsenmaat eivät ole löytäneet yksimielisyyttä ilmastopolitiikan suhteen.

Eilen EU-johtajat pääsivät sopuun oikeusvaltiokiistassa, minkä jälkeen asialistalla olivat Turkki-pakotteet sekä ilmastotavoitteiden kiristäminen.

Ilmastokysymystä puitiin yön pikkutunneille

Kokouksen vaikeimmaksi asiaksi osoittautui EU:n ilmastotavoitteen kiristäminen. Huippukokouksessa oli ilmassa laajaa tukea sille, että EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta kiristettäisiin vuodelle 2030.

Uusi tavoite olisi vähintään 55 prosentin päästövähennys verrattuna vuoden 1990 tasoon, kun nykyinen tavoite on 40 prosentin vähennys. Huippukokous on jumittunut asian ympärille, koska Puola blokkaa sopimuksen syntymistä.

Puolaa ei ole onnistuttu puhumaan tavoitteiden kiristämisen taakse ennenkään, lue täältä lisää. Sitoutuminen kunnianhimoisempaan päästötavoitteeseen vaatii talouden uudistamista ja isoja sijoituksia.

EU:n jäsenmaiden johtajat EU-huippukokouksessa Brysselissä torstaina. Kuva: Olivier Hoslet / AFP

Päätöksen yksityiskohdat ovat kuitenkin aiheuttaneet päänvaivaa ja keskustelu on venynyt. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ennakoi jo ennen kokouksen alkua, että ilmastokysymyksestä käytäisiin hankalaa ja pitkää keskustelua.

EU-maat pohtivat Turkki-pakotteiden laajentamista

EU-maiden johtajat ovat huippukokouksessaan jälleen tuominneet Turkin toimet itäisellä Välimerellä. Kokouksen päätelmien mukaan EU-maat voivat lisätä nimiä viime vuonna perustetulle pakotelistalle, joka luotiin vastalauseena Turkin laittomalle poraustoiminnalle Kyproksen kontrolloimalla alueella.

Myös Turkki-kysymyksestä johtajat kävivät pitkän ja kiivaan keskustelun. Esimerkiksi Kreikka olisi toivonut naapurimaataan kohtaan laajempia talouspakotteita.

Päätelmissään EU-johtajat pyytävät komissiota ja EU:n ulkosuhteista vastaavaa Josep Borrellia laatimaan raportin EU:n ja Turkin suhteesta sekä etenemisvaihtoehdoista, mukaan lukien Turkin vastaisten pakotteiden perusteiden laajentamisesta. Asiaan palataan viimeistään maaliskuun huippukokouksessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) saapui EU-huippukokoukseen Brysselissä torstaina. Kuva: Yves Herman / EPA

Tänä vuonna tunnelma on jälleen kiristynyt, koska Turkki on jatkanut maakaasun etsimistä kiistellyillä vesialueilla. Kreikan mukaan Turkki on etsinyt kaasua Kreikalle kuuluvilta vesialueilta.

Turkin ulkoministeriö kommentoi tuoreeltaan EU:n aikeita. Sen mukaan toimet ovat yksipuolisia ja laittomia.

EU:n monivuotisesta budjetista ja elpymispaketista saavutettiin sopu

EU:n oikeusvaltiokiista on ratkaistu. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoo, että EU:n monivuotisesta budjetista ja elpymispaketista on saavutettu sopu huippukokouksessa.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa.

Katso sisältö Twitterissä

Michel kirjoittaa Twitterissä, että seuraavaksi alkaa budjetin toimeenpano ja talouden uudelleen rakentaminen.

Yhteensä budjetin ja tukipaketin koko on 1 800 miljardia euroa. Merkittävä osa summasta käytettäisiin vihreään elvytykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Aiemmin Puola ja Unkari estivät rahapaketin etenemisen, koska ne vastustivat oikeusvaltiomekanismia. Ratkaisuksi tilanteeseen johtajat hyväksyivät päätelmät, jotka selvensivät, miten kiistan kohteena ollutta oikeusvaltiomekanismia käytetään.

Tästä pääset kärryille, mistä oikeusvaltiokiistassa olikaan kysymys.

Kaksipäiväisessä huippukokouksessa on painava asialista. EU:n jäsenmaiden johtajat ovat etsineet Brysselissä ratkaisuja oikeusvaltiokiistan ohella myös muihin kiperiin kysymyksiin, kuten ilmastoasioihin ja koronapandemiaan.

Torstain aikana EU-johtajat päättivät myös laajentaa Venäjään kohdistuvia ja Ukrainan tilanteesta johtuvia taloudellisia pakotteita kuudella kuukaudella. EU:n mukaan Venäjä on epäonnistunut Minskin rauhansopimuksen toimeenpanossa.

Torstaina alkaneessa kokouspäivässä on myös käsitelty EU:n Turkki-suhdetta. Asian hiominen meni huippukokouksessa aamuyön pikkutunneille, eikä johtajien yö päättynyt vielä siihen. Aamukolmelta Suomen aikaa kokous oli edelleen käynnissä.

Puola aikoo selvittää oikeusvaltiomekanismia tuomioistuimessa

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoo, että Puola aikoo selvittää Euroopan tuomioistuimessa onko oikeusvaltiomekanismi linjassa EU:n perussopimusten kanssa.

– Tietysti teemme näin. Olemme vakuuttuneita siitä, että asia on tarkistettava, kun kyse on perussopimuksista ja vastaavista asioista. Tietenkin oikeutemme on myös tehdä niin, Morawiecki kertoi Puolan televisiolle.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Vera Jourova sanoo, että mekanismin saaminen voimaan voi tapahtua nopealla aikataululla.

– Ymmärrän että eräät jäsenmaat haluavat hakea oikeudellista varmuutta näin tärkeään asiaan Euroopan tuomioistuimesta. Heillä on siihen oikeus. Oletan käsittelyn kuitenkin etenevän nopeasti. Nähdäkseni kyse on kuukausista, Jourova sanoo.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán vuorostaan huomauttaa, että EU:n budjetti ja elpymispaketti täytyy vielä hyväksyä kansallisissa parlamenteissa, ennen kuin ne voivat astua voimaan.

Marin ennen kokousta: tärkeintä, että yhteinen näkemys löytyy

EU:n puheenjohtajamaan Saksan liittokanslerin Angela Merkel kommentoi aiemmin päivällä, että tärkeintä kokouksessa on, että EU:n monivuotinen rahoituskehys hyväksytään. Nyt yhteisymmärrys on löytynyt.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ennen EU-huippukokousta Brysselissä torstaina. Kuva: John Thys / EPA

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi kokoukseen saapuessaan toivovansa, että yhteinen näkemys asiasta löytyy. Hän aikoo antaa lausunnon aiheesta torstaina kokouksen päätteeksi.

– Saksa on tehnyt paljon työtä taustalla, että sopu voitaisiin saavuttaa. Suomelle on tärkeää, että oikeusvaltioperiaate on kytketty vahvaksi osaksi rahoituskehystä ja elpymisvälinettä, Marin sanoi.

Paketin hyväksymistä on viivyttänyt ennen kaikkea Puolan ja Unkarin vastustus. Marinin mukaan Suomelle on tärkeintä, ettei niiden kanssa tehdyn kompromissin yhteydessä avattu uudelleen jo neuvoteltua asetustekstiä oikeusvaltiomekanismista.

Sen sijaan asetuksen yhteyteen on tarkoitus liittää Unkarin ja Puolan vaatimuksesta pöytäkirja, jossa todetaan muun muassa, että oikeusvaltiomenettely ei kohdistu mihinkään yksittäiseen jäsenmaahan.

Viivästyykö mekanismin voimaantulo?

Seuraavaksi Unkari ja Puola saattavat jarruttaa oikeusvaltiomekanismin käyttöönottoa viemällä huippukokouksen päätöksen Euroopan tuomioistuimeen (siirryt toiseen palveluun). Asian käsittely veisi vähintään vuoden, jolloin mekanismi saataisiin käyttöön vasta vuonna 2022 – jolloin Unkarissa pidetään vaalit.

Sanna Marin ei usko, että mekanismin soveltamiseen menee näin kauan.

– Kyse on siitä, että olisi mahdollista viedä tämä mekanismi arvioitavaksi EU-tuomioistuimeen. Itse lähtisin siitä, että puhutaan ennemmin kuukausista kuin vuosista, hän sanoi Brysselissä.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi kokoukseen tullessaan, että Eurooppa tarvitsee sekä monivuotisen rahoituskehyksen että koronaelvytyspaketin. Hänen mukaansa on kuitenkin vältettävä mielivaltaisia, poliittisin perustein tehtyjä päätöksiä.

Morawieckin mukaan Puola on halunnut estää poliittiset hyökkäykset oikeusvaltioperiaatteen nojalla mitä tahansa jäsenmaata vastaan. Hänen mukaansa Puolan ja Unkarin neuvottelemilla edellytyksillä sopu voi nyt syntyä.

Oppositiorintama yrittää päihittää yhtessä Unkarin pääministerin Viktor Orbánin. Kuvassa Orbán EU-huippukokouksessa Brysselissä joulukuussa. Kuva: John Thys / EPA

Morawieckin jälkeen Brysseliin tullut Unkarin pääministeri Viktor Orbán totesi taistelevansa “terveen järjen” puolesta. Orbánin mukaan yhteisymmärrys on vain “tuuman päässä”.

Huippukokoukseen on kaavailtu myös päätöstä EU:n yhteisestä ilmastotavoitteesta vuodelle 2030. Päästöjä suunnitellaan vähennettävän 55 prosenttia suhteessa vuoden 1990 tasoon.

– Tämän osalta neuvotteluista tulee hankalat ja pitkät, Marin ennakoi.

Kokouksessa keskustellaan myös koronatoimista, mahdollisista pakotteista Turkkia vastaan ja terrorismin torjunnasta.

Taustalla junnaavat myös EU:n ja Britannian väliset neuvottelut tulevasta suhteesta. Niille on toistaiseksi annettu jatkoaikaa sunnuntaihin asti.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel saapui EU-huippukokoukseen Brysselissä torstaina. Kuva: Yves Herman / EPA

EU julkaisi No deal -tavoitteensa

EU julkaisi kokouksen alla esityksens (siirryt toiseen palveluun)ä toimista siltä varalta, että Britannian EU-eron siirtymäaika päättyy vuodenvaihteessa ilman uutta sopimusta. Esitys koskee liikenneyhteyksiä ja kalastusoikeuksia.

EU haluaisi muun muassa taata lento- ja tiekuljetukset yhteisellä sääntelyllä puoleksi vuodeksi vuodenvaihteesta eteenpäin. Nykymuotoisia kalastusoikeuksia EU haluaisi jatkaa ensi vuoden loppuun saakka. Kaikki EU:n ehdotukset edellyttävät Britannialta vastavuoroisuutta.

Lue myös:

Päätösluonnos: EU lisäämässä pakotteita Turkin Välimeren porausten takia

Puola ja Unkari ovat hyväksyneet Saksan kompromissiehdotuksen – Tuppurainen EU:n budjetti- ja oikeusvaltiokiistasta: "Sopu on lähellä"

EU-johtajien videokokouksessa ei päästy sopuun budjetista – Unkari ja Puola torppasivat oikeusvaltiomekanismin odotetusti

EU-maat ovat saavuttaneet yksimielisyyden ilmastotavoitteiden kiristämisestä