1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

"En voi antaa vihaisten yhteydenottojen vaikuttaa" – koronanyrkki Sally Järvelä valvoo öisin, kun hän joutuu rajoittamaan 170 000 ihmisen elämää

Koronatoimia johtava ylilääkäri on valmis astumaan lääkäriensä rinnalle tilanteen niin vaatiessa.

koronavirus
Nainen katsoo kameraan ja hymyilee hiukan
Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä potilaan voi ottaa vastaan Sally Järvelä, joka haluaa tehdä yhä säännöllisesti päivystyksiä. Johanna Talasterä / Yle

Johtajaylilääkäri Sally Järvelän, 43, voi päivittäin nähdä viilettämässä pitkin Kanta-Hämeen keskussairaalan käytäviä. Hänen tulonsa kuulee korkokenkien kopinasta.

Hallintosiivessä johtajaylilääkärin työhuoneessa nököttää seinän vieressä rivissä kymmenet korkokengät. Tavallisten mustien kenkien lisäksi rivissä hohtavat kullanväriset ja neonpinkit.

Tennistossuilla tai lenkkikengillä voi laahustaa. Järvelää miellyttää se, että korkokengissä askeleen on oltava reipas.

– Korkkareilla käveleminen antaa minulle tarmokkaan fiiliksen. Niillä liikkuessa täytyy kantaa itsensä ryhdikkäästi.

Jo lukioikäisenä korkokenkiä rakastanut Järvelä tunnustaa nauraen, että kolmenkymmenen vuoden keräilyn jäljiltä kotoa löytyy noin sata paria. Ennen koronaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri suunnitteli päivän asukokonaisuutensa kenkien pohjalta. Hän valitsi mieleisiltä tuntuvat jalkineet ja sen jälkeen niihin sopivan asun.

Korona on muuttanut aamurutiinia. Nyt hän pukeutuu ja lähtee kotoa kiireellä lenkkitossut jalassa. Työhuoneessa hän nappaa rivistä asuun parhaiten sopivat korkokengät.

Järvelä tulee töihin useimmiten puoli kuuden aikaan aamulla. Valot palavat johtajaylilääkärin huoneessa usein myöhään illalla ja työnteko jatkuu kotonakin.

Ananaskuvioidet korkokengät, taustalla lenkkarit
Hauskat ananaskorkkarit ovat yhdet Järvelän suosikeista.Johanna Talasterä / Yle

Maaliskuusta asti Järvelä on kiitänyt viikosta toiseen likimain ilman vapaapäiviä. Usein työpäivää venyttävät entisestään haastattelut tiedotusvälineissä, joissa maakunnan koronatyöryhmään kuuluva Järvelä esiintyy usein.

Keväällä koronapandemian alkaessa Sally Järvelä oli työskennellyt vasta puoli vuotta johtajaylilääkärinä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Ensimmäinen tunne oli epäusko.

– Mietin, että oikeastiko nyt tulee pandemia. Olen johtajana nuori ja edessä oli heti valtavan vaativa tehtävä.

Mielessä pyöri, mitenköhän tästä selvitään. Pian hän ymmärsi, että koronaviruksen edessä kaikki ovat samalla viivalla. Kokeneetkaan johtajaylilääkärit eivät olleet kohdanneet tällaista aiemmin.

"Minusta tuli Maailmanlopun-Maire"

Vaikein hetki tähän mennessä oli keväällä, kun suojatarvikkeista oli huutava pula. Pahimmillaan joitain välttämättömiä suojatarvikkeita oli varastossa viikoksi ja täydennystä etsittiin kuumeisesti. Järvelän valtasi pelko, että hän ei pysty suojaamaan työntekijöitä virukselta.

Yhtäkkiä hän ymmärsi sota-ajan elänyttä mummoaan, joka hamstrasi tavaraa.

– Mummolla oli kaapissa kymmenen pakettia näkkileipää. Minusta tuli Maailmanlopun-Maire. Päässä pyöri, että suojavälineet eivät saa loppua.

Lääkäri kävelee sairaalan aulassa maski naamassa, päällä lääkärintakki ja jalassa korkokengät.
Nykyään osa ihmisistä tunnistaa tiedotusvälineissä esiintyneen Sally Järvelän sairaalan käytävillä. Hän saa koronatoimista sekä kiitoksia että moitteita. Johanna Talasterä / Yle

Poikkeustilanne on kestänyt pitkään. Koronapotilaita on opittu hoitamaan, joten hoidollinen puoli on kunnossa. Johtajaylilääkäri on nyt huolissaan hoitohenkilöstön jaksamisesta. Kesällä ja syksyllä koronatilanteen ollessa helpompi terveydenhuolto purki kuumeisesti pois keväällä syntynyttä hoitovelkaa.

Nyt sairaalaan tulee jälleen koronapotilaita. Henkilökunta uupuu jatkuvan kiireen edessä ja keinot vähentää työn kuormitusta puuttuvat.

– Ei voi kokoontua kahvihuoneeseen nauramaan, ei voi järjestää koulutuksia tai muuta yhteistä tekemistä. Nollauskeinot puuttuvat myös vapaa-ajalta, kun monet harrastukset ovat suositusten takia tauolla.

Lääkäri – tai astronautti

Jo nelivuotiaana Järvelä päätti ryhtyä lääkäriksi. Hän oli työntänyt nenäänsä tukon pumpulia, jonka lääkäri joutui kaivamaan ulos pihdeillä terveyskeskuksessa.

– Kotimatkalla sanoin mummille, että tuo oli hienoa. Minusta tulee lääkäri.

Seuraavana päivänä tyttö työnsi toiseen sieraimeensa leikkiauton renkaan ja taas mentiin. Sama lääkäri pihteineen joutui haastavamman tehtävän eteen, kun renkaasta oli hankalampi saada otetta.

– Lääkäri totesi, että eikö me sovittu, että et työnnä mitään nenääsi. Sanoin, että puhe oli vain pumpulista.

Hämeenlinnan lyseossa lukion toisella luokalla Sally Järvelän ammattihaave oli yhä lääkäri. Opinto-ohjaaja kysyi onko hänellä toista vaihtoehtoa.

– On, astronautti.

Avaruus on aina kiinnostanut Järvelää, joten astronautin urasta haaveilu ei jäänyt tyhjäksi puheeksi. Hän laittoi hakemuksen sisälle, kun Euroopan avaruusjärjestö ESAn kautta sai vuonna 2008 hakea astronautin koulutukseen.

– Kuopukseni oli reilun vuoden ikäinen ja mietin kuinka elämä taaperoikäisen kanssa sujuu, jos minut valitaan koulutukseen. Mutta minua ei onneksi valittu.

15-vuotiaana pois kotoa

Sally Järvelä on teini-ikäisestä asti tehnyt itsenäisiä ratkaisuja. Ensin hän vaihtoi asumaan isovanhempien luokse ja 16-vuotiaana muutti yhteen itseään viisi vuotta vanhemman miehen kanssa. Pari asui Hämeenlinnassa Saaristenkadulla pikkuisessa yksiössä. Järvelä kävi lukiota ja avopuoliso työskenteli autosähköasentajana.

Lyseossa opiskellessaan Järvelä mietti, kuinka voisi järjestää toimeentulonsa. Pian he perustivat kotipalvelun yhdessä avomiehensä kanssa. Yritys teki erilaisia pihatöitä, siivousta ja muita kotitöitä.

Nainen istuu työhuoneessa tietokoneen ääressä ja kirjoittaa
Koronapandemia kaksinkertaisti työt. Normaalien johtajaylilääkärin rutiinien lisäksi on selvitettävä koronaviruksen hoitoon ja pandemian torjuntaan liittyvät haasteet. Johanna Talasterä / Yle

Esikoisensa Järvelä sai keväällä 1997. Poika syntyi pari viikkoa ennen kuin 18-vuotias äiti sai Hämeenlinnan lyseosta ylioppilaslakin. Avopari oli mennyt naimisiin vuotta aiemmin.

Järvelälle oli tärkeää, että lapsi syntyy avioliitossa. Hänellä on aina ollut uskonnollinen vakaumus, vaikka hän ei juurikaan käy kirkossa.

Lapsi oli toivottu, mutta opettajille ja vanhemmille esikoisen syntyminen oli melkoinen järkytys.

– Moni ajatteli, että lääkärihaaveet lensivät roskakoppaan. Itse uskoin koko ajan, että lapsi ei ole este opiskelulle.

Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ovet avautuivat hänelle vuonna 1998.

Lääkäriopiskelijan millennium alkoi yksinhuoltajana. Järvelä on ollut kaksi kertaa naimisissa ja eronnut kahdesti. Toisesta avioliitostaan hänellä on kaksi poikaa ja tytär. Nyt hän asuu avoliitossa.

Rohkeita uraloikkia taaperoarjenkin keskellä

Neljä vuotta opiskeltuaan nuori lääkäri pääsi töihin Vanajaveden sairaalan päivystykseen kesällä 2002. Tämän jälkeen Sally Järvelä on työskennellyt Tampereella Hatanpään päivystysasemalla, joka on yksi Suomen suurimmista.

Puurtaminen päivystyksessä on opettanut nöyryyttä, kysymään asioista ja luottamaan tiimiin.

– Nuoren lääkärin pelastus on rinnalla oleva kokenut hoitaja. Minulla on ollut hoitajien suhteen onnea.

Lääketieteen lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen vuonna 2004 ura vei tutkijaksi neurokirurgian osastolle Pittsburgiin Yhdysvaltoihin. Nuorimman lapsensa syntymän aikoihin kesällä 2006 Järvelä palasi Tampereelle ja väitteli tohtoriksi aivokasvaintutkimuksesta vuonna 2009. Sitten edessä oli loikka ortopedian pariin.

Kolmen taaperon hoitaminen ja rohkeat siirrot uralla ruuhkavuosina kertovat Sally Järvelän luonteesta.

Määrätietoisuus johtaa joskus siihen, että kaikki eivät pysy vauhdissa mukana.

– Minulla pysyy melko hyvin monta palloa ilmassa. Heikkouteni on, etten aina huomaa pysyykö muu tiimi varmasti perässä.

Uusi työ Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä elokuussa 2019 tuntui paluulta kotiin. Järvelä oli työskennellyt Ahvenistolla Kanta-Hämeen keskussairaalassa erikoistuessaan ortopediaan.

Hän pysähtyy usein käytävillä vaihtamaan muutaman sanan henkilökuntaan kuuluvien kanssa. Järvelä pitää kanttiinin nurkkapöydässä kaksi kertaa kuukaudessa tuokion, jonka aikana kuka tahansa työntekijä voi tulla kertomaan asioitaan johtajaylilääkärille.

Lääkäri katsoo kameraan maski naamalla lähikuvassa.
Johtajaylilääkäri Sally Järvelä käy katsomassa jokaista keskussairaalan koronapotilasta lasin takaa. Johanna Talasterä / Yle

Mediuutiset valitsi hänet (siirryt toiseen palveluun)juuri vuoden 2020 sadan tärkeimmän terveysalan vaikuttajan joukkoon kategoriassa Arjen kehittäjät.

Ajalta ennen koronaa johtajaylilääkäri Sally Järvelä kaipaa etenkin työelämään tutustumispäiviään. Hän meni säännöllisesti päiväksi seuraamaan jonkun työntekijän työpäivää. Nyt se ei ole mahdollista koronarajoitusten takia.

Tavallaan hän kokee olevansa etuoikeutettu, kun saa tehdä työtään näin historiallisena aikana. Tämä on ensimmäinen maailmanlaajuinen vakava pandemia yli sataan vuoteen.

– Mutta tämä historiallinen aika saisi jo loppua, hän hymähtää.

Aamuyön unettomat tunnit

Koronapandemiaan liittyvät rajoitukset ja suositukset vaikuttavat kaikkien elämään.

– Mietin, kuinka yrittäjäystävät pärjäävät. Mietin lähipiirin riskiryhmäläisiä ja sitä, miten suositukset vaikuttavat ihmisiin.

Viruksen torjunnan vaikutukset ulottuvat monelle alalle. Siksi on tärkeää tehdä oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan.

– Keväällä ei tiedetty viruksesta tätäkään vertaa, joten silloin tehtiin joitakin hiukan ylimitoitettuja päätöksiä. Rajoitusten asettaminen on melkoista taiteilua.

Työelämään ja harrastuksiin liittyvistä koronatoimista tulee palautetta. Osa ihmisistä lähestyy asiallisesti, jotkut hyvinkin aggressiivisesti. Järvelä yrittää kertoa tilanteesta rehellisesti tosiasioiden pohjalta.

Ja välttää ylilyöntejä kumpaankaan suuntaan.

– En voi antaa vetoomusten tai vihaisten yhteydenottojen vaikuttaa päätöksiin, jotka voi tehdä vain faktojen perusteella.

Usein seitsenpäiväistä työviikkoa tekevä Sally Järvelä yrittää mennä nukkumaan viimeistään yhdentoista aikaan. Monesti hän herää aamuyöllä siihen, että asiat pyörivät päässä.

– Makaan valveilla neljän aikaan ja mietin onko kaikki varmasti otettu huomioon. Onko tehty oikeita päätöksiä.

Huoli ihmisistä on kova.

Kovan paikan tullen johtajaylilääkäri ei linnoittaudu tietokoneen ääreen.

– Minusta ei ole hyötyä teho-osastolla, mutta voin päivystää niin monena iltana kuin tarvitaan.

Johtajaylilääkäri on valmis hyppäämään riviin lääkäriensä rinnalle, jos koronatilanne Kanta-Hämeessä menee pahaksi.

Isorokko saatiin hävitettyä maailmasta 1970-luvulla. Virusta on jäljellä enää muutamassa laboratoriossa. Sally Järvelä ei usko, että maailmanlaajuinen viruksen hävittäminen onnistuisi nykypäivänä.

– Ihmisten autonomia on niin vahva. Meillä ei ole sellaista yhtenäiskulttuuria kuin 1970-luvulla.

Jos Järvelä saisi heilauttaa taikasauvaa, hän ei toivoisi lisää testauskapasiteettia tai rokotusten nopeampaa aloittamista. Hän toivoisi, että ihmiset ottaisivat suositukset vakavasti.

– Kannettaisiin huolta itsestä ja koko jengistä. Jokaisella koronapotilaalla on omaisia. Kaikilla on nimi ja oma tarina. Enemmän kuin mitään muuta haluaisin välittämistä.

Palataan korkokenkiin.

Järvelän mukaan hänenkin tarinansa kertoo, että Suomessa lähes kaikki on mahdollista. Nainen voi käyttää korkokenkiä ja menestyä elämässä. Hän itse tuntee saavansa lisää pituutta sekä fyysisesti että henkisesti.

– Koen korkkarit voimaannuttavina. Voin olla pätevä urallani ja silti myös naisellinen nainen.

Koronan läpi -jutuissa ja ohjelmissa käsitellään pandemian tuomia muutoksia. Katso Ylen erikoislähetys aiheesta torstaina 17.12. TV1:ssä kello 19 - 20:30. Jaa tarinasi, videoita tai kuvia valon hetkistä korona-ajan keskellä https://yle.fi/uutiset/3-11691260.

Lue seuraavaksi