Mikä avuksi nuorten järkyttävään väkivaltaan? Tutkijoiden mukaan taustalla on kolme tekijää, joista esimerkiksi kostoa ei ole tarpeeksi ymmärretty

Nuorten väkivallanteot kuohuttavat Suomea. Tutkijat ehdottavat uudenlaista toimintamallia.

Suurin osa nuorista voi hyvin, mutta pienellä joukolla on suuria ongelmia. 16-vuotiaan pojan surmapaikalle Helsingin Koskelassa oli eilen tuotu kynttilöitä. Kuva: Markku Pelkonen / Yle

Suomessa on keskusteltu tänä syksynä paljon nuorten tekemästä väkivallasta. Viime päivinä Suomea on kuohuttanut tapaus, jossa 16-vuotias nuori löytyi surmattuna. Helsingin poliisi epäilee kolmea 16-vuotiasta poikaa murhasta. Osalliset tunsivat toisensa entuudestaan.

Myös esimerkiksi Tampereella tänä syksynä tuntemattoman henkilön kimppuun hyökättiin. Murhan yrityksestä epäilty 17-vuotias lähetettiin mielentilatutkimukseen. Poliisi epäilee, että satunnaisesta murhan yrityksestä epäilty poika kuvasi teosta puhuvan Snapchat-videon.

Toista, tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa syytettiin vasta Tampereella oikeudessa nuorena henkilönä tehdystä taposta sekä tapon yrityksestä tai vaihtoehtoisesti törkeästä pahoinpitelystä nuorena henkilönä. Poika kiistää syytteen.

Aiemmin syksyllä puhuttiin nuorten jengiytymisestä pääkaupunkiseudulla.

Tampereen yliopiston tutkijat, dosentit Kirsi Peltonen ja Noora Ellonen ehdottavat blogissaan (siirryt toiseen palveluun) uudenlaista toimintamallia nuorten auttamiseksi. Kirsi Peltonen on mielenterveyden psykologian dosentti ja Noora Ellonen kriminologian dosentti. He työskentelevät yliopistonlehtoreina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.

– Pyrkimyksiä puuttua nuorten väkivaltakäyttäytymiseen on useita, mutta vahvasti vaikuttavia interventioita (väliintuloja) tai ennaltaehkäisymenetelmää ei ole vielä löydetty, tutkijat kuvaavat keskustelua.

Rajattu määrä nuoria

Suomessa vakavaa väkivaltaa käyttää toistaiseksi rajattu joukko nuoria. Tutkijoiden mukaan konkreettisten toimien avulla tämän joukon toiminta on vielä mahdollista katkaista.

Tästä syystä he ehdottavat, että väkivaltaisille nuorille perustettaisiin uudenlainen osaamisyksikkö.. Ehdotuksesta kertoo myös Tampereen yliopisto verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun).

– Malli voidaan nähdä kalliina, mutta sitä ovat myös ne henkiset ja aineelliset seuraukset, joita väkivallan avulla itsensä aikuiseksi kasvattava nuori saa aikaan itselleen ja ympäristölleen, tutkijat kirjoittavat.

Nuorten väkivallassa ei ole tutkijoiden mielestä kyse välttämättä valvonnan puutteesta, vaan monimutkaisesta uhatuksi tulemisen kokemuksesta. Jos nuorten riskitekijät ymmärrettäisiin paremmin, nuoria olisi helpompi auttaa.

Nykyisessä Suomessa ei ole tutkijoiden mukaan riittävästi ymmärretty, miten nuorten kaltoinkohtelukokemukset, traumatisoituminen ja kostoajatukset liittyvät väkivaltaan. Tutkijoiden mukaan nämä kolme riskitekijää ovat avainasemassa, kun mietitään keinoja ongelmaan.

1. Kaltoinkohtelu

Aiemassa tutkimuksessaan Peltonen ja Ellonen havaitsivat, että noin 40 prosenttia suomalaisnuorista kokee heidän vanhempiensa aiheuttavan heille henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Erityisesti fyysiselle väkivallalle altistumisella on tutkijoiden mukaan merkittäviä seurauksia niin lasten ja nuorten mielenterveyteen kuin heidän ihmissuhteisiinsa, riskikäyttäytymiseensä ja rikollisuuteensakin.

– Jos lapsi tai nuori elää kaltoinkohtelevassa ympäristössä, ensisijainen interventio on turvallisten kasvuolosuhteiden takaaminen, tutkijat sanovat blogissaan.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa lastensuojelun apua tai huostaanottoa.

2. Traumatisoituminen

Laaja, yli 900 000 hengen syntymäkohorttiin, perustuva tutkimus osoitti puolestaan, että traumatisoituminen oli vahvasti yhteydessä nuorten väkivaltaisuuteen ja poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin.

Silloin kun traumatisoitumisen taustalla on kaltoinkohtelu tai muu perhesuhteisiin liittyvä järkyttävä kokemus, on tutkimusten mukaan yhteys nuoren omaan väkivaltaisuuteen vielä selkeämpi.

Jos taustalla on kaltoinkohtelun aiheuttama traumatisoituminen, voi olla tutkijoiden mukaan tärkeää lähteä hoitamaan ensin tätä. Tämä vaatii apua ja terapiaa.

3. Kostoajatukset

Suomalaisille yläkouluikäisille tehdyssä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että kostoon liittyvät ajatukset ja asenteet ovat merkittävällä tavalla yhteydessä toteutuneisiin väkivallan tekoihin.

Aikuisen pitäisi tutkijoiden mukaan olla tietoinen siitä, että nuori on sosiaalistunut haitallisella tavalla kostoon ja väkivaltaan liittyviin ajatusmalleihin.

Tällaisen maailmankuvan tilalle voisi rakentaa vaihtoehtoisia selitysmalleja ja opettaa toisenlaisia ongelmanratkaisukeinoja. Myös tässä nuori tarvitsee yksilöllistä apua.

Lue lisää: